Keliakian eri tyypit ja niiden ominaisuudet

Keliakia on ihmisen ruokavalioon vaikuttava sairaus, joka voi vahingoittaa suolistoa vakavasti. Selitämme tässä artikkelissa kaiken, mitä sinun tarvitsee tietää sen eri tyypeistä ja kliinisistä ominaisuuksista.
Keliakian eri tyypit ja niiden ominaisuudet

Viimeisin päivitys: 08 marraskuuta, 2021

Kun puhumme keliakiasta sairautena, meidän on syytä ottaa huomioon, että se ei aina esiinny kaikilla ihmisillä samalla tavalla. Tästä syystä haluamme listata tässä artikkelissa keliakian eri tyypit ja niiden tärkeimmät ominaisuudet.

Keliakia on gluteeniin liittyvä autoimmuunisairaus. Gluteeni on proteiini, jota esiintyy monissa elintarvikkeissa, kuten vehnää tai ohraa sisältävissä elintarvikkeissa. Euroopassa sen arvioidaan vaikuttavan noin prosenttiin koko väestöstä.

Ongelmana on se, että monissa tapauksissa keliakia voi olla oireeton, mikä puolestaan voi johtaa siihen, että diagnoosin tekeminen muuttuu monimutkaisemmaksi ja myöhäiseksi. Siksi tässä artikkelissa kerromme sinulle kaiken, mitä sinun tarvitsee keliakiasta tietää ja mitkä ovat sen tärkeimmät tyypit ja niiden ominaisuudet.

Mikä on keliakia?

Kuten juuri totesimme, keliakia on autoimmuunisairaus, jossa ihmisen elimistö reagoi gluteeniin. Toisin sanoen silloin, kun ihminen nauttii tätä proteiinia, ohutsuolen immuunijärjestelmä reagoi sen läsnäoloon. Tällä tavoin reagoidessaan se alkaa lopulta vahingoittamaan suoliston limakalvoa.

Gluteeni on proteiini, jota esiintyy eri viljoissa, kuten vehnässä, rukiissa tai ohrassa. Ne ovat elintarvikkeita, joilla on suuri merkitys monien ihmisten ruokavaliossa, sillä gluteenia löytyy niin leivästä, riisistä kuin pastastakin.

Suoliston limakalvon vauriot aiheuttavat sen, että ajan myötä ravinteiden imeytyminen vaikeutuu. Siksi monissa tapauksissa sellaisilla lapsilla, jotka kärsivät keliakiasta, alkaa esiintyä painon putoamista, anemiaa tai kasvuun liittyviä häiriöitä.

Vaikka vielä ei tiedetä tarkalleen, mikä aiheuttaa keliakiaa, tiedämme tänä päivänä, että genetiikalla on tämän patologian synnyssä ratkaiseva rooli. Samalla tavalla se on voitu liittää myös muihin autoimmuunisairauksiin. Cuban Journal of Food and Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan esimerkiksi keliakia ja 1-tyypin diabetes voivat liittyä toisiinsa.

Gluteeni on proteiini, jota esiintyy eri viljoissa, kuten vehnässä, rukiissa tai ohrassa

Sinua voi myös kiinnostaa: Miten diabetes vaikuttaa mielenterveyteen?

Keliakian eri tyypit

Tämän patologian keskuudesta voimme löytää erilaisia kliinisiä muotoja, jotka voidaan luokitella eri tyyppeihin niiden oireiden sekä sellaisten täydentävien tutkimustulosten pohjalta, jotka mahdollistavat ruoansulatuskanavan tutkimisen. Tämä luo pohjan keliakian eri tyypeille, ja esimerkiksi Espanjan keliaakikkojen liiton mukaan jopa lähes 75 prosenttia potilaista ei ole vielä saanut oikeanlaista diagnoosia sairaudestaan.

Näin suuri prosentti diagnosoimattomista tapauksista johtuu siitä, että aina viime aikoihin asti ei ollut tiedossa, että ihminen voi sairastaa keliakiaa myös täysin ilman oireita. Keliakian eri tyypit voidaan näin ollen luokitella seuraaviin kategorioihin: oireettomat, oireelliset, potentiaaliset, piilevät ja refraktoriset. Alla selitämme tarkemmin näiden keliakian eri tyyppien pääpiirteet.

Subkliininen tai oireeton keliakia

Oireeton tai subkliininen keliakia, kuten nimestä voi päätellä, on tauti, jossa keliakiaa sairastavalla yksilöllä ei ilmene oireita. Kuitenkin silloin, jos potilaalle suoritetaan täydentäviä testejä (kuten endoskopia suoliston tutkimiseksi), taudin läsnäolo voidaan paljastaa.

Klassinen tai oireinen keliakia

Tämäntyyppisessä keliakiassa sairastunut yksilö saa oireita ja keliakiaan viittaavat testitulokset ovat positiivisia. Se, millaisia oireita keliakiaan sairastunut potilas saa, voi kuitenkin vaihdella yksilöstä toiseen. Joillakin ihmisillä esiintyy ripulia, toisella laihtumista tai väsymystä ja kolmannella keliakia voi oireilla oksenteluna ja vatsakipuna.

Joissakin tapauksissa ripulin sijasta potilas voi kärsiä jatkuvasta ummetuksesta. Muita tyypillisiä merkkejä lasten keliakian tapauksessa ovat kasvun hidastuminen, vatsan epänormaali pullistuminen ja turvotus. Epäsuorasti keliakiaan voi liittyä myös anemiaa ja jatkuvaa ärtyneisyyttä.

Potentiaalinen keliakia

Tämäntyyppinen keliakia viittaa niihin ihmisiin, joilla ei ole oireita, mutta joilla on osoitettu olevan suuri todennäköisyys sairastua keliakiaan. Tämä todennäköisyys voidaan puolestaan selvittää erilaisten geenitestien, kuten HLA-DQ2/DQ8-geenin määrittämisen, ansiosta.

Näillä potilailla suolistokudoksen biopsia ei kuitenkaan anna merkkejä keliakiasta. Chilen lääketieteellisessä La Revista Médica de Chile -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan ihanteellisinta olisi seurata tarkasti näitä ihmisiä ja mahdollisen keliakian syntyä, vaikka heidän ei tarvitse noudattaa tiukkaa gluteenitonta ruokavaliota.

Piilevä keliakia

Piilevän keliakian tapauksessa tauti on diagnosoitu, mutta myöhemmässä vaiheessa oireita tai suoliston muutoksia ei ilmene. Esimerkkinä voimme antaa tapauksessa, jossa yksilöllä on vahvistettu lapsena keliakia ja noudattamalla kokonaisvaltaista gluteenitonta ruokavaliota, yksilö ei myöhemmässä vaiheessa tule kärsimään taudin aiheuttamista oireista siitä huolimatta, että elimistö alkaa vastaanottamaan tätä proteiinia uudelleen.

Refraktorinen keliakia

Refraktorinen keliakia viittaa niihin tapauksiin, joissa gluteenittoman ruokavalion noudattamisesta huolimatta potilaalla esiintyy edelleen taudin oireita tai merkkejä. Tämäntyyppisen keliakian vahvistamiseksi on välttämätöntä, että henkilö on noudattanut yli kuuden kuukauden ajan sellaista ruokavaliota, jossa hän ei joudu kosketuksiin tämän proteiinin kanssa ollenkaan.

Keliakian eri tyypit voidaan luokitella viiteen eri luokkaan

Keliakiaa ei ole vain yhtä tyyppiä

Tärkeintä tässä aiheessa on ymmärtää, että keliakiasta on olemassa useita eri tyyppejä. Ennen kaikkea on tärkeää muistaa, että monilla ihmisillä voi esiintyä myös sellaisia suolistovaurioita, jotka eivät ilmene oireiden kautta. Siksi oikeanlaisen diagnoosin saaminen ei useimmissa tapauksissa ole helppo tehtävä.

Tämän taudin läsnäolon vahvistaminen ajoissa on erityisen tärkeää, sillä mikäli diagnoosi ja taudin hoidon aloittaminen myöhästyy, suoliston limakalvon vaurioista voi tulla peruuttamattomia ja tällä voi puolestaan olla vakavia seurauksia. Lapsilla tämä voi esimerkiksi johtaa aliravitsemukseen tai kasvun hidastumiseen.

Tällä tavoin, jos on pienintäkään syytä epäillä, että ruoansulatuskanavan oireilu liittyy gluteeniin, on tärkeää, että asiasta konsultoidaan aina asiantuntevaa lääkäriä. Diagnoosin vahvistamiseksi on olemassa monia täydentäviä testejä, joiden suorittaminen on nopeaa ja helppoa.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • De La, G., Roselló, C. U., De La, C., Pérez Labrada, C., Delgado Mosquera, A. E., Ferreiro, R. Á., & Rosa Téllez Velázquez, D. (n.d.). CELIAQUÍA, ENFERMEDAD SISTÉMICA AUTOINMUNE.
  • Asociaciones entre la celiaquia y la Diabetes mellitus. La experiencia cubana | Santana Porbén | Revista Cubana de Alimentación y Nutrición. (n.d.). Retrieved September 29, 2020, from http://www.revalnutricion.sld.cu/index.php/rcan/article/view/768/pdf_129
  • ¿Qué es la enfermedad celiaca? | FACE. (n.d.). Retrieved September 29, 2020, from https://celiacos.org/enfermedad-celiaca/que-es-la-enfermedad-celiaca/
  • Cerda-Contreras, E., et al. “¿ Es posible una mejor identificación de la enfermedad celiaca en sujetos mexicanos por medio de HLA-DQ8 que de HLA-DQ2?.” Revista de Gastroenterología de México 83.4 (2018): 410-413.
  • Bejares, M., Oyarzún, A., Lucero, Y., Espinoza, N., Bascuñán, K., & Araya, M. (2015). Búsqueda activa de enfermedad celíaca en familiares de primer grado de casos celíacos. Revista Medica de Chile, 143(12), 1521–1526. https://doi.org/10.4067/S0034-98872015001200003
  • Muñoz Tello, Paola. “Prevalencia mundial de la enfermedad celíaca.” (2018).
  • Gil-Gulías, Lorraine, et al. “Enfermedad celiaca refractaria: cuando la dieta sin gluten no sana.” Revista Clínica de Medicina de Familia 9.2 (2016): 110-113.
  • Moscoso, Felipe, and Rodrigo Quera. “Enfermedad celíaca. revisión.” Revista médica de Chile 144.2 (2016): 211-221.
  • Parera Pinilla, Clara Luna, Bárbara M. Ochoa Fernández, and Concepción Bonet de Luna. “Enfermedad celíaca: quién sabe dónde.” Pediatría Atención Primaria 20.79 (2018): 269-276.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.