Ihanteellinen vatsan ympärysmitta

19 tammikuu, 2021
Vatsanympäryksen mittaaminen on tärkeää sen selvittämiseksi, onko henkilö lihava vai ei. Se on näin ollen ratkaiseva tekijä kardiovaskulaarisen riskin ja mahdollisten verenkierto-ongelmien kannalta.

Vatsan ympärysmitta merkitsee muussakin kuin vain esteettisessä mielessä, koska tälle kehon alueelle kertynyt rasva on sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Oman vatsan ympärysmitan määrittämiseksi sinun tulee vain mitata vyötärönympäryksesi navan kohdalta.

Selvä, mutta mikä sitten on se raja, jota vastan ympärysmitta ei saisi ylittää? Maailman terveysjärjestö (WHO) on määrittänyt mitaksi korkeintaan 88 cm naisilla ja 102 cm miehillä.

Suuremman vatsan ympärysmitan riskit

Kardiovaskulaarisen riskin hälytyskello alkaa soida, kun ihminen on lihava. Riski nousee nopeasti, jos vatsan ympärysmitta ylittää terveellisinä pidetyt rajat, koska tämä merkitsee verenkierto-ongelmien lisääntymistä.

Sydänsairauden vaara on todellinen silloinkin, kun ylimääräiset kilot ovat tasaisesti jakautuneena kehon eri osiin, mutta se kohoaa entisestään silloin, kun vatsan alueelle kertyy enemmän rasvaa kuin muille kehon alueille. Tämä johtuu siitä, että vatsan sisäinen rasvakudos sisältää soluja, adiposyyttejä, jotka tuottavat tietyn verran hormoneja, joilla on korkea metabolinen arvo.

Tällaiset adiposyytit vapauttavat vapaita rasvahappoja, joita maksa metaboloi ja käyttää energiana glukoosin sijaan. Tämän seurauksena kaikki se sokeri, jota maksa ei käytä, jää elimistöön ja lisääntyy. Tämä prosessi lisää veren lipidien määrää, ja verensokeritasot nousevat pilviin.

Kun näet asian selitettynä tällä tavalla, ymmärrät miksi pullottava vatsa on muukin kuin vain esteettinen ongelma. Se voi nimittäin johtaa metaboliseen oireyhtymään, jolle on ominaista huonon kolesterolin ja triglyseridien lisääntyminen. Tämän lisäksi hyvä kolesteroli laskee, verenpaine nousee ja ilmenee hyperglykemiaa.

Vatsan ympärysmitta on tärkeä luku sydän- ja verisuonitautiriskin kannalta
Vyötärön ja vatsan ympäryksen voi helposti mitata taipuisalla mittanauhalla.

Käy lukemassa myös: Lihottavatko sokerittomat virvoitusjuomat?

Kuinka vatsan ympärysmitta mitataan oikein?

Tarvitset vatsan ympärysmitan selvittämiseen vain mittanauhan ja muutamia vinkkejä. Lääkärit tekevät tämän yleensä rutiinitarkastuksessa tai silloin, kun he huomaavat painoindeksin nousseen ylipainon puolelle.

Mitataksesi vatsasi ympärysmitan oikein sinun on seisottava suorana käsivarret kehon sivuilla. Löysää sitten vyötäsi ja siirrä syrjään ylävartaloa peittävät vaatteet ottaaksesi mitan paljaalta iholta navan kohdalta.

Laita mittanauha kylkiluiden alapuolelle ja lantioluun yläpuolelle. Anna vatsan valahtaa rennoksi. Hengitä sitten ulos ennen kuin asetat mittanauhan vatsan ympärille. Kirjoita lukema ylös heti, jotta et kadota tätä tietoa.

Kokeile näitä: Vatsalihasharjoituksia kotikaranteenin ajaksi

Lihavuuden luokittelu vatsan ympärysmitan mukaan

Lihavuutta on kahdenlaista riippuen siitä, millä alueella ylimääräinen rasva sijaitsee.

  • Ensimmäinen on perifeerinen lihavuus, jossa rasvakudos sijaitsee reisissä, takapuolessa ja lanteilla.
  • Toinen on keskivartalolihavuus, jossa ylimääräinen rasva sijaitsee lähes yksinomaan vatsassa.

Keskivartalolihavilla ihmisillä on kaksinkertainen riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Pidä kuitenkin mielessä, että liiallinen rasva on aina haitallista riippumatta siitä, missä se sijaitsee.

  • Kun vatsa- tai sisäelinrasvaa on enemmän, puhutaan androidisesta tai omenatyyppisestä lihavuudesta.
  • Kun lihavuus johtuu rasvan kertymisestä käsivarsiin, jalkoihin ja lantiolle, puhutaan gynoidisesta tai päärynälihavuudesta.

Vatsan alueella sijaitsee joitakin tärkeitä elimiä: maksa, mahalaukku, perna ja sappirakko. Nämä elimet kärsivät tämän paikallisen rasvakudoksen toiminnasta. Naisten kohdalla vaihdevuosien aikaiset hormonaaliset muutokset vaikuttavat kehon koostumuksen muuttumiseen.

Vatsanympäryksen mittaaminen on nykyään rutiininomainen osa lääkärintarkastuksia sydän- ja verisuonitautiriskin kartoittamiseksi.

Mitä tehdä, jos vatsan ympärysmitta on suurempi kuin sen tulisi olla?

Sinun on omaksuttava terveelliset elämäntavat välttääksesi vatsan ympärysmitan kasvun. Asiantuntijat suosittelevat aerobista liikuntaa ja voimaharjoittelua yhdessä, koska edellinen auttaa kuluttamaan kaloreita, kun taas jälkimmäinen vahvistaa lihaksia ja parantaa kehon ryhtiä.

Terveellinen ruokavalio, jossa ei ole tyydyttynyttä rasvaa ja yksinkertaisia sokereita, auttaa pitämään painon kurissa ja on samalla hyväksi sydämen terveydelle. Myös nesteen juominen on tärkeä tekijä, sillä se auttaa ehkäisemään nesteturvotusta. Lisäksi kunnon yöunet lievittävät stressiä ja parantavat hormonien toimintaa.

Myös ryhdillä on väliä, joten yritä olla istumatta useita tunteja putkeen selkä köyryssä; tämä nimittäin rentouttaa vatsalihaksia ja edistää rasvan kertymistä tälle alueelle. Käy lääkärintarkastuksissa ainakin kerran vuodessa, niin lääkäri voi pitää kirjaa vatsasi ympärysmitasta ja seurata siinä tapahtuvia muutoksia.

  • Moreno González, M. I. (2010). Circunferencia de cintura: una medición importante y útil del riesgo cardiometabólico. Revista chilena de cardiología, 29(1), 85-87.
  • Aguilar, N. C. M., & Cáceres, V. A. S. (2016). Obesidad Central y Obesidad Periférica como Factor de Asociación de Hipertensión Arterial en Escolares Adolescentes de los Principales Colegios de la Ciudad de Chiclayo. Revista Experiencia en Medicina del Hospital Regional Lambayeque: REM, 2(2), 44-49.
  • Remón Popa, I., González Sotolongo, C., & Arpa Gámez, Á. (2013). Estimación del punto de corte de la circunferencia abdominal como criterio diagnóstico del síndrome metabólico. Revista Cubana de Medicina Militar, 42(1), 29-38.
  • Chambilla, Mari Carrión, et al. “Índice de masa corporal, circunferencia abdominal y su impacto en los niveles de presión arterial.” Revista Diagnostico 46.1 (2007).
  • Johnson, Steven T., et al. “Metabolic risk varies according to waist circumference measurement site in overweight boys and girls.” The Journal of pediatrics 156.2 (2010): 247-252.
  • Ramírez, Robinson, and Ricardo A. Agredo. “El sedentarismo es un factor predictor de hipertrigliceridemia, obesidad central y sobrepeso.” Revista Colombiana de Cardiología 19.2 (2012): 75-79.
  • Pavón de Paz, I., C. Alameda Hernando, and J. Olivar Roldán. “Obesidad y menopausia.” Nutrición Hospitalaria 21.6 (2006): 633-637.
  • Siqueira, Gisela Rocha de, and Giselia Alves Pontes da Silva. “Alterações posturais da coluna e instabilidade lombar no indivíduo obeso: uma revisão de literatura.” Fisioterapia em movimento 24.3 (2011): 557-566.
  • Jorquera, A. Carlos, and L. Jorge Cancino. “Ejercicio, obesidad y síndrome metabólico.” Revista Médica Clínica Las Condes 23.3 (2012): 227-235.