Kuinka opettaa vauva nukkumaan läpi yön
Paras tapa opettaa vauva nukkumaan läpi yön on nukkua vauvan lähellä. Se on kieltämättä kiistanalainen asia, sillä niin moni on sitä vastaan, mutta se on käytäntö yhä useammassa perheessä.
Tällainen tapa on yleinen esimerkiksi Iso-Britanniassa, Ruotsissa, Kiinassa ja Japanissa. Espanjankielisissä maissa jotkut vanhemmat nukkuvat vauvan kanssa, kun taas toiset pitävät sitä tabuna.
Kun aiemmin ihmiset puhuivat paljon siitä kuinka opettaa vauva nukkumaan yksin, nykyään heitä askarruttaa se, kuinka opettaa vauva nukkumaan ylipäätään – aivan kuin se ei olisi luonnollinen asia jokaiselle ihmiselle.
Onko mahdollistaa opettaa vauva nukkumaan?
On olemassa erityisiä menetelmiä joilla vauvan voi opettaa nukkumaan, kuten Ferberin menetelmä ja Estivillin menetelmä. Ne tekevät mitä lupaavatkin: opettavat vauvan nukkumaan yksin ilman äitiä lähettyvillä.
Näiden menetelmien tarkoituksena on siis opettaa vauva nukkumaan yksin eri huoneessa kuin äiti, rauhallisessa tilassa, joka ei muistuta lainkaan kohdun kotoisaa ympäristöä.
Monet lastenlääkärit kehottavat ensimmäistä kertaa vanhemmiksi tulleita käyttämään näitä menetelmiä. Mutta näin tekemällä vanhemmat altistavat lapsensa yölliselle stressille, kun taas yhdessä nukkuminen sopisi vauvan unirytmiin ja täyttäisi hänen tarpeensa paremmin.
Tällaiset nukkumista opettavat menetelmät ovat stressaavia vauvalle. He itkevät, koska he haluavat olla äitinsä lähellä, mutta äiti kieltäytyy vauvan pyynnöistä päästä syliin. Vauva jatkaa itkemistä ja nukahtaa lopulta silkasta uupumuksesta.
Miksi yhdessä nukkuminen on luonnollisempaa?
Vauva viettää ison osan ajastaan kohdussa nukkuen. Vauva osaa nukkua; häntä ei tarvitse opettaa siihen. Hän siis oppi tämän taidon jo ennen syntymää, kaiken lisäksi liikkuvassa, äänekkäässä ympäristössä.
Äiti käveli, kuntoili, kulki ylös ja alas portaita, ajoi autoa jne. Kaikki tämä tapahtui vauvan nukkuessa. Vauva kuuli äitinsä puheen, kuunteli tämän verenkiertoa, ruoansulatusta, hengitystä, ja silti pystyi nukkumaan.
Kun vauva syntyy, hänen tarvitsee kuulla äitinsä sydämen syke. Hänen täytyy saada haistella äitinsä ihoa, ja hän itkee ollessaan erossa äidistään.
Mutta vaikka yhdessä nukkuminen tiedetään parhaaksi tavaksi pitää vauva tyytyväisenä, monet äidit päättävät laittaa pinnasängyn eri huoneeseen.
Nisäkkäiden pennut nukkuvat aina äitinsä kanssa. Mutta ihmiset — oletettavasti järkevin laji maapallolla — ovat ainoita, jotka erottavat pikkuiset vanhemmistaan ennen kuin nämä ovat valmiita olemaan itsenäisiä. Paradoksaalista, vai mitä?
Sinua saattaa kiinnostaa tämäkin artikkeli: Tuleeko vauva herättää vaipanvaihdon vuoksi?
Onko yhdessä nukkuminen vaarallista vauvoille?
Yhdessä nukkumiseen sekä siihen, että vauvan antaa vain itkeä oppiakseen nukkumaan, liittyy kaikenlaisia myyttejä. Sanotaan, että jos vanhemmat juoksevat joka kerta itkevän vauvansa luo, vauva lellitään piloille. Sanotaan, että vanhemmat voivat “litistää” vauvan nukkuessaan tämän kanssa.
Esimerkiksi Japanissa ja Kiinassa lapset nukkuvat vanhempiensa kanssa 5- tai 6-vuotiaiksi asti. He eivät mieti kuinka opettaa vauva nukkumaan, eivätkä he nuku vauvan kanssa eri huoneessa. Myös Iso-Britanniassa ja Ruotsissa vauva ja vanhemmat nukkuvat samassa huoneessa.
Itse asiassa kätkytkuolemat ovat hyvin harvinaisia näissä maissa. Asia on oikeastaan juuri päinvastoin: kätkytkuolemat ovat yleisempiä vauvoilla, jotka nukkuvat erossa vanhemmistaan.
Mitä asiantuntijat sanovat?
Lastenpsykologi Margo Sunderland mainitsee kirjassaan The Science of Parenting, että yhdessä nukkuminen on hyväksi lapsille ja se auttaa heitä kasvamaan terveiksi, tasapainoisiksi aikuisiksi. Sunderland on lasten mielenterveyskeskuksen Centre For Child Mental Health johtaja Lontoossa, ja hän on julkaissut yli 20 kirjaa.
Nukkumaan opettaminen, eli lapsen pakottaminen nukkumaan yksin muutaman viikon sisällä syntymästä, laukaisee Sunderlandin mukaan lapsessa stressihormonien erittymisen. Sen sijaan yhdessä nukkuminen 5-vuotiaaksi asti on hänen mukaansa paras vaihtoehto. Syy tähän on se, että tuohon ikään asti (ja joskus pidempäänkin) lapset kokevat eroahdistusta.
Nils Bergman, lasten ja vastasyntyneiden lääkäri sekä keskosille suunnatun “Kengurumenetelmän” luoja, on samaa mieltä. Hänen teoriansa mukaan vauva tarvitsee ihokontaktia äitinsä kanssa.
Kun vauva erotetaan äidistä, se laukaisee vauvassa negatiivisia tunteita ja hormoneja, jotka ovat haitallisia hänen aivoilleen. Bergmanin mukaan äitien tulisi nukkua vauvan lähellä ainakin lapsen 3 ensimmäisen elinvuoden ajan.
Suositeltua lukemista: 8 asiaa, joita ei koskaan tulisi tehdä vauvan kanssa
Mitkä ovat yhteisnukkumisen hyödyt?
- Vauva tuntee olonsa turvallisemmaksi ja suojellummaksi. Kun hän itkee keskellä yötä, hänen äitinsä on lähellä lohduttamassa ja auttamassa vauvaa nukahtamaan uudelleen.
- Sekä äiti että lapsi nukkuvat paremmin. Yleensä vauvat heräävät useita kertoja yössä, ja jos vauva nukkuu samassa huoneessa äitinsä kanssa, hän tuntee äitinsä läsnäolon ja nukahtaa uudelleen helpommin.
- Riskiä vauvan litistymisestä alle ei ole. Itse asiassa vanhemmat ovat paremmin tietoisia vauvan tarpeista ja voivat hoivata tätä helpommin.
- Jos vauva tarvitsee imetystä, äidin ei tarvitse nousta ja mennä toiseen huoneeseen; vauvan pystyy syöttämään heti.
- Yöllinen itkeminen vähenee lähes kokonaan. Vauvan stressitaso on alhaisempi ja vauva on yleisesti ottaen tyytyväisempi. Kaikki kotona nukkuvat paremmin.
- Lähellä nukkuminen parantaa äidin ja lapsen välistä sidettä. Kun työssäkäyvät äidit saapuvat kotiin, vauvat kaipaavat heitä epätoivoisesti ja imettäessä he eivät suostu päästämään irti. Yhdessä nukkuminen antaa äidille ja vauvalle yhteistä laatuaikaa.
Viimeisiä suosituksia
Yhdessä nukkuminen perheen kanssa on kaunis asia. Sitä kannattaa kokeilla! Harkitse asiaa, ennen kuin altistat lapsesi yksin nukkumisen stressille.
Voit luottaa siihen, että kaikki suojeluvaistot ovat valppaina kun nukutte yhdessä. Tämä ei tietenkään päde alkoholin tai huumeiden käyttöön, sillä vanhemmat voivat sammua ja vahingoittaa lastaan.
Jos nukutte samassa huoneessa, olet antamassa lapselle turvaa ja rakkautta, jota lapsi tarvitsee kasvaakseen terveenä ja onnellisena. Se on myös paras keino varmistaa, että hänen aivonsa kehittyvät täyteen potentiaaliinsa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Jové, R. (2006). Dormir sin lágrimas: dejarle llorar no es la solución. La esfera de los libros. https://books.google.es/books?hl=es&lr=&id=GqjHAgAAQBAJ&oi=fnd&pg=PA163&dq=dormir+sin+lágrimas&ots=U322CjAGmV&sig=VlHXLTlw3hvJOPDB__rOHXfZwMU#v=onepage&q=dormir%20sin%20lágrimas&f=false
- Ruiz, K. (2019). Qué considerar al colechar. https://www.colibri.udelar.edu.uy/jspui/bitstream/20.500.12008/22806/1/Ruiz%2c%20Katheryn.pdf
- Sunderland, M. (2007). La ciencia de ser padres: consejos prácticos sobre el sueño, el llanto, el juego y la consecución de un bienestar emocional para toda la vida. Grijalbo.
- BERGMAN, N. (2005). El modo canguro de tener el bebé. Sextas jornadas internacionales sobre lactancia, Paris, Marzo. https://www.quenoosseparen.info/articulos/documentacion/documentos/elmetodocangurodetenerelbebe_nils_bergman.pdf
- Landa Rivera, L., Díaz-Gómez, M., Gómez Papi, A., Paricio Talayero, J. M., Pallás Alonso, C., Hernández Aguilar, M. T., … & Lasarte Velillas, J. J. (2012). El colecho favorece la práctica de la lactancia materna y no aumenta el riesgo de muerte súbita del lactante: Dormir con los padres. Pediatría Atención Primaria, 14(53), 53-60. http://scielo.isciii.es/pdf/pap/v14n53/revision1.pdf
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.