Ihmisen älyllinen kyvyttömyys: tasot, ominaispiirteet ja käytettävät hoitomuodot

Ihmisen älyllinen kyvyttömyys voi ilmetä eri tasoisina häiriöinä. Tässä artikkelissa kerromme sen pääasiallisimmista merkeistä ja käytettävissä olevista hoitomuodoista.
Ihmisen älyllinen kyvyttömyys: tasot, ominaispiirteet ja käytettävät hoitomuodot

Viimeisin päivitys: 11 kesäkuu, 2021

Ihmisen älyllistä kyvyttömyyttä on kutsuttu erilaisilla nimityksillä aikojen saatossa. Kyse on neurologisista kehityshäiriöistä, jotka ilmenevät keskimääräistä alhaisempana kognitiivisena toimintana. Lisäksi älyllinen kyvyttömyys vaikuttaa muihin osa-alueisiin, kuten seurallisuuteen sekä kykyyn toimia ympäristössä.

Älyllistä kyvyttömyyttä ilmenee eri tasoisina. Tästä syystä määrittävänä tekijänä on se, miten se vaikuttaa ihmisen elämään. Se voi aiheuttaa vaikeuksia perustaitojen suorittamisessa, kuten lukemisessa, kirjoittamisessa, järjestäytymisessä, ihmissuhteissa sekä itsestä huolehtimisessa jokapäiväisessä elämässä.

Kuinka ammattilaiset mittaavat ihmisen älyllistä kapasiteettia

Ihmisen älyllinen kyvyttömyys voi ilmetä eri tasoisina ja se voi aiheuttaa vaikeuksia eri osa-alueilla.
Jos älykkyysosamäärä on poikkeava eli alle keskiarvon (ÄO 100), on kyse älyllisestä kyvyttömyydestä.

Älyllistä kykyä mitataan yleisesti standardoitujen testien avulla, kuten WISC-V -testin (Wechsler Intelligence Scale for Children Fifth Edition) avulla. Tällaisten testien avulla pystytään määrittämään henkilön älykkyysosamäärä. Älykkyysosamäärä tarkoittaa henkisen iän suhdetta kronologiseen eli fyysiseen ikään.

Asiantuntijat arvioivat, että ihmispopulaation keskiarvoinen älykkyysosamäärä on noin 100, tarkoittaen sitä että älykkyysosamäärän ollessa alle 70 on ihminen älyllisesti kyvytön.

Vaikka älyllinen kyvyttömyys on läsnä jo syntyessä ja varhaislapsuudessa, monen lapsen kohdalla se alkaa ilmetä vasta esikouluiässä. Tämä huomioonottaen, lastenlääkärien rutiininomaisesti suorittamat prenataalit sekä kehitykselliset kuvantamiskokeet auttavat tekemään diagnoosin jo varhain.

Älyllinen kyvyttömyys ja siihen liittyvät merkit

Älykkyysosamäärän lisäksi on myös muita merkkejä, jotka viittaavat älylliseen kyvyttömyyteen. Seuraavanlaiset merkit ja oireet saattavat olla merkkejä lapsen poikkeavasta kehityksestä:

  • Vaikeuksia saavuttaa tärkeimmät kehityksen virstanpylväät. Lapsella saattaa esimerkiksi kestää kauemmin kuin muilla, että oppii istumaan, ryömimään tai kävelemään.
  • Kielen omaksumisen ja suullisen ilmaisun viivästyminen.
  • Muistiongelmat.
  • Kyvyttömyys ymmärtää omien toimiensa seurauksia.
  • Vaikeudet oppimisessa, loogisessa ajattelussa sekä ongelmanratkaisussa.
  • Vaikeudet ymmärtää sosiaalisia sääntöjä sekä ongelmat ihmissuhteiden muodostamisessa.
  • Kyvyttömyys suoriutua jokapäiväisistä asioista toimiakseen itsenäisesti.

Pääasialliset aiheuttajat

Vaikka monet tekijät voivat aiheuttaa älyllistä kyvyttömyyttä, vain 25%: ssa tapauksia pystytään sen todellinen aiheuttaja selvittämään. Pääasiallisia tekijöitä älylliseen kyvyttömyyteen ovat kromosomaaliset poikkeavuudet (esimerkiksi Downin syndrooma) sekä perinnölliset sairaudet.

Älyllistä kyvyttömyyttä saattaa aiheuttaa myös raskaudenaikaiset ongelmat, kuten pre-eklampsia eli raskausmyrkytys tai äidin alkoholin tai huumeiden käyttö. Älyllisen kyvyttömyyden kohonnutta riskiä nostavat lisäksi infektiot, äidin tai vastasyntyneen aliravitsemus, vauvan vakava päävamma tai vakava emotionaalinen laiminlyönti.

Älyllisen kyvyttömyyden tasot

Kuten aiemmin manitsimme, älyllinen kyvyttömyys voi ilmetä monitasoisesti. Asiantuntijat ovat vakiinnuttaneet neljä älyllisen kyvyttömyyden tasoa henkilön älykkyysosamäärän sekä autonomian mukaan.

Lievä

Suurin osa älyllisesti kyvyttömistä ihmisistä kuuluu tälle tasolle. Tällöin henkilön älykkyysosamäärä on 50 ja 70 välillä.

Vaikka henkilön kognitiiviset ja oppimiseen liittyvät kyvyt ovat jonkin verran rajoittuneet, henkilö onnistuu usein sopeutumaan koulutusjärjestelmään sekä toimimaan työelämässä. Monilla on tarvittavat sosiaaliset taidot, ja tarvitsevat vain satunnaista apua osatakseen toimia ympäristössään. 

Kohtalainen

Tällöin henkilön älykkyysosamäärä sijoittuu 35-50 välille ja hänellä ilmenee suurempia kognitiivisia vaikeuksia, etenkin monimutkaisempien konseptien prosessoinnissa. Henkilö pystyy harjoittamaan taitojaan ja tehdä valvottuna vähän taitoja vaativaa työtä.

Henkilö kykenee luomaan sosiaalisia suhteita, vaikka hänen kommunikointikykynsä on rajoittunutta. Henkilö voi jopa matkustaa yksin tutuissa paikoissa, mutta saattaa tarvita apua sosiaalisissa tilanteissa.

Vakava

Henkilön älykkyysosamäärä on 20-35 välillä ja hänellä ilmenee vakavaa älyllistä kyvyttömyyttä. Henkilö vaatii jatkuvaa valvontaa ja tukea. Henkilön taito omaksua kieltä on viivästynyttä ja rajoittunutta.

Henkilö voi oppia lukemaan tiettyjä sanoja ja ymmärtämään yksinkertaista kommunikointia. Henkilö voi lisäksi tehdä yksinkertaisia tehtäviä avustettuna. Henkilö ei ole kovin itsenäinen.

Erittäin vakava

Vain 1-2% tapauksista kuuluu tähän ryhmään. Tällaisella henkilöllä on usein vakavia kognitiivisia, sosiaalisia ja käytännöllisiä vaikeuksia ja muuta niihin liittyvää kyvyttömyyttä. Henkilöllä voi olla ihmissuhde hänelle tuttuun henkilöön ja hän saattaa pystyä ohjaamaan arkista elämäänsä saadessaan runsaasti tukea.

Käytettävissä olevat hoitomuodot

Älyllinen kyvyttömyys ilmenee toisilla yksilöillä lievempänä kuin toisilla.
Spesialistit laativat yksilöllisen hoitosuunnitelman auttaakseen potilasta saavuttamaan täyden potentiaalinsa.

Hoito perustuu siihen, että pyritään auttamaan henkilöä saavuttamaan oma koulutuksellinen, sosiaalinen sekä käytännöllinen potentiaali. 

Monitieteellinen ryhmä eri alojen asiantuntijoita, kuten lääkäreitä, psykologeja, puheterapeutteja ja ammattiterapeutteja luovat yhdessä yksilöllisen hoito-ohjelman. Ohjelma perustuu niin potilaan kuin hänen perheensäkin vahvuuksiin, heikkouksiin sekä tarpeisiin.

Kuinka vähentää älyllisen kyvyttömyyden mahdollisuutta

Älyllisen kyvyttömyyden ehkäiseminen tulisi aloittaa jo ennen raskautta oikeanlaisella huolenpidolla, kuten foolihappojen ottamisella sekä asianmukaisilla rokotuksilla. Raskaana olevan naisen tulee välttää aliravitsemustilaa, alkoholin ja tupakan käyttämistä sekä altistumista ympäristön myrkyllisille tekijöille.

Myös oikeanlainen lääkinnällinen hoito synnytyksessä auttaa vähentämään komplikaatioiden riskiä. Syntymän jälkeen vauvasta tulee pitää huolta, tarkoittaen sitä että vauvan fyysisiin ja emotionaalisiin tarpeisiin tulee vastata. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, että on mahdotonta täysin eliminoida älyllisen kyvyttömyyden riskiä.

Perheen ja ammattilaisten antaman tuen tärkeys

Ihmisen älyllinen kyvyttömyys ei ole lamauttavaa alhaisen älykkyysosamäärän vuoksi, vaan sen takia ettei saatavilla ole tarvittavaa tukea. Tästä syystä lääkkeillä, terapialla ja suunnitelmallisella sopeutumisella on tärkeä merkitys auttaa potilasta kehittymään sekä nauttimaan paremmasta elämänlaadusta.

Tämän lisäksi perheen antamalla tuella on suuri merkitys, jotta henkilö pystyy luomaan suhteita ympäristöönsä. On tärkeää tarjota potilaalle käytännöllisiä ja funktionaalisia työkaluja, jotka auttavat häntä saavuttamaan täyden potentiaalinsa sekä saamaan perheeltään kaiken mahdollisen tuen.

Se saattaa kiinnostaa sinua...
Nämä tuotteet vaikuttavat älykkyyteesi negatiivisesti
Askel TerveyteenLue se Askel Terveyteen
Nämä tuotteet vaikuttavat älykkyyteesi negatiivisesti

Ostopäätöksiä tehdessä olisi hyödyksi olla tietoinen siitä, mitkä ovat niitä tuotteita jotka vaikuttavat älykkyyteesi sekä terveyteesi negatiivisesti.



  • Alonso, I. G. (2005). Concepto actual de discapacidad intelectual. Psychosocial intervention14(3), 255-276.
  • Ke, X., & Liu, J. (2017). Discapacidad intelectual. En Manual de Salud Mental Infantil y Adolescente de la IACAPAP, 1-28.
  • Giné, C. (2004). Servicios y calidad de vida para las personas con discapacidad intelectual. Siglo Cero35(2), 1-13.