Logo image
Logo image

Huokaus- sen merkitys sekä hyödyt

4 minuuttia
Sen lisäksi että huokaus tuo ihmiselle helpotusta raskaalla hetkellä, sillä on myös biologinen rooli. Huokauksesta saa nimittäin happea, jos keuhkoissa ei ole sitä tarpeeksi.
Huokaus- sen merkitys sekä hyödyt
Viimeisin päivitys: 19 tammikuuta, 2019

Joskus sanotaan, että huokaus on vastaus siihen, mikä jää ilmaan leijumaan. Toiset taas ovat sitä mieltä, että joissakin huokauksissa on mukana enemmän rakkautta kuin missään suudelmassa.

Mikä näiden käsitysten uskottavuus on? On kummallista, kuinka huokaukset liitetään tunteisiin, ja onkin luotu (myös kirjallisuuden ja arkipäivän psykologian maailmassa) kuva siitä, että ne ovat hyvin romanttisia.

On kyllä totta, että huokaus on muutakin kuin vain helpotus sen yhteydessä, kun ihminen vapauttaa häntä uhkaavaa stressiä. Huokauksessa voi olla kätkettyä surua sellaisesta muistosta, joka on vieläkin kipua tuottava.

Jos ihminen huokailee erittäin selkeästi, kyseessä on se, että hän pyrkii selviytymään.

Tässä artikkelissa haluamme selittää, mistä näissä huomattavissa huokauksissa on kyse.

Olemme sitä mieltä, että aihe on kiinnostava ja myös hyödyllinen. Jatka siis lukemista – mitä huokaukset oikeastaan ovat?

Huokaus on osa ihmisen elämän ylläpitoa

Joskus huokaamme ilman, että olisimme siitä tietoisia. On mahdollista, että emme huomaa edes yhtä päästämäämme huokausta, mutta tunnin sisällä huokaat kuitenkin jopa 12 kertaa. Tämä on uskomatonta ottaen huomioon se, että näiden 12 kerran aikana aivosi ovat pelastaneet henkesi ilman, että itse luultavasti tajuaisit sitä.

Seuraavassa selitämme asiaa tarkemmin.

Aivojen “huokausnapit”

Nature Magazine –lehden jukaiseman tutkimuksen mukaan ihmisen aivot päättävät sen, minkä tyyppistä hengitystä tarvitaan kullakin hetkellä. Tämän kehomme “tietokoneen” sisällä on kaksi ryhmää neuroneja.

Tutkimuksen tekijät päättivät tarkastelua tehdessään, että kyseessä oleva neuronien ryhmä on nimeltään “huokausnapit”.

Some figure

Tämä ajatuksia herättävä nimitys viittaa itse asiassa ilmiöön, joka on täydellinen mekanismi. Se voidaan kuvata seuraavalla tavalla:

  • Joskus keuhkoissa olevat ilmapussit lyyhistyvät kasaan.
  • Kun näin käy, keuhkojemme kyky vaihtaa happea hiilidioksidiin ei voi toteutua tehokkaalla tavalla.
  • Nämä kaksi hermosolujen ryhmää, joita nimitetään “hermonapeiksi”, saavat heti tiedon kyseisestä ongelmasta, ja ne tulevat ikään kuin apuun. Nämä napit ovat kaksi pientä rakennetta, jotka sijaitsevat aivojen alussa.
  • Yksi toisensa jälkeen nämä hermonapit antavat ihmiselle käskyn huokaista. Tällä tavalla pystymme avaamaan ilmapussimme, mikä  mahdollistaa sen, että keuhkoihimme pääsee kaksi kertaa enemmän happea normaaliin hengitykseen verrattuna.
  • Tämä mekaaninen toimenpide on asia, jonka teet tiedostamattasi – et siis ole selvillä siitä, että se tapahtuu. Mutta kuten jo kerroimmekin, ihminen tekee näin 12 kertaa joka tunti. Näin pystymme saamaan elämämme taas pyörimään.

Tunteelliset huokaukset

Nyt tiedät, että huokailet jotta voisit pysyä hengissä. Se on siis elintärkeä biologinen teko, jossa on kyse selviytymisestä, ja tämä pätee tahdottomiin huokauksiin.

Some figure

On kuitenkin olemassa myös sellaisia huokauksia, jotka koetaan tunteellisina huokauksina tai tahdonalaisina huokauksina. Niitä voidaan kuvailla seuraavalla tavalla:

 

  • Huokaus on tunteellinen helpotus, kun sinulla on jokin stressaava tai turhauttava tilanne.
  • Moni ihminen päästää suuren huokauksen silloin, kun asiat eivät mene hänen tahtomallaan tavalla. Jos esimerkiksi yrität tehdä jotakin vaikeaa, olipa se sitten fyysistä tai henkistä, eikä se mene siten kuin toivot, saatat huokaista.
  • Samalla tavalla huokaukset ovat “savupiippuja”, kun suru ja ahdinko täytyy päästää pois – kyseessä on hengenveto, joka on jäänyt yli sitä ihmistä koskien, jota kaivataan.
  • Seuraava huokauksiin liittyvä fakta on yhtä kummallinen kuin se on kiinnostavakin. Karl Teigen, joka on kuuluisa tieteilijä University of Psychology -yliopistossa Oslossa ja tunteellisten huokausten asiantuntija, on todennut että huokaus auttaa ihmistä olemaan empaattinen toista kohtaan. Kun kuulet huokauksen perheenjäseneltä tai ystävältä, tulkitset tämän eleen negatiiviseksi tunnetason asiaksi – se kertoo, että sinun tulisi antaa tunteellista tukeasi. Teigenin mukaan tämä on niin totta, että tunteellinen huokaus on myös yhteydessä vaistoon siitä, että sinun tulisi mennä omaan sosiaaliseen ryhmääsi.

Vedä syvään henkeä ja rentoudu

Kuten tiedämme, aivot ovat vastuussa siitä, että ihminen voi selviytyä.

Tähän liittyen tiedetään, että ihmisellä voi olla eri tyyppistä hengitystä riippuen siitä, mikä hetki on kyseessä ja mikä tarve tilanteessa ilmenee.

Tee “mindfulness” -harjoituksia (“tietoinen läsnäolo”) tai harrasta joogaa, sillä nämä aktiviteetit opettavat sinulle monia tapoja hengittää tahdonalaisesti ja hallitusti, jotta voisit saada seuraavat hyödyt:

  • Voit olla paremmin läsnä.
  • Voit tehokkaammin torjua stressiä sekä olla terveempi.
  • Voit meditoida ja olla tietoisempi omasta itsestäsi ja tarpeistasi.
Some figure

Itse asiassa me suosittelemme, että opettelisit huokailemaan. Jokaisella hengenvedolla vapautat jännitteitä ja huolia, ja näin voit uudistaa “sisäistä elämän sykliäsi”.

Laita muistiin seuraavat asiat, ja niitä kannattaisi tehdä joka päivä 20 minuutin ajan:

  • Etsi jokin rauhallinen paikka, jossa mielesi voi levätä.
  • Istu siten, että selkäsi on suorassa.
  • Tuo rintasi eteen ja anna käsiesi olla sylissäsi.
  • Hengitä syvään sisään nenän kautta neljän sekunnin ajan, ja pidätä sitten henkeäsi taas neljän sekunnin ajan. Päästä sitten pitkä ja kovaääninen huokaus, joka kestää seitsemän sekuntia.

Kun alat tehdä tätä helppoa harjoitetta päivittäin, voit huomata eron sekä kehossasi että mielessäsi.

Huokaus on siis tosiasiassa muutakin kuin vain huokaus – se on sekä elintärkeä että tunteellinen asia, joka voi myös auttaa sinua lisäämään hyvinvointiasi.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • John J.MillerKenFletcher, JonKabat-Zinn, “Three-year follow-up and clinical implications of a mindfulness meditation-based stress reduction intervention in the treatment of anxiety disorders”, General Hospital Psychiatry, Volume 17, Issue 3, May 1995, Pages 192-200
  • Haravard University website, “Relaxation techniques: Breath control helps quell errant stress response” (2015).
  • Steffen PR, et al. (2017). The impact of resonance frequency breathing on measures of heart rate variability, blood pressure, and mood. DOI:

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.