Haiman kystat: syyt, oireet ja hoito

Haiman kystat ovat harvinaisia ja oireettomia. Usein ne diagnosoidaan sattumalta.
Haiman kystat: syyt, oireet ja hoito

Viimeisin päivitys: 13 lokakuuta, 2022

Haima on mahalaukun takana sijaitseva rauhanen, jonka pääasiallinen tehtävä on syntetisoida glukoosinaineenvaihduntaan liittyviä hormoneja. Se erittää myös ruoansulatukseen osallistuvia hormoneja. Haima voi kärsiä erilaisista sairauksista, jotka muuttavat sen toimintaa. Yksi esimerkki tästä ovat haiman kystat.

Haiman kystat ovat umpinaisia, nestetäytteisiä onteloita, joita peittävät epiteelisolut. Ne voivat sijaita missä tahansa kohdassa haimaa ja koostua erityyppisistä kudoksista. Lisäksi on tärkeää huomioida, että ne saattavat sijaita joko haiman päällä tai sen sisällä.

Onneksi useimmat haiman kystat ovat hyvänlaatuisia eivätkä sisällä pahanlaatuisia soluja. Pieni osa niistä muuttuu kuitenkin pahanlaatuiseksi.

Erilaiset haiman kystat

Haiman kystat voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: pseudokystiin ja varsinaisiin kystiin. Merkittävin ero niiden välillä on se, että ensimmäisiä eivät peitä epiteelisolut, vaan niiden ympärillä on kerros säikeistä kudosta.

Haiman pseudokystat ovat yleisimpiä haiman kasvaimia: joidenkin tilastojen mukaan niitä ilmenee 90 %:ssa tapauksia. Loput 10 % koostuvat erityyppisistä haiman kystista:

  • Seröösi kystadenooma: Tämä on hyvänlaatuinen kasvain, minkä vuoksi syövän riski on hyvin pieni. Se pystyy kuitenkin kasvamaan kokoa, puristamaan muita elimiä ja aiheuttamaan vatsakipua.
  • Musinoosi kystadenooma: Tällainen kysta esiintyy hyvin usein haiman häntäpäässä. Se kykenee muuttumaan pahanlaatuiseksi, joten sitä tulee seurata asianmukaisesti.
  • Papillaarinen kystinen kasvain: Tämä Frantzin kasvaimenakin tunnettu neoplasma vaikuttaa yleensä nuoriin naisiin, ja se muuttuu pahanlaatuiseksi pienellä todennäköisyydellä. Yleensä se sijaitsee haiman häntäosassa.
  • Intraduktaalinen papillaarinen musinoosi neoplasma: Tämä kasvain sijaitsee haiman päätiehyessä ja monissa tapauksissa tukkii sen. Tämä neoplasma voi olla joko syövän esiaste tai jo pahanlaatuinen.
Haima on endokriininen ja eksokriininen rauhanen. Eli se tuottaa aineita, jotka menevät verenkiertoon ja ruoansulatuskanavaan.

Oireet

Useimmat haiman kasvaimet ovat oireettomia, joten ne diagnosoidaan usein sattumalta. Mahdolliset ilmenevät oireet ovat epäspesifisiä ja johtuvat yleensä muiden elinten puristumisesta. Tässä mielessä siihen liittyviä oireita ovat seuraavat:

  • Pahoinvointi ja oksentelu
  • Jatkuva kipu ylävatsassa
  • Keltatauti eli ihon ja limakalvojen kellertäminen
  • Tunnusteltavissa oleva kyhmy ylävatsassa

Tiehyen sisäinen papillaarinen musinoosi neoplasma voi osaltaan aiheuttaa myös kroonista tai akuuttia haimatulehdusta muistuttavia oireita. Lisäksi sairauden edetessä saattaa ilmetä muita oireita, kuten laihtumista, dyspepsiaa ja ruokahaluttomuutta. Joillekin puhkeaa diabetes mellitus.

Mistä haiman kystat johtuvat?

Haiman kystat eivät yleensä johdu mistään yksittäisestä syystä. Pseudokystat saattavat liittyä pankreatiittiin tai johonkin muuhun kyseisen rauhasen tulehdusprosessiin. Tämä johtuu siitä, että ruoansulatusentsyymit, kuten amylaasi, aktivoituvat ja ärsyttävät haimaa.

Toisaalta kasvaimet voivat liittyä myös harvinaisempiin perinnöllisiin sairauksiin, kuten polykystiseen munuaissairauteen tai von Hippel-Lindaun tautiin. Tutkimuksissa on itse asiassa osoitettu, että 47 %:lla von Hippel-Lindaun tautia sairastavista ihmisistä on ollut haiman kystia.

Diagnosointi

Haiman kystat diagnosoidaan usein sattumalta. Yleensä poikkeavuus havaitaan kuvantamistutkimuksissa etsittäessä muita patologioita.

Kun kysta havaitaan, lääkärin tulisi suositella muita kokeita sen piirteiden tutkimiseksi. Nämä mahdollistavat lisäksi parhaan hoitomenettelyn.

Hyödyllisimpiä tutkimuksia ovat seuraavat:

  • Magneettikuvaus
  • Tietokonetomografia
  • Vatsan ultraääni
  • Endoskooppinen ultraääni
  • Magneettikolangiografia
  • Endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatikografia (ERCP)

Magneettikuvaus on yksi eniten tietoa antavista kuvantamistutkimuksista, sillä se havaitsee pienetkin kystat ja pahanlaatuisuuteen viittavat muutokset. Endoskooppinen ultraääni ja ERCP ovat hyödyllisiä tutkimuksia pahanlaatuisten ja hyvänlaatuisten kasvainten erottamiseksi, koska niiden avulla lääkärit voivat ottaa koepaloja näytteeksi.

Haiman kystat voidaan diagnosoida magneettikuvauksessa.
Magneettikuvauksella voidaan havaita pienet haiman kystat vaikeapääsyisissä kohdissa.

Haiman kystien hoito

Haiman kystan hoito riippuu sen koosta, sen aiheuttamista oireista ja mahdollisesta pahanlaatuisuudesta. Useimmat pseudokystat häviävät itsestään, joten lähestymistapa näissä tapauksissa on lääkärin suorittama seuranta.

Hyvin suuren tai häiritseviä oireita aiheuttavan kystan kohdalla saatetaan tarvita tyhjentämistä. Haiman kystien tyhjentäminen voidaan tehdä endoskooppisesti, laparoskooppisesti tai ihon pinnan läpi.

Kasvaimen kirurginen poisto on aina suositeltavin vaihtoehto silloin, kun kystat ovat isoja tai niissä on selvä pahanlaatuisuuden riski. Kaikki kystasolut tulisi poistaa leikkauksen aikana uusiutumisen välttämiseksi.

Pahanlaatuisten kasvainten kohdalla voidaan hyötyä myös kemoterapiasta.

Patologia, jolla on suotuisa ennuste

Haiman kystien ja pseudokystien ennuste on useimmissa tapauksissa hyvä. Muistettakoon, että nämä patologiat ovat yleensä hyvänlaatuisia ja häviävät itsestään. Komplikaatiot, kuten kystan repeäminen tai porttilaskimon kohonnut paine, ovat hyvin harvinaisia.

Jos sinulla diagnosoidaan kysta haimassa, älä ensinnäkään hätäänny. Vaivaa on hyvin helppo hoitaa, eikä se yleensä uhkaa henkeä.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Haimansiirto: miksi niitä tehdään ja mitkä ovat riskit?
Askel Terveyteen
Lue se täällä Askel Terveyteen
Haimansiirto: miksi niitä tehdään ja mitkä ovat riskit?

Haimansiirto on kirurginen toimenpide, jossa potilaan elimistöön istutetaan terve ja toimiva haima, joka korvaa viallisen haiman.