Stressi vai ahdistuneisuushäiriö?

· helmikuu 9, 2017
Kun et pysty pääsemään eroon stressistä tai ahdistuneisuudesta omin neuvoin, on parasta ottaa avuksi ammattilaisen asiantuntemus, jotta voisit paremmin sopeutua näihin tilanteisiin.

Nykyään on hyvin monia asioita, jotka ihmistä saattavat huolettaa, ja mikä tahansa tilanne saattaakin saada sinut hermostuneeksi. Ehkäpä se jännite jonka koet on vain stressiä – ei ole syytä huoleen, jos epämukava olosi on vain lyhytaikaista.

Ahdistuneisuushäiriö voi kuitenkin keskeyttää ihmisen päivittäisen rutiinin, sillä siihen kuuluu voimakas huoli ja sen aikaansaama rajoite. Esimerkiksi töihinmeno voi olla hyvin turhauttava asia, jos työsi vaatii sinulta liikaa ja pomoasi on vaikea miellyttää.

Anxiety and Depression Associate of America -yhdistys (ADAA) määrittelee yleisen ahdistuneisuushäiriön siksi tilaksi joka ihmisellä on, kun hän kokee huolestuneisuutta ja voimakasta fysiologista reaktiota yli kuuden kuukauden ajan.

On hyvin tavallista, että tästä häiriöstä kärsivällä ihmisellä on korkea stressitaso koko ajan. Ahdistuksen aiheuttavat virheelliset tulkinnat ja etukäteen asetetut negatiiviset ajatukset.

Näiden tilanteiden monimutkaisuus tekee tilan diagnosoinnista vaikean, ja häiriön havaitseminen on vaikeaa jopa asiantuntijoille. Saadaksesi tietää onko sinulla stressiä vai ahdistuneisuushäiriö, sinun tulisi miettiä, ovatko seuraavat tekijät omalla kohdallasi totta.

1. Jatkuva huolestuneisuus

Asioiden järjestykseen saaminen vaikkapa ennen koulusta valmistumista on tavallista: sinun täytyy löytää puku ja oikeanlaiset kengät sekä varmistaa, että olet suorittanut loppuun kaikki kurssit. Tämä on asia, joka ei tapahdu vain sinulle, sillä sen kokevat myös lapsesi, siskosi, veljesi tai kuka tahansa muu läheisesi.

Tästä huolimatta on niin, että jos olet ollut huolestunut tietystä asiasta yli kuuden kuukauden ajan, sinulla saattaa olla ahdistuneisuushäiriö, sillä siihen kuuluu liiallinen huolestuneisuus.

Ensimmäinen asia, jota lääkärit katsovat on se, oliko henkilöllä tällainen tilanne jo ennen tiettyä stressaavaa tilannetta, ja pysyykö käytös samanlaisena tilanteen jälkeen. Jos näin ei ole, eli jos ilmiö on lyhytaikainen, kyseessä ei luultavasti ole ahdistuneisuushäiriö.

Esimerkiksi häiden yhteydessä voi olla niin, että jos valmistelut menevät hyvin, tunnet olosi stressaantuneeksi vain silloin tällöin. Mutta jos oireet ovat olleet sinulla jo aikaisemmin, sinulla voi olla ahdistuneisuushäiriö, joka vaatii välitöntä huomiotasi.

2. Negatiiviset päätelmät

Onko sinulla tapana ajatella pahimpia mahdollisia lopputuloksia? Sanovatko toiset sinulle, että olet negatiivinen ihminen? Joidenkin mielestä saatat olla liian varovainen, kun taas toisten mielestä olet vain realistinen ihminen.

ahdistuneisuushäiriö negatiiviset ajatukset

Jos nämä ajatukset ovat äärimmäisiä ja jatkuvia, sinulla on ahdistuneisuushäiriö.

Tilanteen todellisuuden tajuaminen ei ole helposti toteutettava asia, mutta ulkopuolisen mielipide voi olla hyvä apu. Sinun tulisi huolestua silloin, jos olosi on aina huono, jos odotat pahinta sekä olet kyvytön nauttimaan hetkestä, vaikka kukaan muu lähelläsi ei ole samaa mieltä asioista.

Ahdistuneisuushäiriöstä kärsivät ajattelevat että heillä on niin paljon vikoja, että he eivät kelpaa. He tulevat jatkuvasti petetyiksi omien tekemistensä vuoksi sekä tuntevat tuovansa aina häpeää perheelleen.

Jos olet yksi sellaisista ihmisistä, jotka kolauttavat päänsä ja olettavat heti, että seurauksena on aivokasvain, sinulla on ahdistuneisuushäiriö.

Tämä negatiivisen ajattelun kuvio on nimeltään katastrofiajatukset, ja se on poikkeama ajattelussa. Tämä saa ihmisen luulemaan, että asiat tulevat jatkuvasti pahenemaan.

3. Olet huomattavan ärsyyntynyt

Onko olosi levoton, uupunut, ärtynyt, ja onko sinulla vaikeuksia nukkua tai keskittyä? Nämä asiat liittyvät sarjaan, jossa on sekä fyysisen että henkisen terveyden ongelmia.

Ne ovat osasyy siihen, miksi ahdistuneisuushäiriötä on vaikea diagnosoida, ja siksi ihmiset myös ottavat etäisyyttä sinuun.

Jos jotkut näistä oireista ovat niin pysyviä että ne häiritsevät päivittäistä elämääsi, työtäsi tai opintojasi, on hyvä hetki hankkia tilanteesta asiantuntijan mielipide.

4. Olon parantaminen ei ole yhteensopivaa suunnitelmiesi kanssa

Nainen nauttii

Tiedät ehkä hyvin mitä sinun tulisi tehdä, ja olet kenties selkeästi kuullut ne ohjeet ja neuvot, joilla voisit lievittää kaiken tyyppistä stressiä.

Tiedät, että sinun täytyy noudattaa terveellistä ruokavaliota, harrastaa liikuntaa säännöllisesti sekä ottaa käyttöösi eräitä niksejä stressiä välttääksesi, mutta et kuitenkaan ota itsellesi aikaa tämän tehdäksesi.

Ehkäpä olet erittäin järjestäytynyt ihminen, mutta sinun tulisi miettiä eräitä perustavanlaatuisia tekijöitä, nimittäin prioriteettejasi.

Terveytesi tulisi olla ykkösenä elämässäsi, ja omalle itsellesi ajan varaaminen on paljon tärkeämpää kuin mikään muu, sillä se saattaa pelastaa elämäsi.

Tee sellaisia asioita, jotka tekevät sinut onnelliseksi:

  • mene ulos ystäviesi kanssa
  • vietä aikaa yksin
  • lue
  • harrasta liikuntaa päivittäin
  • löydä uusia harrastuksia
  • matkusta ja tutustu uusiin paikkoihin

5. Jos tilanne ei ole hallinnassasi

Jos olet kokeillut näitä tekniikoita, mutta kamppailet silti stressin tai ahdistuneisuushäiriön kanssa, on luultavasti oikea aika puhua asiantuntijan kanssa.

Kognitiivisen käytöksen terapeutti on ihanteellinen apu tilanteeseen. Tarkoituksena on tällöin löytää uusia tapoja ajatella sekä selvittää, kuinka sinun tulisi reagoida vaikeissa tilanteissa.

Missä tahansa tapauksessa yleisluontoinen psykologikin voi auttaa sinua tunnistamaan ongelman ja parhaan ratkaisun. Jos tilanne sitä vaatii, sinulle suositellaan asian ratkaisemiseksi asiantuntijaa.