Hyttysen puremat: mitä niistä tulisi tietää
Hyttysen puremat voivat olla kivuliaita. Ne ovat punoittavia, kutisevia ja niiden parantuminen voi kestää kauan aikaa. Vaikka hyttyset vaikuttavatkin enimmäkseen ärsyttäviltä, ne voivat myös levittää useita tauteja.
Denguekuume, malaria, zikavirus, länsi-Niilin virus ja chikungunyakuume ovat kaikki hyttysistä lähtöisin olevia sairauksia, jotka ovat levinneet ihmisiin. Tässä artikkelissa kerromme kaiken hyttysen puremista; miksi ne purevat, ketä ne purevat ja kuinka voit vähentää sen riskiä.
Miksi hyttyset purevat?
Ennen kuin aloitamme, haluamme selventää, että kaikki hyttyset eivät pure. Hyttyslajeja on noin 3 500 ja vain kolme niistä imee verta: anopheles, culex ja aedes.
Tämä lukumäärä kutistuu vielä entisestään ottaen huomioon, että vain naaraspuoliset hyttyset purevat. Naaraat tarvitsevat proteiinia munien tuottamiseen ja munimiseen, joten ne imevät ihmisen verta tyydyttääkseen ravitsemukselliset tarpeensa.
Naarashyttyset voivat munia 30-300 munaa yhden ruokinnan jälkeen. Useampien munien munimiseen tarvitaan enemmän verta.
Uroshyttyset eivät pure, koska ne saavat ravinteita nektarista sekä muiden kasvien nesteistä. Naaraat voivat elää ilman verta, mutta yllä mainitun kolmen hyttyslajin täytyy imeä verta voidakseen lisääntyä.
Miksi hyttysen puremat aiheuttavat kutinaa?
Kun hyttynen puree ihmistä, tunkeutuu se ihoon suun terävällä piikillä ja erittää sylkeä. Tämä estää verta hyytymästä ja tekee veren imemisestä tehokkaampaa. Ihmisen immuunijärjestelmä reagoi hyönteisen syljessä oleviin kemikaaleihin, jotka voivat aiheuttaa erilaisia reaktioita, kuten punoitusta, turvotusta ja kutinaa.
Nämä oireet ovat kaikista yleisimpiä, mutta heikomman immuunijärjestelmän omaavat lapset sekä aikuiset, joita hyttyset eivät ole vielä koskaan purreet, saavat yleensä voimakkaamman reaktion hyttysten puremista. Näihin vakaviin oireisiin voivat kuulua kuume sekä krooninen nokkosihottuma.
Lue myös: Kuinka kuumetta hoidetaan?
Suosivatko hyttyset joitakin ihmisiä?
Vaikka vastaus saattaakin kuulostaa epäreilulta, pitää se kuitenkin paikkansa. Hyttyset tosiaan suosivat joitakin ihmisiä. Tutkimukset osoittavat, että 20 % väestöstä on hyttysille erityisen vastustamattomia. Hyönteistieteilijät ovat myös selvittäneet tekijöitä, jotka voivat tehdä ihmisestä houkuttelevamman näille hyönteisille.
Alla voit lukea joistakin yleisimmistä tekijöistä, jotka voivat tehdä sinusta hyttysen lempiruokaa.
1. Vaatteiden väri
Hyttyset käyttävät näköä saaliin paikantamiseen. Tutkimuksissa on selvinnyt, että ne tuntevat suurempaa vetoa tummiin väreihin, kuten mustaan, vihreään ja punaiseen. Jos sinulla on siis ylläsi tämän värisiä vaatteita, olet todennäköisesti useiden hyttysten kohteena.
2. Hyttysen puremat ja verityyppi
Kuten jo mainitsimmekin aikaisemmin, ovat naarashyttyset riippuvaisia veren sisältämästä proteiinista munien tuottamiseksi, joten ei ole yllättävää, että ne suosivat tiettyä verityyppiä. Eräässä tutkimuksessa hyönteistieteilijät havaitsivat O-veriryhmään kuuluvien ihmisten olevan kaksi kertaa houkuttelevampia hyttysille A-veriryhmään verrattuna. Hyttyset suosivat vähiten B-veriryhmään kuuluvia ihmisiä.
3. Hengityksessä oleva hiilidioksidi
Hyttyset pystyvät haistamaan hiilidioksidin, jota ihmiset vapauttavat ulos hengittäessään. Mitä enemmän siis hengitämme ulos, sitä alttiimpia olemme hyttysten puremille. Valmistaudu siis taistelemaan hyttysiä vastaan seuraavan kerran, kun menet ulos kävelylle tai juoksulenkille.
Tämä selittää myös sen, miksi kuulet usein hyönteisten jatkuvaa ininää pään ympärillä; ne ovat kiinnostuneita hengityksestäsi!
4. Veren kemiallinen rakenne ja ruumiinlämpö
Hyttyset voivat myös havaita saaliinsa maitohapon, virtsahapon, ammoniakin sekä muiden hien kautta erittyvien veren ainesosien avulla. Nämä hyönteiset suosivat myös ihmisiä, joiden ruumiinlämpö on korkeampi.
Aktiivisen elämäntyylin ylläpitäminen voi siis tehdä ihmisestä alttiimman hyttysen puremille veren suuremman maitohappopitoisuuden sekä korkeamman ruumiinlämmön takia. On kuitenkin geneettisiä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa siihen, kuinka paljon virtsahappoa sekä muita veressä olevia ainesosia erittyy.
5. Iholla olevat bakteerit
Tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että iholla olevien bakteerien tyyppi ja määrä tekevät ihmiset alttiimmiksi hyttysen puremille. Vastustamattomin saalis pitää sisällään suuremman määrän iholla olevia mikrobeita.
Tämä voi auttaa selittämään sen, miksi niin monet hyttyset hyökkäävät jalkoihin ja nilkkoihin, sillä kyseinen alue on täynnä bakteereita.
6. Hyttysen puremat ja raskaus
Tutkimukset osoittavat, että raskaana olevat naiset ovat muita naisia alttiimpia hyttysen puremille. Tämä johtuu siitä, että nainen vapauttaa raskauden aikana noin 21 % enemmän hiilidioksidia ja ruumiinlämpö kohoaa huomattavasti.
7. Oluen juonti
Vuonna 2002 tehty tutkimus yhdisti hyttysen puremat alkoholin kulutukseen. Tutkijat tulivat siihen johtopäätökseen, että olutta juoneet ihmiset olivat houkuttelevampia hyttysille kuin ihmiset, jotka eivät juoneet olutta.
Ovatko hyttysen puremat estettävissä?
Vaikka onkin asioita, joita et vain yksinkertaisesti voi muuttaa välttyäksesi hyttysen puremilta kokonaan, voit kuitenkin käyttää tiettyjä keinoja rajoittaaksesi niiden määrää. Sillä tavoin voit myös vähentää hyttysistä lähtöisin olevien tautien saamisen riskiä. Tässä joitakin vinkkejä, joilla hyttysen puremia voidaan ehkäistä:
- Käytä hyönteismyrkkyä.
- Pidä pitkähihaisia paitoja, housuja ja sukkia aina kun mahdollista.
- Valitse kirkkaanvärisiä vaatteita.
- Vältä menemästä ulos aamunkoiton ja hämärän aikaan, sillä ne ovat hyttysten aktiivisinta aikaa.
- Vältä takapihalla olevia paikkoja, joihin hyttyset voivat munia, kuten paikoillaan oleva vesi.
- Yritä estää hyttysiä pääsemästä sisälle.
Lue myös: Parhaat kotihoidot hyttysenpistoihin
Osa ihmisistä on alttiimpia kuin toiset
3 500 hyttyslajikkeesta vain kolme imee verta. Ainoastaan naarashyttyset purevat saadakseen munien tuottamiseen ja munimiseen tarvitsemiansa ravinteita.
Osa ihmisistä on houkuttelevampia hyttysille kuin muut. Näihin ihmisryhmiin kuuluvat raskaana olevat naiset, oluen juojat, O-veriryhmään kuuluvat ihmiset, liikuntaa harrastavat ihmiset sekä tiettyjä ihossa olevia bakteereita omaavat ihmiset. Vaikka näiden tekijöiden muuttaminen ei olekaan helppoa, voidaan riskejä minimoida yllä olevia ohjeistuksia noudattamalla.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Ellwanger, J., da Cruz Cardoso, J., & Chies, J. (2021). Variability in human attractiveness to mosquitoes. Current Research in Parasitology & Vector-Borne Diseases, 1. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2667114X21000522
- Guelbeogo, W., Gonçalves, B., Grignard, L., Bradley, J., Serme, S., Hellewell, J.,… & Drakeley, C. (2018). Variation in natural exposure to anopheles mosquitoes and its effects on malaria transmission. Elife, 7, e32625. https://elifesciences.org/articles/32625
- Lefèvre, T., Gouagna, L. C., Dabiré, K. R., Elguero, E., Fontenille, D., Renaud, F., … & Thomas, F. (2010). Beer consumption increases human attractiveness to malaria mosquitoes. PloS one, 5(3). https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0009546&utm_source=ground.news&utm_medium=referral
- Minard, G., Mavingui, P., & Moro, C. (2013). Diversity and function of bacterial microbiota in the mosquito holobiont. Parasites & vectors, 6, 1-12. https://parasitesandvectors.biomedcentral.com/articles/10.1186/1756-3305-6-146
- Pollard, E. J., Russell, T. L., & Burkot, T. R. (2019). Maximising mosquito collections from barrier screens: the impacts of physical design and operation parameters. Parasites & vectors, 12, 1-9. https://parasitesandvectors.biomedcentral.com/articles/10.1186/s13071-019-3291-4
- Shirai, Y., Funada, H., Takizawa, H., Seki, T., Morohashi, M., & Kamimura, K. (2004). Landing preference of Aedes albopictus (Diptera: Culicidae) on human skin among ABO blood groups, secretors or nonsecretors, and ABH antigens. Journal of Medical Entomology, 41(4), 796-799. https://academic.oup.com/jme/article/41/4/796/885285?login=false
- Syed, Z., & Leal, W. (2007). Maxillary palps are broad spectrum odorant detectors in Culex quinquefasciatus. Chemical senses, 32(8), 727-738. https://academic.oup.com/chemse/article/32/8/727/582788?login=false
- Verhulst, N. O., Weldegergis, B. T., Menger, D., & Takken, W. (2016). Attractiveness of volatiles from different body parts to the malaria mosquito Anopheles coluzzii is affected by deodorant compounds. Scientific reports, 6(1). https://www.nature.com/articles/srep27141
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.