Hyperthymesia: hyvät ja huonot puolet kaiken muistamisessa

Hyperthymesiaa sairastavat voivat käyttää menneisyyden muistojaan aina halutessaan, jopa niitä, jotka ovat peräisin heidän lapsuudestaan. Tässä oireyhtymässä on kuitenkin joitakin kielteisiä näkökohtia, jotka on otettava huomioon.

Tarkistanut ja hyväksynyt: lääkäri Leonardo Biolatto.

Kirjoittanut Aylin Stefany Rodriguez Vinasco

Viimeisin päivitys: 24 elokuuta, 2023

Oletko koskaan toivonut, että sinulla olisi valokuvamuisti, jotta voisit helpommin saada arvokasta tietoa? Oletko koskaan toivonut, että voisit muistaa vaivatta kaikki tenttivastaukset? No, jotkut ihmiset, joilla on hyperthymesia, pystyvät tähän.

Tilanteeseen liittyy kuitenkin myös huonoja  puolia. Lue eteenpäin, sillä kerromme sinulle lisää kyvystä muistaa kaikki!

Mitä hyperthymesia on?

Kaikkien elämän osa-alueiden muistaminen on oireyhtymä, jota kutsutaan “hyperthymesiaksi” tai “omaelämäkerralliseksi muistiksi”. Neuropsychology -lehdessä julkaistun tieteellisen artikkelin mukaan sitä esiintyy hyvin harvoilla ihmisillä maailmassa.

Erittäin ylivertainen omaelämäkerrallinen muisti (HSAM, Highly superior autobiographical memory) saa ihmisen muistamaan yksityiskohtia elämästään hyvin tarkasti. Vuonna 2017 dokumentoitiin esimerkiksi Rebecca Sharrock -nimisen naisen tapaus, joka muistaa tiettyjä hetkiä ensimmäiseltä viikoltaan.

HSAM-käsite sai alkunsa nuoren Jill Pricen tapauksesta, jota neurotieteilijä Jim McGaugh tutki sen jälkeen, kun nainen lähetti hänelle kirjeen, jossa hän kertoi muistavansa jokaisen päivän elämästään siitä lähtien, kun täytti 12 vuotta. Tilanteen tultua julkisuuteen McGaughiin otti yhteyttä muitakin, jotka väittivät, että heillä oli samanlaisia muistoja.

Useissa analyyseissä todettiin, että vaikka näiden ihmisten muisti oli poikkeuksellinen, kun kyse oli heidän oman elämänsä muistamisesta, se ei ollut yhtä poikkeuksellinen, kun kyse oli persoonattomien muistojen hyödyntämisestä. Tämä on vahvistettu vuonna 2016 julkaistussa tieteellisessä julkaisussa.

Joitakin piirteitä, joita HSAM-oireyhtymää sairastavilla ihmisillä yleensä on, ovat seuraavat:

• Keskittyminen liikaa, jopa niin paljon, että he irrottautuvat ympäristöstään.
• Unettomuus tai unihäiriöt, jotka johtuvat siitä, ettei muistoja pystytä hallitsemaan.
• Pakonomainen käyttäytyminen tai samanaikainen pakko-oireisen häiriön diagnoosi.

Hyperthymesian hyvät ja huonot puolet

Se ei ole supervoima, eikä sitä voida pitää kirouksena. Nyt kun tiedät, mitä hyperthymesia on, kerromme sen positiivisista ja negatiivisista puolista.

Positiivinen puoli: erinomainen omaelämäkerrallinen muisti

Hyperthymesiaa sairastavilla ihmisillä on poikkeuksellinen valokuvamuisti. He muistavat lapsuudestaan monia asioita, joita muut eivät voisi edes kuvitella muistavansa.

Kuten selitetään tutkimuksessa, joka julkaistiin aikakauslehdessä Frontiers in Psychology, ihmiset, joilla on omaelämäkerrallinen muisti, käsittelevät muistoja aivan kuten kuka tahansa muukin. Erona on se, että vaikka yksityiskohdat olisivat minimaalisia, ne menevät suoraan pitkäkestoisen muistin piiriin, jolloin ne on paljon helpompi palauttaa.

Negatiivinen: Mieli luo vääriä muistoja

Vuonna 2013 paljastetun tutkimuksen mukaan hypertymesiaa sairastavien henkilöiden omaelämäkerrallisiin muistoihin voivat vaikuttaa väärät muistot. On tavallista, että aivot täyttävät tyhjiä tai vääristyneitä kohtia saadakseen aikaan täydellisen ja johdonmukaisen ajanjakson tai kohtauksen.

Tämän johtopäätöksen tekemiseksi tutkimuksessa verrattiin 20 ihmisen muistia, joilla oli hyperthymesia, ja 38 ihmisen muistia, joilla ei ollut hyperthymesiaa. Havaittiin, että molemmat ryhmät olivat yhtä alttiita luomaan vääriä muistoja.

Positiivinen ja negatiivinen: vaikuttaa mielialaan

Hyperthymesiaa sairastavilla ihmisillä on lähes rajoittamaton pääsy muistiinsa. Tästä tulee kaksiteräinen miekka.

Toisaalta, jos henkilö on emotionaalisesti kypsä, hän voi päästä käsiksi parhaisiin hetkiinsä, mikä kohottaa hänen mielialaansa. Negatiiviset tai epämiellyttävät muistot voivat kuitenkin tuoda surua ja tuskaa.

Selkeä esimerkki tästä on Rebecca Sharrock. Hän kertoi tiedotusvälineille, että hän muistaa itkeneensä vauvana, koska hän näki unia, joita hän ei pystynyt erottamaan todellisuudesta. Nyt aikuisena hän käyttää tätä kykyä kontrolloidakseen, mitä hän näkee unissa, ja vähentääkseen painajaisiaan.

Mistä tiedän, onko minulla hyperthymesia?

Hyperthymesian tarkan alkuperän täsmentäminen on monimutkaista, koska tarvitaan lisää tutkimusta. Tähän mennessä käytettävissä olevien tutkimusten perusteella voidaan kuitenkin tunnistaa kolme mahdollista syytä:

• Biologinen: Eräässä tutkimuksessa, jossa tutkittiin HSAM:ää sairastavia henkilöitä, havaittiin lisääntynyttä aivotoimintaa tietyillä alueilla. Myös hippokampuksen ja prefrontaalisen aivokuoren välillä havaittiin lisääntynyttä kytkeytyneisyyttä. Toiset tutkimukset osoittivat, että myös mantelitumake on osallisena hyperstimuloituneessa kognitiivisessa prosessoinnissa.
• Psykologinen: Tutkijat tekivät tutkimuksen, jossa teoretisoitiin, että HSAM-oireyhtymää sairastavilla ihmisillä on valtava omaelämäkerrallinen muisti, koska he ajattelevat pakkomielteisesti menneitä kokemuksiaan.
• Genetiikka: Vuonna 2012 tutkijaryhmä teki uskomattoman havainnon, joka julkaistiin aikakauslehdessä Neurobiology of Learning & Memory. Heidän johtopäätöksensä oli, että on olemassa yhdeksän morfologisesti erilaista aivorakennetta niiden välillä, joilla on hypertymesia ja niiden välillä, joilla on normaali muisti.

Tämän lisäksi virallisen diagnoosin pitäisi olla ammattilaisten tekemä.

Yleensä tehdään elektroenkefalogrammit ja magneettikuvaukset. Lisäksi ehdotetaan omaelämäkerrallisen muistin testiä, jossa analysoidaan henkilön emotionaalisia ja kontekstuaalisia reaktioita, kun häneltä kysytään menneistä muistoista.

Vaikka hyperthymesia voidaan nähdä myönteisessä valossa, on aina parasta jutella lääkärin tai terapeutin kanssa. Tavoitteena on välttää tämän suuren kyvyn kielteisiä puolia.