Logo image
Logo image

Kosketus ravitsee ihmisen sydäntä

3 minuuttia
Hyväily vahvistaa ihmisten välisiä siteitä sekä välittää tunteita. Tästä huolimatta emme kuitenkaan aina käytä tätä mahtavaa elettä niin usein kuin sitä kannattaisi käyttää.
Kosketus ravitsee ihmisen sydäntä
Viimeisin päivitys: 21 helmikuuta, 2019

Kosketus on tapa näyttää helliä tunteita toisia kohtaan sekä vahvistaa ihmissuhteita. Hyväilyt herättävät ihmisessä tunteita ja yksinkertaisia iloja. Ihossamme on lukemattomia reseptoreita, jotka vähentävät ahdistusta sekä lisäävät onnellisuuden tunnetta, ja ne vahvistavat niitä siteitä, joita meillä on toisiin ihmisiin.

Tässä kohtaa tulee tietysti huomioida, että kaikki hyväilyt eivät ole tervetulleita, ja kaikki fyysinen kontakti ei myöskään ole mukavaa tai miellyttävää. Hyväilyt positiivisessa mielessä ovat sellaisia, jotka tulevat niiltä ihmisiltä, joilla on erityinen paikka sydämessämme. Ja uskoitpa tai et, nämä kosketukset ovat lähes välttämätön ihmisten välisen ravitsemisen muoto.

Vauva tarvitsee hyväilyjä tunteakseen itsensä rakastetuksi, ja jotta hänen aivojensa rakenteet voisivat kehittyä kunnolla. Ja kumppani, joka ei ymmärrä kosketuksen viisasta taidemuotoa, ei voi täysin arvostaa parisuhdettaan – niitä yksinkertaisia eleitä ja helliä sanoja, jotka tekevät ihmeitä kahdelle ihmiselle, jotka ovat suhteessa keskenään.

Tällä kertaa haluaisimme siis puhua niistä tärkeistä terveyshyödyistä, joita liittyy kosketukseen ja yksinkertaisiin hellyydenosoituksiin ihmissuhteissa.

Hyväile sekä aisteilla että sydämellä

Ihollasi on yli viisi miljoonaa hermopäätettä, jotka välittävät niitä tunteita ja tuntemuksia, joita saat ympäristöstäsi.

Iho välittääkin tuntemuksia niin kylmästä, kuumasta, inhosta, nautinnosta, mielialoista kuin kaiken tyyppisistä muistakin tunteista. Ajattele vaikka äidin parantavaa hyväilyä lapsensa iholla, tai ystävän, joka tarjoaa sinulle tukeaan. Tai vaikkapa kumppanisi, joka tarjoaa sinulle aitoa rakkauttaan ja helliä tunteitaan.

Ei myöskään sovi unohtaa yhtä hyvin selkää faktaa: kaikki elävät olennot nauttivat toisten kosketuksesta. Eläimet hyväilevät toisiaan, ja lemmikkisi osoittavat tunteitaan sinua kohtaan. Kyseessä on sen tyyppinen kieli, joka tulee suoraan aivojen tunnetasolta, ja tällaisella kosketuksella on suuria hyötyjä ihmisen terveydelle.

Hyväilyissä on kyse empatian suuresta taidemuodosta

Keneltä tahansa hyväily sitten tuleekin – positiivisessa mielessä – tämä henkilö ymmärtää, että on kyse hyvästä asiasta, ja rakastamasi ihmisen ihon hyväily rakentaa positiivista ja tervettä suhdetta välillenne.

  • Tässä kannattaa ottaa huomioon, että jotkut ihmiset tuppaavat yhdistää hyväilyn vain esileikkiin, joka tarkoittaa seksuaalisen stimulaation ja kiihottumisen ensimmäisiä vaiheita.
  • Hyväilyn mahtavassa taiteessa ei kuitenkaan ole kyse vain seksistä – se on nimittäin elintärkeä osa ihmisten välistä viestintää. Se on tapa vahvistaa sidettä, olipa se sitten perheenjäsenen, läheisen ystävän tai kumppanin kanssa.
  • Hyväilen sinua, sillä tiedän sinun tarvitsevan sitä, ja tiedän, että se auttaa sinua tuntemaan olosi tuetuksi, rakastetuksi ja arvostetuksi. Tämä kaikki osoittaa empatiaa, joka tulee joltain sellaiselta ihmiseltä, joka haluaa auttaa sinua tuntemaan olosi paremmaksi. Tulisi kuitenkin kosketukseen liittyen muistaa, että jotkut ihmiset käyttävät hyväilyä ja halauksia hienovaraisena itsekkyyden toteuttamisen tapana, joka voi olla melkoisen ongelmallinen asia.

Some figure

Oksitosiini on elävien olentojen suhteiden “liima”

Oksitosiini on hormoni, mutta lisäksi se on myös välittäjä-aine. Siksi se voidaan määritellä liimaksi, joka tuo elävät olennot yhteen edistämällä rakkautta, helliä tunteita ja huolehtimista. Se vähentää stressiä, ja oksitosiini vahvistaa sitä sidettä, joka on olemassa sekä esimerkiksi pariskunnan osapuolten välillä että lapsen ja äidin välillä.

  • Oksitosiinia syntyy hypotalamuksessa, ja sitä erittyy aivolisäkkeessä ennen kuin se kulkeutuu koko elimistön lävitse.
  • Tämä kiinnostava kemikaali edistää sellaista käytöstä, johon kuuluu esimerkiksi empatiaa, välittämistä, myötätuntoa ja seksuaalisen halun lisääntymistä, kuten myös äideillä rintamaidon erittymistä.
  • Mitä enemmän oksitosiinia elimistössäsi on, sitä vähemmän aggressiivista käytöksesi on. Tämä on todella mielenkiintoinen ilmiö.

Some figure

Päästä irti pelostasi koskettaa lähimmäisiäsi

Jotkut ihmiset ovat ujoja, epävarmoja ja tottumattomia fyysiseen kontaktiin. Tämä voi tehdä rikastuttavien suhteiden rakentamisesta heille vaikeaa, jos he välttävät tämän tyyppistä kosketusta sisältävää viestintää.

Rakkaus, jota ei ilmaista kosketuksen, hellien eleiden, suudelmien ja halauksen kautta, on puoliksi tyhjä rakkaus, ja se saakin aikaiseksi monta uhria. Nämä ihmiset jäävät paitsi paljosta, sillä he eivät koe kosketuksen fantastisia hyötyjä.

  • Älä siis epäröi käyttää tämän tyyppistä viestintää, johon ei kuulu sanoja – anna näille eleille mahdollisuus jokapäiväisessä elämässäsi. Poskelle tai kädelle toista koskettaminen, halaus aamulla kun sanot hyvästit, tai yllättävä suudelma, ovat niitä pieniä asioita, jotka pitävät ihmiset yhdessä. Älä myöskään unohda luoda erityisiä suhteita lapsiisi varmistamalla, että he saavat ihonsa kautta kontaktin äitiinsä vauvoina. Samoin he tarvitsevat paljon halauksia ja hyväilyä, kun he kasvavat isommiksi.
  • Tiedämme kaikki, että tulee aika, jolloin lapset välttävät fyysistä kosketusta vanhempiinsa ylpeytensä tai epävarmuutensa vuoksi, mutta jokainen nauttii kuitenkin sellaisesta miellyttävästä hyväilystä, joka tulee rakkaalta ihmiseltä.

Tässä on kyse eleestä, joka näyttää tukesi toiselle: se viestii, että olet aina toisen tukema sekä kertoo, että kyseinen henkilö on tärkeä osa sinun elämääsi. Hyväilyt ja kosketus siis on erittäin tärkeää.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


Lepora, N. F. (2018). Touch. In Living Machines: A Handbook of Research in Biomimetic and Biohybrid Systems. https://doi.org/10.1093/oso/9780199674923.003.0016

Serino, A., & Haggard, P. (2010). Touch and the body. Neuroscience and Biobehavioral Reviews. https://doi.org/10.1016/j.neubiorev.2009.04.004


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.