Kilpirauhasen vajaatoiminta raskauden aikana

lokakuu 10, 2019
Kilpirauhasen vajaatoiminta on tunnettu häiriö, ja nyt kerromme tästä yleisestä terveysongelmasta ja sen vaikutuksesta erityisesti raskauteen liittyen. Annamme myös tietoa tilan hoidosta ja tärkeimmistä muistettavista asioista, jotta voitaisiin välttää tähän sairauteen liittyviä riskejä sekä äidin että vauvan kannalta.

Kilpirauhasen vajaatoiminta raskauden aikana voi aiheuttaa ongelmia sekä äidille että sikiölle. Siksi odottavan äidin on tärkeä tietää, mikäli hän kärsii kilpirauhasen vajaatoiminnasta ja miten tätä tilaa voidaan parhaiten hoitaa näiden yhdeksän kuukauden aikana.

Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan raskauden aikana melko samalla tavalla kuin silloin, kun ei olla raskaana. Raskauden vaikutukset ja vaatimukset on kuitenkin otettava huomioon, sillä kyseessä on tila, joka voi aiheuttaa eräitä komplikaatioita raskauden etenemisessä. Tulevan äidin on siksi tärkeää käydä useammin tarkastuksissa kuin muiden kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivien.

Kilpirauhashormoneilla on erittäin tärkeä rooli raskauden etenemisessä. Ne vaikuttavat sekä vauvan kehitykseen että äidin terveyteen. Onneksi kilpirauhasen vajaatoiminnan hoito ei kuitenkaan yleensä aiheuta mitään vakavia komplikaatioita raskauden aikana.

Nykyisin on tiedossa, että kilpirauhassairauksia diagnosoidaan kaikkein eniten naisilla, jotka ovat hedelmällisessä iässä. Mutta arviolta vain 0,25-2,5 % raskaana olevista naisista kärsii vajaatoiminnasta, joten voidaan todeta, että kyseessä ei ole kovin yleinen ongelma raskauden aikana.

Seuraavassa kuvaamme tarkemmin kilpirauhasen vajaatoiminnan merkitystä raskauden terveen etenemisen kannalta sekä keinot, joilla tätä tilaa voidaan hallita.

Kilpirauhanen ja sen vajaatoiminta

kilpirauhasen

Kilpirauhanen on nimensä mukaisesti rauhanen, ja sen tehtävänä on erittää hormonaalisia yhdisteitä. Se on endokriininen rauhanen, joten sen hormonit erittyvät suoraan ihmisen vereen.

Jotta kilpirauhanen toimisi asianmukaisesti, keho tarvitsee jodia. Kilpirauhasen tärkeimpiin toimintoihin kuuluvat muun muassa seuraavat:

  • kehon kasvun ja kehityksen mahdollistaminen
  • hapen määrän lisääminen
  • keskus- sekä ääreishermoston (tai niin kutsutun perifeerisen hermoston) kehityksen mahdollistaminen
  • kehon lämpötilan sääteleminen

Kun kilpirauhanen ei pysty tuottamaan riittävästi kilpirauhashormonia, ihmisellä ilmenee vajaatoimintaa. Tämä häiriö voi aiheuttaa sekä pieniä epämukavuuksia että vakavampia ongelmia arjen sujumisen kannalta.

Useimmissa tapauksissa kilpirauhasen vajaatoimintaa voidaan hoitaa ilman mitään komplikaatioita, mutta on muistettava, että sitä ei kuitenkaan voida täysin parantaa.

Kilpirauhasen muutokset ja vajaatoiminta raskauden aikana

Raskaus aiheuttaa naisen elimistössä ensinnäkin näkyviä fyysisiä muutoksia, mutta myös hormonaalisia, ja nämä voivat vaikuttaa kilpirauhasen toimintaan sitä häiriten. On normaalia, että TSH-hormoni (joka vaikuttaa stimuloivasti ja jota kilpirauhanen erittää) vähenee kehossa hiukan raskauden ensimmäisellä kolmanneksella.

T3 (trijodityroniini) ja T4 (tyroksiini) lisääntyvät raskauden aikana, ja niiden määrä on korkeampi koko yhdeksän kuukauden jakson ajan. Lisäksi kilpirauhasen koko voi myös kasvaa, ja joissakin tapauksissa naiselle saattaa kehittyä jopa struuma.

Sikiö on täysin riippuvainen äidin kehosta ja sen kilpirauhashormonin tuotannosta ensimmäisten 10-12 viikon ajan. Tämän jälkeen vauva pystyy tuottamaan näitä hormoneja itse, mutta sikiö on kuitenkin vielä riippuvainen äidistään riittävän jodin saannin kannalta, sillä muuten se ei pysty tuottamaan hormonia riittävästi.

Lue aiheesta lisää: Miten taistella väsymystä vastaan raskauden aikana?

Kilpirauhasen vajaatoiminta raskauden aikana: parhaat hoitokeinot

kilpirauhanen

Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoito on erittäin tärkeää kun potilas on raskaana, sillä tilanne voi aiheuttaa vaaran sekä äidille itselleen että sikiölle. Näihin riskeihin kuuluvat muun muassa äidin anemia, myopatia sekä sydämen vajaatoiminta.

On myös mahdollista, että tila aiheuttaa poikkeamia istukassa, ja tämän seurauksena vauva saattaa syntyä alipainoisena, ja lisäksi vaarana on synnytyksen jälkeinen verenvuoto. Kilpirauhasen vajaatoiminnan mahdolliset haitat raskauden ja äidin kannalta ovat siis hyvin vakavat, minkä vuoksi hyvä hoito on välttämätöntä.

Lisäksi kilpirauhashormoni on välttämätön tekijä vauvan aivojen kunnollisen kehityksen kannalta. Lääketieteessä ja hoitoalalla ei ole kuitenkaan pystytty selvittämään, mitä ihan tarkasti ottaen saattaa seurata äidin kilpirauhasen vajaatoiminnasta vauvan kehitykselle, mutta selvää on kuitenkin, että se voi aiheuttaa poikkeamia.

Kilpirauhasen vajaatoiminta lisää myös keskenmenon riskiä ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana, ja se lisää myös vaaraa siitä, että vauva syntyy keskosena. Se saattaa nostaa äidin verenpainetta, mikä voi sitten aiheuttaa pre-eklampsiaa.

Lue aiheesta lisää: Paras ruokavalio kilpirauhasen vajaatoimintaan

Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidon tehokkuus raskauden aikana

Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoito raskauden aikana ei voi tarjota parannusta tähän häiriöön, mutta tila voidaan kuitenkin saada hyvin hallintaan. Hoitoon sisältyy kilpirauhashormonin korvaaminen keinotekoisella levotyroksiinilla. Tämä vaikuttaa aivan samalla tavalla kuin T4, jota kilpirauhanen tuottaa.

Ainoa riski kyseisen synteettisen hormonin käyttöön liittyen on se, että sen annostelua ei välttämättä pystytä heti tekemään oikein. Jos lääkettä otetaan liian vähän, kilpirauhasen vajaatoiminta jatkuu, ja jos sitä taas käytetään liikaa, potilaalla voi ilmetä kilpirauhasen liikatoimintaa. Siksi on aina hyvin tärkeä varmistaa että annostelu on sopivaa, ja jatkaa käyntiä säännöllisissä lääkärintarkastuksissa.

Yksi tärkeä asia, joka liittyy kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon raskauden aikana on se, että lääkäri testaa rauhasen suorituskykyä ja toimintaa 6-8 viikon ajan. Näiden testien avulla voidaan määrittää, tulisiko levotyroksiinin määrään tehdä muutoksia jompaan kumpaan suuntaan.

Lisäksi on hyvin oleellista säädellä jodin määrää äidin elimistössä, sillä on välttämätöntä, että kilpirauhashormonien tuotanto äidin kehossa, kuten myös sikiön kehossa, eivät koe muutoksia. Tämän vuoksi äidin tulee varmistaa, että hän saa ravinnostaan runsaasti kyseistä mineraalia.

  • Barranco, M. C., López, A. A., Gallard, F. D., & Fernández, S. G. (2007). Tratamiento del Hipotiroidismo durante el Embarazo. Revista de Posgrado de la VIa Cátedra de Medicina, 171, 24-28.
  • Cano, F. D., & Paredes, A. (2009). Hipotiroidismo y embarazo : Diagnóstico y tratamiento. Rev Obs Ginecol – Hosp Santiago Oriente Dr. Luis Tisné Brousse. https://doi.org/10.1051/0004-6361/201014363
  • Carolina Barranco, M., Alberto López, A., & Darío Gallard Dra Silvana Griselda Fernández, F. (2007). TRATAMIENTO DEL HIPOTIROIDISMO DURANTE EL EMBARAZO. Revista de Posgrado de La VIa Cátedra de Medicina.
  • Enfermedad tiroidea y gestación (actualizado julio 2013). (2015). Progresos de Obstetricia y Ginecologia. https://doi.org/10.1016/j.pog.2014.11.003
  • INFARMED. (2014). Levotiroxina. Katalog BPS. https://doi.org/10.1007/s13398-014-0173-7.2
  • Pineda, J., Galofré, J. C., Toni, M., & Anda, E. (2016). Hipotiroidismo. Medicine (Spain). https://doi.org/10.1016/j.med.2016.06.002
  • Taylor, P. N., Minassian, C., Rehman, A., Iqbal, A., Draman, M. S., Hamilton, W., … Okosieme, O. E. (2014). TSH levels and risk of miscarriage in women on long-term levothyroxine: A community-based study. Journal of Clinical Endocrinology and Metabolism. https://doi.org/10.1210/jc.2014-1954
  • Soledad, H. V. (2013). Trastornos tiroideos en el embarazo. Revista Médica Clínica Las Condes. https://doi.org/10.1016/S0716-8640(13)70221-9