Kolikoissa ja seteleissä pesivät bakteerit
Vaikka nykyään monet ostokset tehdäänkin pankkikorteilla ja luottokorteilla, ja monet shoppailevat nettisivuilla ilman minkäänlaista fyysistä ostotapahtumaa, silti suurin osa meistä kantaa mukanaan pientä määrää käteistä, etenkin matkustettaessa, sillä pankkikortit eivät käy maksuvälineinä kaikkialla. Lähes päivittäin joudumme siis kosketuksiin rahassa elävien bakteerien kanssa. Jos emme pidä kunnollisesta hygieniasta huolta rahan käsittelyn jälkeen, altistamme itsemme tulehduksille ja virustartunnoille.
Aivan ensiksi täytyy tietenkin muistaa käsien huolellinen pesu aina rahan käsittelyn jälkeen. Kädet tulisi pestä aina kotiin palattaessa, etenkin silloin, jos on käynyt kaupassa, jumppasalilla tai muussa julkisessa paikassa tai käyttänyt julkisia kulkuneuvoja. Käsien peseminen on helpoin tapa välttää bakteeri- ja virustartunnat. Käteistä rahaa koskettaessamme voimme altistua bakteereille, jotka kulkeutuvat käsien kautta huomaamattamme elimistöön joko suun tai silmien välityksellä.
Yhdysvalloissa ja Kolumbiassa suoritettujen tutkimusten mukaan paperiraha sisältää suuria määriä tulehdusta aiheuttavia bakteereja sekä pieneliöitä, jotka voivat aiheuttaa sairauksia tai tulehduksia. Myös kolikoista löytyy jopa seitsemää erilaista bakteeria.
Stafylokokki
Tämä bakteeri voi aiheuttaa tulehduksia kaikkialla kehossa. Sen aiheuttamia oireita ovat mm. kuume, väsymys, kova kipu, tiheentynyt hengitys ja sydämen syke ja kova hikoilu. Rahassa esiintyvä stafylokokkibakteeri viihtyy erityisesti iholla ja on osa ihon normaalia bakteerikantaa, joka liiallisesti esiintyvänä voi aiheuttaa tulehduksen immuniteetiltaan heikoissa ihmisissä.
Sauvabakteeri
Jotkin sauvabakteerit eivät aiheuta ihmisellä mitään oireita, mutta tietyt alalajit voivat tuottaa taudinaiheuttajia niin ihmisissä kuin eläimissä. Sauvabakteerin aiheuttama tulehdus voi oireilla mm. oksenteluna ja ripulina 5-10 tunnin jälkeen tartunnasta.
Streptokokki
Streptokokki voi aiheuttaa monia vakavia sairauksia, kuten aivokalvontulehduksen, bakteeriperäisen keuhkokuumeen ja nielutulehduksen. Streptokokkia ilmenee kahdessa eri muodossa: A ja B. Streptokokki A on näistä yleisempi ja aiheuttaa mm. nielutulehduksen, tulirokon ja märkäruven. Strepokokki B:n aiheuttama infektio on yleisempi vastasyntyneillä vauvoilla ja vanhuksilla.
Kolibakteeri
Kolibakteeri elää ihmisten ja eläinten suolistossa, joka voi aiheuttaa vakavan reaktion päästessään ruuansulatusjärjestelmään suun kautta. Oireisiin kuuluu usein vakavat vatsakivut, ripuli (joka voi sisältää verta), oksentelu, pahoinvointi ja matala kuumeilu. Oireet häipyvät yleensä 3-4 päivän aikana.
Älä unohda pestä käsiä!
Monet näistä bakteereista ilmenevät kaikkialla ympäristössämme ja sen takia niistä saatavat tartunnat ovat yleisiä. Nämä pieneliöt pääsevät helposti kosketuksiin kehon kanssa ja suurin tartuntavaara on silloin, kun koskettelemme kasvoja tai syömme jotakin käsiä ensin pesemättä. Kädet tulisi pestä aina ennen ruuan valmistusta, ruuan valmistamisen jälkeen, ennen ruokailua ja ulkoa tultaessa. Jos käsien pesu ei ole mahdollista, kannattaa pitää mukana desinfioivia kosteuspyyhkeitä tai käsidesiä.
Usein näistä yleisistä bakteereista aiheutuvat tulehdukset eivät ole terveydelle haitallisia ja ne saadaan hoidettua antibiooteilla tai ne poistuvat itsestään, mutta ne voivat olla vaarallisia pienille lapsille, vanhuksille ja pitkäaikaissairaille, joiden puolustusjärjestelmä on heikentynyt.
On mahdotonta välttää käteisen rahan koskemista ja samalla bakteereille altistumista, eikä sitä tulisi stressata liikaa. Kunhan muistat pestä kätesi rahan käsittelyn jälkeen, ennen ruokailua ja ennen kasvojen tai limakalvojen koskemista, olet turvassa. Muista myös hyvä hygienia vastasyntyneiden lasten kohdalla, äläkä kyläile pienen vauvan kotona, jos olet flunssainen tai muuten kipeä.
Muista…
Kolikot voivat sisältää jopa 2 400 yksittäistä bakteeria, joista osa pesii myös seteleissä. Bakteerit lisääntyvät, kun raha vaihtaa omistajaa ja monet kädet koskevat yhtä seteliä tai kolikkoa. Älä anna pienten lasten käsitellä rahaa, sillä etenkin taaperot laittavat usein kolikot suuhunsa. Suosi kortin käyttämistä ja muista aina pestä omat ja lapsiesi kädet rahan käsittelyn jälkeen.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Cecchini, E. (2001). Infectología y enfermedades infecciosas. Madrid: Journal.
- Kumate, J. (1998). Manual de Infectología. Chichuahua: Méndez.
- Wilson, W. R. et al. (2001). Diagnóstico y tratamiento de enfermedades infecciosas. México, DF: Manual Moderno.
- Gedik, H., Voss, T., Voss, A. (2013). Money and transmission of bacteria. Antimicrobial Resistance & Infection Control. 2(1). DOI:10.1186/2047-2994-2-22
- Kuria, J., Wahome, R., Jobalamin, M., Kariuki, s. (2009). Profile Of Bacteria And Fungi On Money Coins. East African medical journal. 86(4):151-5. DOI:10.4314/eamj.v86i4.46943.
- Vriesekoop F., Chen J., Oldaker J., et al. (2016). Dirty Money: A Matter of Bacterial Survival, Adherence, and Toxicity. Microorganisms. 4(4): 42. doi: 10.3390/microorganisms4040042. PMID: 27886085; PMCID: PMC5192525.
- Otto, M. (2009). Staphylococcus epidermidis — the ‘accidental’ pathogen. Nat Rev Microbiol 7, 555–567. https://doi.org/10.1038/nrmicro2182
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.