Logo image
Logo image

Kaikki, mitä sinun tulee tietää harjoitussupistuksista

3 minuuttia
Harjoitussupistukset ovat supistuksia, jotka valmistavat kohdunkaulaa synnytykseen. Vaikka ne voivat olla häiritseviä, ne eivät useinkaan ole kivuliaita.
Kaikki, mitä sinun tulee tietää harjoitussupistuksista
Kirjoittanut Ana Núñez
Viimeisin päivitys: 16 syyskuuta, 2022

Synnytyksen ollessa lähellä, ilmenee kaikenlaisia oireita joiden ajatellaan ennakoivan tuota tärkeää hetkeä. Epämukavuus, kipu ja supistukset ovat merkkejä siitä, että synnytys on lähellä. Äidiksi tuleva voi kuitenkin helposti luulla harjoitussupistuksia synnytyksen alkamisen merkeiksi. Tänään kerromme kaiken tarvittavan, mitä sinun tulee tietää harjoitussupistuksista.

Usein etenkin ensimmäistä lastaan odottavat äidit erehtyvät luulemaan harjoitussupistuksia synnytyksen alkamiseen liittyviksi supistuksiksi, ja he haluavatkin käydä varmistamassa asian lääkärin luona. Väärät hälytykset ovatkin melko yleisiä sairaaloissa.

Seuraavaksi kerromme, mistä tunnistaa harjoitussupistukset.

Kaikki, mitä sinun tulee tietää harjoitussupistuksista

Harjoitus- eli ennakoivat supistukset ovat valmistavia, epäsäännöllisiä supistuksia, joiden voimakkuus vaihtelee ja jotka ovat usein melko kivuttomia. Yleensä ne menevät ohi muutamassa minuutissa levolla tai asennon vaihtamisella.

Harjoitussupistukset katoavat ja ilmestyvät uudelleen aina siihen saakka kun synnytykseen on noin kaksi viikkoa aikaa. Niiden taajuus voi vaihdella tehdessään työtään, nimittäin harjoitussupistukset valmistavat kohdunkaulaa synnytykseen.

Ollessaan vielä kiinni kohdunkaulan mitta on noin 2,5 cm. Supistusten aikana kohtu pehmenee, lyhenee sekä laajenee. Tällöin kohdunkaula alkaa lyhentyä. Avautumisvaiheessa kohdunkaula voi avautua 2,5 cm:n verran.

Some figure
Ennakoivat supistukset valmistelevat kohdunkaulaa synnytykseen.

Harjoitussupistusten merkit

On olemassa synnytystä ennakoivia supistuksia eli harjoitussupistuksia ja sitten on synnytykseen liittyviä supistuksia. Myös Braxton-Hick -supistuksiksi kutsutut harjoitussupistukset alkavat ilmaantua raskausviikolla 20 eivätkä ne liity synnytykseen. Synnytykseen liittyvien supistusten yhteydessä alkaa tapahtua kohdunkaulan avautumista.

Kun kohdunkaulalla alkaa tapahtua merkittäviä muutoksia, alkaa ilmetä harjoitussupistuksia. Tässä määrittävänä merkkinä on vauvan pään laskeutuminen sekä kiinnittyminen synnytyskanavaan. Tästä syystä nainen saattaa tuntea epämiellyttävää tunnetta alavatsan ja nivusten alueella.

Ei ole kuitenkaan selviä tekijöitä sille, miksi harjoitussupistukset alkavat. Niiden yhteydessä kuitenkin ilmenee taajempia ja voimakkaampia supistuksia. Emättimen eritteet lisääntyvät, nainen alkaa käydä useammin pissalla ja joissakin tapauksissa saattaa irrota myös limatulppa.

Sinun on hyvä tietää harjoitussupistuksista se, että ne kestävät keskimäärin 30 sekunnin ajan, ja niitä ilmenee noin 5-20 minuutin välein. Nainen voi elää tavallista elämää, vaikka hänellä tulisikin harjoitussupistuksia. Lepo saattaa jopa auttaa lopettamaan supistukset. Myös ruokahalu pysyy ennallaan.

Harjoitussupistusten ja oikeiden supistusten eroavaisuudet

Vaikka harjoitussupistukset voivat aiheuttaa epämukavuutta, ne eivät kuitenkaan usein ole kivuliaita. Niiden voimakkuus voi vaihdella ja niitä voi esiintyä kymmenen minuutin välein.

Harjoitussupistuksia alkaa tulla viikolla 20 ja joskus jopa aikaisemmin, ja ne vaikuttavat suureen osaan kohtulihasta. Joskus harjoitussupistuksia saattaa ilmetä silloin, jos nainen on stressaantunut tai väsynyt.

Myöhemmässä raskaudessa harjoitussupistukset saattavat aiheuttaa kipua lonkkalaskimoissa, jolloin voi helposti erehtyä että kyseessä on synnytyksen alkaminen. Tällöin ei kuitenkaan ole aihetta huoleen. Päinvastoin, ne osoittavat että keho alkaa valmistautua synnytykseen, koska ne auttavat pehmentämään kohdunkaulaa.

Oikeiden ja harjoitussupistusten eroavaisuudet näkyvät supistusten voimakkuudessa sekä säännöllisyydessä, ja raskausviikoissa jolloin ne ilmenevät. Todelliset synnytyssupistukset kestävät noin minuutin verran, niitä tulee kolmen minuutin välein ja ne voimistuvat koko ajan. Jos supistusten välit kuitenkin kasvavat, niitä tulee silti säännöllisesti.

Todellinen ero ennakoivien ja synnytykseen liittyvien supistusten välillä on se, että todellisten supistusten aikana äiti ei pysty tekemään mitään muuta. Silloin naisen koko keho keskittyy synnytyskokemukseen.

Kun tulevan äidin lapsivedet menevät, stimuloi kohdunkaulan avautuminen oksitosiinin – eli hormonin, jota keho tuottaa myös orgasmin ja imetyksen yhteydessä – tuotantoa ja sitä alkaa virrata äidin verenkierrossa.

Some figure
Niin todellisten kuin harjoitussupistustenkin kivuliaisuus riippuu naisen kipukynnyksestä.

Kuinka tunnistaa harjoitussupistukset?

Sinun on hyvä tietää, että sairaalaan ei kannata lähteä silloin kun koet harjoitussupistuksia, sillä synnytys ei välttämättä ala vielä tunteihin tai jopa päiviin. Saatat huomata useita päiviä ennen synnytystä vaalean tai vaaleanpunertavan limatulpan irtoamisen siitä, että alushoususi ovat tahriintuneet.

Naisesta saattaa tuntua myös siltä, kuin hänen kuukautisensa alkaisi tai hän voi kokea voimakasta paineen tunnetta lantion alueella. Harjoitussupistuksia tulee 5-20 minuutin välein. Jos laskettuun aikaan on vähemmän kuin kuukausi, kannattaa käydä sairaalassa tarkistuttamassa tilanne. Jos näin ei kuitenkaan ole, kannattaa jäädä kotiin.

On hyvä muistaa, että synnytyksessä rauhallisuudella, hallitulla hengittämisellä sekä tuella on suuri merkitys. Synnytyksen alkamiseen liittyy säännöllisiä, voimakkaita supistuksia, jotka kestävät pidempään, ja jotka eivät lopu vaikka lepäisit tai vaihtaisit asentoasi.

Jos olet ensikertalaisäiti ja huomaat supistusten tulevan viiden minuutin välein, ne kestävät minuutin ja niitä tulee kahden tunnin ajan, on syytä lähteä sairaalaan. Jos olet jo aiemmin kokenut synnytyksen, supistukset kestävät vähintään tunnin ajan ja niitä ilmenee kymmenen minuutin välein.

Kun osaat tunnistaa synnytykseen liittyvät supistukset, voit välttyä turhilta sairaalakäynneiltä sekä turhilta toimenpiteiltä, kuten esimerkiksi keinotekoiselta sikiökalvojen puhkaisemiselta sekä oksitosiinin antamiselta suonensisäisesti. Mitä luonnollisemmin synnytys saa edetä, sen parempi.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Goris, M. D. P. Á., Ángeles, J. S., & Garduño, C. B. (2016). Medición de longitud cervical transvaginal. Medicina Crítica, 30(3), 209-210. Disponible en: https://www.medigraphic.com/pdfs/medcri/ti-2016/ti163m.pdf
  • Rodríguez, C. M., del Fresno Serrano, M. Á., & del Fresno Serrano, E. (2021). Pródromos de parto,¿Cuándo acudir al hospital? Revista Sanitaria de Investigación, 2(2), 62. Disponible en: https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=7813186
  • Lauzon, L., & Hodnett, E. D. (1998). Antenatal education for self‐diagnosis of the onset of active labour at term. Cochrane Database of Systematic Reviews, (4). Disponible en: https://www.cochranelibrary.com/cdsr/doi/10.1002/14651858.CD000935/abstract
  • Moreira, M. C. (2006). El placer y el dolor en el parto. Medicina naturista, (10), 100-110. Disponible en: https://dialnet.unirioja.es/descarga/articulo/1986334.pdf
  • Norwitz, E., Robinson, J., & Challis, J. (2001). Control del trabajo de parto. Revista del Hospital Materno Infantil Ramón Sardá, 20(1), 28-30. Disponible en: https://www.redalyc.org/pdf/912/91220107.pdf

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.