Kuinka antibiootit toimivat virtsatietulehduksiin?

Antibioottien määrääminen virtsatietulehdusten hoitoon on hyvin yleinen menetelmä. Potilaan oireiden kuulemisen ja bakteerien kolonisaation todistavan diagnoosin jälkeen lääkäri määrää potilaalle mikrobilääkekuurin tietyn ajanjakson ajaksi. Suurimmalla osalla potilaista antibiootit toimivat virtsatietulehduksiin tehokkaasti, tappaen bakteerit ja eliminoiden tulehduksen.

Antibioottikuurit toistuvat, koska toisaalta kyseessä on myös patologia, joka on yksi yleisimmistä lääkärin vastaanotolla tavattavista vaivoista kaikkialla maailmassa. Lisäksi antibiootit ovat olleet jo pitkään kaikkein tehokkain tapa hallita tämän tulehduksen oireita ja välttää siitä johtuvia komplikaatioita. Kuinka antibiootit sitten toimivat virtsatietulehduksiin? Jatka lukemista!

Virtsatietulehdukset

Virtsatietulehdusten esiintyvyys on erittäin korkea etenkin naisten keskuudessa. On arvioitu, että jopa 20 prosenttia naispuolisesta väestöstä kärsii ainakin kerran elämässään sellaisesta virtsatietulehduksesta, joka vaatii antibioottihoitoa.

Vaikka tämä patologia onkin harvinaisempi miehillä, tällä sukupuolella varsin yleinen sairaus on tarkkaamattomuudesta johtuva komplikaatio eli krooninen eturauhastulehdus. Monilla miehillä vaiva alkaa virtsaamiseen liittyvistä oireista, joihin he eivät kiinnitä huomiota; tämän seurauksena kolonisoivat bakteerit puolestaan siirtyvät eturauhaseen ja asettuvat sinne, jolloin ne aiheuttavat vakavan tulehduksen.

Tilastot osoittavat myös, että ylivoimaisesti suurimmassa osassa virtsatietulehdustapauksia bakteeri vaikuttaa alemmissa virtsateissä. Alempien virtsateiden tulehduksiksi ymmärretään bakteerien aiheuttamat tulehdukset virtsarakossa ja virtsaputkessa, kun taas ylempien virtsateiden tulehdukset esiintyvät munuaisissa ja virtsajohtimissa.

Ikääntyminen on osoittautunut yhdeksi riskitekijäksi sekä miesten että naisten virtsatietulehduksissa. Vaihdevuosien jälkeen myös naisilla ja hoitokodeissa asuvilla hyvin iäkkäillä miehillä on normaalia suurempi todennäköisyys saada tämä tulehdus.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Sahapalmun terveysvaikutukset eturauhasen ja virtsaelinten toimintaan

Miten virtsatietulehdus syntyy ja kuinka antibiootit toimivat?

Bakteerit ovat vastuussa lähes kaikista virtsatietulehduksista.

Näiden joukossa Escherichia coli -bakteeri aiheuttaa jopa 80 prosenttia virtsarakon- ja virtsaputkentulehduksista. Tämä bakteeri on säännöllinen asukas ihmisen ruoansulatuskanavassa, erityisesti suolen viimeisessä osassa. Näitä bakteereja asuu ihmisen elimistössä niin paljon, että sen tartunta on yleensä endogeeninen, eli toisin sanoen sama henkilö voi siirtää sitä omassa elimistössään puolelta toiselle.

Naisilla virtsatietulehdusten yleisyys selittyy lyhyemmällä virtsaputkella ja sen sijainnilla lähempänä virtsa- ja ruoansulatusjärjestelmän väliä kuin miehillä. Tämä puolestaan suosii Escherichia coli -bakteerin kulkeutumista peräaukosta ja virtsaputken sisäänkäynnille, minne se pääsee asettumaan.

Pienemmässä määrin myös muut mikro-organismit voivat aiheuttaa virtsatietulehduksia. Näiden joukosta voimme mainita seuraavat:

• Proteus mirabilis
• Klebsiella pneumoniae
• Enterococcus faecalis

Kaikki nämä bakteerit ovat herkkiä tietyntyyppisille antibiooteille, ja siksi bakteerin tunnistamiseen suunnattuja tutkimuksia voidaan tarvita ennen hoidon aloittamista. Tämän testin avulla mitataan patogeenien herkkyys lääkkeille, jolloin asiantuntija kykenee määräämään oikean antibiootit, jotka pystyvät tappamaan tulehdusta aiheuttavan mikro-organismin tehokkaasti.

Yleisimmin käytetyt antibiootit virtsatietulehduksiin

Kun taudinaiheuttaja on tunnistettu ja asiantuntija on määrittänyt mikä antibiootti on sopivin kyseiselle virtsatietulehdukselle, hoito voidaan aloittaa. Jokaiseen virtsatietulehdukseen sopivaa ihanteellista lääkitystä ei ole olemassa, eli lääkärin on mukautettava antibiooteilla suoritettava hoito yksilöllisesti tapauksen mukaan.

Tässä mielessä on välttämätöntä ottaa huomioon potilaan ikä, siihen mahdollisesti liittyvät sairaudet, allergiat sekä munuaisjärjestelmään liittyvän häiriön tyyppi. Katsotaan, mitkä ovat yleisimmin määrätyt antibiootit virtsatietulehduksiin:

Penisilliinit ja sen johdannaiset

Koska penisilliinit ovat yksiä vanhimmista bakteerien torjuntaan käytetyistä antibioottien ryhmistä, ne ovat kehittyneet ajan myötä paljon. Tähän antibioottien perheeseen kuuluvat amoksisilliini ja ampisilliini, jotka ovat edelleen tehokkaita lääkkeitä monenlaisia ​​mikro-organismeja vastaan. On olemassa myös kefalosporiinien perheeseen kuuluvia antibiootteja, kuten kefaleksiini, kefalotiini ja keftriaksoni.

Useimmat Escherichia coli sekä Proteus -bakteerit ovat herkkiä näille antibiooteille. Raskaana oleville naisille nämä antibiootit ovat loistava vaihtoehto, koska aiheesta tehdyissä tutkimuksissa ei ole havaittu haitallisia vaikutuksia sikiön kannalta. Näillä antibiooteilla on toisin sanoen korkea käyttöturvallisuus myös raskaana olevien naisten virtsatietulehdusten hoidossa.

Aminoglykosidit

Tämä antibioottien perhe, jonka edustaja on gentamisiini, on bakterisidinen antibiootti gramnegatiivisten bakteereja vastaan. Tämä tarkoittaa siis sitä, että ne eivät pelkästään keskeytä bakteerien kasvua, vaan tappavat kokonaan tähän ryhmään luokitellut mikro-organismit. Tästä syystä enterokokkien aiheuttamia virtsatietulehduksissa hoidetaan näillä lääkkeillä.

Samalla on kuitenkin syytä pitää mielessä, että näillä antibiooteilla on useita haitallisia vaikutuksia, jotka rajoittavat niiden niiden käyttöä. Aminoglykosidien käyttöä vältetään raskaana olevien naisten ja niiden pienten lasten tapauksessa, joiden kudokset edelleen kehittyvät, koska aminoglykosidit saattavat mahdollisesti häiritä solujen asianmukaista muodostumista.

Kinolonit

Ajan ja uusien lääkkeiden löytymisen myötä jotkut antibiootit ovat ottaneet valinnassa etusijaa virtsatietulehduksia vastaan. Näin on käynyt esimerkiksi kinoloni-nimisten antibioottien tapauksessa, jotka ovat omalta osaltaan syrjäyttäneet tasaisesti amoksisilliinit ja penisilliinit.

Tämä muutos ei ole aina perustunut tieteelliseen näyttöön, mutta se on vuosien saatossa asettunut yleiseksi käytännöksi. On mahdollista, että näiden lääkkeiden suosio perustuu niiden käytön helppouteen, koska ne vaativat potilailla normaalia pienempiä annoksia ja lyhyempiä kuureja.

Tähän perheeseen kuuluvia antibiootteja ovat norfloksasiini, siprofloksasiini, pefloksasiini ja gatifloksasiini. Kaksi ensimmäistä ovat merkittävimpiä antibiootteja virtsatietulehdusten hoidossa niiden bakteereja tappavan eli bakterisidisen vaikutuksen vuoksi. Tähän perheeseen kuuluvien antibioottien etuna on myös se, että ne keskittyvät voimakkaasti juuri niihin kudoksiin, joihin niiden on hyökättävä.

Esimerkiksi miehillä näiden antibioottien kyky tunkeutua eturauhaseen tekee niistä ensimmäisen linjan hoitomuotoja tulehduksen kroonisoitumisen välttämiseksi. Norfloksasiinia puolestaan ​​esiintyy suurina pitoisuuksina virtsassa sen ottamisen jälkeen.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Laajakirjoiset antibiootit: toiminta ja käyttö

Trimetopriimi yhdessä sulfametoksatsolin kanssa

Tätä lääkeyhdistelmää pidetään yksinään antibioottina. Sitä ei kuitenkaan voida käyttää kaikissa tilanteissa, koska sen toimintakyky rajoittuu vain yleisimpiin bakteereihin. Mutta silloin, kun bakteeriviljely tätä puoltaa, näiden lääkkeiden yhdistelmä ei ole ollenkaan huono hoitovaihtoehto.

Tällä lääkkeellä on hyvä vaikutus eturauhaseen liittyvissä tulehduksissa, minkä vuoksi monet lääkärit määräävät sitä miesten eturauhastulehduksiin toisena vaihtoehtona jo aikaisemmin mainitun norfloksasiinin jälkeen. Lisäksi sen vähäiset haittavaikutukset tekevät sen käytöstä turvallista, minkä ansiosta se sopii lähes kaikille potilaille miehen iästä tai muusta tilasta riippumatta.

Antibioottien järkevä käyttö virtsatietulehdusten hoidossa

Kuten aina antibioottien kohdalla, virtsatietulehduksen tyypistä riippumatta antibiooteilla suoritetuissa hoidoissa on aina noudatettava järkevää käyttöä. Onkin aina pidettävä mielessä, että mikäli antibiootteja otetaan ja määrätään holtittomasti, bakteerikannat tulevat vastustuskykyisiksi, jolloin myös niiden hoito vaikeutuu.

Tästä syystä onkin välttämätöntä ottaa aina ensin yhteyttä lääkäriin, joka suorittaa potilaalle bakteeriviljelyn, jos tapaus sen vain sallii. Tällä tapaa lääkkeen valinta perustuu eri antibioottien todistettuun tehokkuuteen bakteerien tappamiseksi sekä antibiooteille resistenttien kantojen esiintymisen vähentämiseksi.