Guillain-Barrén oireyhtymän hoito
Tarkistanut ja hyväksynyt: lääkäri José Gerardo Rosciano Paganelli
Guillain-Barrén oireyhtymä on polyneuropatia, joka aiheuttaa lihasten heikkoutta ja raajojen kihelmöintiä. Oireyhtymän aiheuttama myeliinituppien väheneminen (tunnetaan myös demyelinisaationa) on autoimmuuniongelma. Oireet alkavat jalkojen heikkoutena, joka etenee sitten ylävartaloon.
Oireyhtymän tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta sen uskotaan olevan seurausta jostakin ihmisen aiemmin sairastamasta virus- tai bakteeri-infektiosta.
Guillain-Barrén oireyhtymä voi puhjeta kaiken ikäisille, mutta yleisempi se on miehillä ja nuorilla aikuisilla.
Tarkempaa tietoa Guillain-Barrén oireyhtymästä
Oireyhtymän syy on elimistön immuunijärjestelmän hyökkäys kehon omia hermoja vastaan. On tärkeää, että potilas menee välittömästi lääkäriin, sillä oireet voivat pahentua hyvin nopeasti ja johtaa pahimmassa tapauksessa jopa halvaukseen. Oireisiin kuuluvat mm. seuraavat:
- Heikkous jaloissa, joka leviää sitten kehon yläosaan
- Pistely tai puutuminen ranteissa, nilkoissa sormissa tai varpaissa
- Vaikeudet kävellä
- Vaikeudet liikuttaa silmiä tai kasvojen lihaksia
- Voimakas ja jatkuva kipu
- Hengitysvaikeudet
- Korkea tai matala verenpaine
- Nopeutunut sydämensyke
- Virtsarakon toimintahäiriöt
Oireet ovat pahimmillaan yleensä kahden tai neljän viikon kuluttua oireiden alkamisesta.
Noin kahdeksan viikon kuluttua oireyhtymän ilmaantumisesta oireet alkavat poistua. Suunnilleen 30 % potilaista saa oireita uudelleen joitakin vuosia myöhemmin. On tärkeää huomioida, että hoito voi auttaa potilaita tokenemaan paljon nopeammin.
Guillain-Barrén oireyhtymän diagnosoiminen
Oireyhtymän oireet ja merkit voivat olla vaihtelevia. Tästä syystä, joissakin harvoissa tapauksissa, Guillain-Barrén oireyhtymää voi olla vaikea diagnosoida sen ensimmäisessä vaiheessa.
Sairauden diagnosointi alkaa lääkärin tekemällä tarkastuksella, potilaan haastattelulla ja sairaushistorian selvittämisellä.
Sitten lääkäri ohjaa tarkempiin kokeisiin tai tutkimuksiin. Tässä tapauksessa neurologinen koe on erittäin hyödyllinen; sillä voidaan havaita mahdollinen refleksien puuttuminen.
Guillain-Barrén oireyhtymän hoito
Ensimmäinen toimenpide diagnoosin jälkeen on potilaan ottaminen sairaalaan, sillä oireiden nopea eteneminen voi vaikuttaa hengityselimistön lihaksiin ja aiheuttaa näin kuoleman.
Guillain-Barrén oireyhtymän hoito perustuu potilaan elintoimintojen tukemiseen ja valvomiseen:
- Hengitys
- Sydämen toiminta (rytmihäiriöiden tai muiden komplikaatioiden varalta)
- Verenpaine (korkean tai alhaisen verenpaineen varalta)
Guillain-Barrén oireyhtymän hoito käsittää myös plasmanvaihtohoidon ja immunoglobuliinihoidon (vasta-aineiden antamisen suonensisäisesti).
Lisäksi potilaat tarvitsevat fysioterapiaa lihasten voiman ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi, ja heille saatetaan antaa lääkkeitä kivun lievittämiseksi ja verihyytymien ehkäisemiseksi.
Guillain-Barrén oireyhtymä on polyneuropatia, joka aiheuttaa lihasten heikkoutta ja raajojen kihelmöintiä. Oireyhtymän aiheuttama myeliinituppien väheneminen (tunnetaan myös demyelinisaationa) on autoimmuuniongelma. Oireet alkavat jalkojen heikkoutena, joka etenee sitten ylävartaloon.
Oireyhtymän tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta sen uskotaan olevan seurausta jostakin ihmisen aiemmin sairastamasta virus- tai bakteeri-infektiosta.
Guillain-Barrén oireyhtymä voi puhjeta kaiken ikäisille, mutta yleisempi se on miehillä ja nuorilla aikuisilla.
Tarkempaa tietoa Guillain-Barrén oireyhtymästä
Oireyhtymän syy on elimistön immuunijärjestelmän hyökkäys kehon omia hermoja vastaan. On tärkeää, että potilas menee välittömästi lääkäriin, sillä oireet voivat pahentua hyvin nopeasti ja johtaa pahimmassa tapauksessa jopa halvaukseen. Oireisiin kuuluvat mm. seuraavat:
- Heikkous jaloissa, joka leviää sitten kehon yläosaan
- Pistely tai puutuminen ranteissa, nilkoissa sormissa tai varpaissa
- Vaikeudet kävellä
- Vaikeudet liikuttaa silmiä tai kasvojen lihaksia
- Voimakas ja jatkuva kipu
- Hengitysvaikeudet
- Korkea tai matala verenpaine
- Nopeutunut sydämensyke
- Virtsarakon toimintahäiriöt
Oireet ovat pahimmillaan yleensä kahden tai neljän viikon kuluttua oireiden alkamisesta.
Noin kahdeksan viikon kuluttua oireyhtymän ilmaantumisesta oireet alkavat poistua. Suunnilleen 30 % potilaista saa oireita uudelleen joitakin vuosia myöhemmin. On tärkeää huomioida, että hoito voi auttaa potilaita tokenemaan paljon nopeammin.
Guillain-Barrén oireyhtymän diagnosoiminen
Oireyhtymän oireet ja merkit voivat olla vaihtelevia. Tästä syystä, joissakin harvoissa tapauksissa, Guillain-Barrén oireyhtymää voi olla vaikea diagnosoida sen ensimmäisessä vaiheessa.
Sairauden diagnosointi alkaa lääkärin tekemällä tarkastuksella, potilaan haastattelulla ja sairaushistorian selvittämisellä.
Sitten lääkäri ohjaa tarkempiin kokeisiin tai tutkimuksiin. Tässä tapauksessa neurologinen koe on erittäin hyödyllinen; sillä voidaan havaita mahdollinen refleksien puuttuminen.
Guillain-Barrén oireyhtymän hoito
Ensimmäinen toimenpide diagnoosin jälkeen on potilaan ottaminen sairaalaan, sillä oireiden nopea eteneminen voi vaikuttaa hengityselimistön lihaksiin ja aiheuttaa näin kuoleman.
Guillain-Barrén oireyhtymän hoito perustuu potilaan elintoimintojen tukemiseen ja valvomiseen:
- Hengitys
- Sydämen toiminta (rytmihäiriöiden tai muiden komplikaatioiden varalta)
- Verenpaine (korkean tai alhaisen verenpaineen varalta)
Guillain-Barrén oireyhtymän hoito käsittää myös plasmanvaihtohoidon ja immunoglobuliinihoidon (vasta-aineiden antamisen suonensisäisesti).
Lisäksi potilaat tarvitsevat fysioterapiaa lihasten voiman ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi, ja heille saatetaan antaa lääkkeitä kivun lievittämiseksi ja verihyytymien ehkäisemiseksi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Organización Mundial de la salud. (2016). OMS | Síndrome de Guillain–Barré. WHO.
- General, C. de S. (2016). Diagnóstivo y Tratamiento del Síndrome de Guillain-Barré en el Segundo y Tercer Nivel de Atención. Catálogo Maestro de Guías de Práctica Clínica.
- Eelco F.M. Wijdicks EFM, K. C. (2017). Síndrome de Guillain Barré. IntraMed. https://doi.org/10.1016/j.chiabu.2008.05.007
- Síndrome de Guillain-Barré. https://www.mayoclinic.org/es-es/diseases-conditions/guillain-barre-syndrome/symptoms-causes/syc-20362793
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.