Fyysinen kuritus jättää lapseen syvät arvet

Fyysistä kuritusta on käytetty vuosikymmenten ajan kasvatusmenetelmänä kurinalaisuuden ja vanhempien auktoriteetin ylläpidossa. Myöhemmin on kuitenkin osoitettu, että tämäntyyppinen lapsen rankaiseminen ei ole tehokasta; päinvastoin, fyysisestä kurituksesta koituvat seuraukset kummittelevat lapsen mielessä aina aikuisikään saakka.

Tästä huolimatta useat vanhemmat pitävät edelleen ruumiillista kuritusta parhaana kasvatusmenetelmänä ja rangaistuksena lapsen huonon käytöksen korjaamiseksi.

Lapsen fyysinen kuritus voi sisältää esimerkiksi korvapuusteja, nipistyksiä, hiuksista tukistamista ja jopa rajuja lyöntejä. Mikä on kenties fyysistä väkivaltaa vieläkin huolestuttavampaa, tänä päivänä vanhempien liian rajuista kasvatusmenetelmistä raportoidaan koko ajan yhä useampia tapauksia.

Fyysistä kurittamista vai lapsen pahoinpitelyä?

Lapsen fyysisen kurittamisen ja pahoinpitelyn välillä kulkeva raja on hyvin häilyvä, sillä sekä fyysiselle kuritukselle että pahoinpitelylle ominaista on väkivallan kohdistaminen lapseen tai nuoreen hänen käytöksensä kontrolloimiseksi.

Fyysinen kuritus voidaan määritellä lapsessa kivuliaan kokemuksen herättämiseksi määränpäänä lapsen huonon tai ei-toivotun käytöksen korjaaminen. Jos raja pahoinpitelyn ja ruumiillisen kurittamisen välille pitäisi piirtää, fyysisen kurittamisen tarkoituksena ei sinällään ole lapsen vahingoittaminen.

Fyysinen kuritus voi kuitenkin hyvin helposti johtaa pahoinpitelyyn, joka aiheuttaa fyysisiä vammoja, vaikka alkuperäinen aikomus ei olisikaan ollut lapsen tahallinen vahingoittaminen. Pahoinpitelyyn johtanut kuritus johtuu usein kohtuuttomasta tai hallitsemattomasta voimankäytöstä.

Tämäntyyppinen kuritus vaikuttaa syvälle lapsen psyykeeseen, jolloin ongelmia alkaa syntyä ajan myötä sekä lapsen mielenterveydellisessä tasapainossa että psyykkisessä terveydentilassa.

Lue myös: 5 vanhempien tekemää yleistä mokaa lasten kasvatuksessa

Lapsen fyysisen kurituksen seuraukset

Useista ala-ikäisiin kohdistuvan pahoinpitelyn vastaisista kampanjoista huolimatta ruumiillinen kuritus on edelleen yleisin ja hyväksytyin lapsiin kohdistuvan väkivallan muoto.

Lapsen ruumiillisella kurituksella on useita vakavia seuraamuksia lapsen fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle, jotka yltävät pitkälle aikuisikään saakka. Fyysinen kurittaminen muun muassa:

• Vahingoittaa lapsen itsetuntoa ja altistaa lapsen turvattomuuden ja pelon tunteelle, joka tekee hänestä sosiaalisesti epävarman aikuisen.
• Rajoittaa lapsen itsenäisyyttä tekemällä hänestä myöhemmällä iällä helposti alistuvan ja kontrolloitavan aikuisen.
• Heikentää lapsen emotionaalista kehitystä ja saa hänet tuntemaan olonsa ahdistuneeksi, surulliseksi ja levottomaksi.
• Vaikeuttaa vanhemman ja lapsen välistä kommunikointikykyä, joka kestää aikuisikään saakka.
• Lisää lapsessa hylkäämisen, yksinäisyyden ja torjutuksi tulemisen tunnetta.
• Rajoittaa välttämättömien sosiaalisten taitojen kehittymistä ristiriitatilanteissa.
• Synnyttää lapsessa aggressiivista ja väkivaltaista käyttäytymistä esimerkiksi ystäviä ja luokkatovereita kohtaan.
• Häiritsee lapsen normaalia oppimisprosessia ja rajoittaa hänen luovuuttaan ja tunneälyään.
• Opettaa lasta käyttämään väkivaltaa normaalina menetelmänä konfliktien ratkaisemiseksi sekä heikentää lapsen psyykkistä hyvinvointia ja kognitiivisia taitoja.
• Edesauttaa ruumiillisen rangaistuksen soveltamista aikuisiällä hyväksyttynä kasvatusmenetelmänä myös omien lasten kanssa.

Ruumiillisen kurituksen vaikutukset näkyvät pitkälle

Vaikka kasvatuksen aiheuttamat psyykkiset vahingot ovat aina verrattavissa käytettyyn rangaistusmenetelmään, tutkimukset ovat osoittaneet, että erityisesti fyysisen väkivallan lapsiuhreista kasvaa usein myös itse pahoinpitelijöitä.

Tämä ei kuitenkaan aina tarkoita sitä, että nuori haluaisi aiheuttaa tahallisesti kipua muille ihmisille. Väkivaltainen käytös johtuu pikemminkin siitä, että näille nuorille ei ole koskaan opetettu muuta tapaa ristiriitatilanteiden ratkaisemiseksi; heidän omassa nuoruudessaan ainoa tapa konfliktitilanteiden läpikäymiseen ja selvittämiseen käytiin aina väkivallan ja aggressiivisuuden kautta.

Lapsuudessa koettu fyysinen kuritus on yhdistetty myös monen nuoren huumeiden ja alkoholin väärinkäyttöön.

Toinen fyysisen kurituksen seurauksista nuorelle ovat persoonallisuushäiriöt, jotka johtavat sekä hallitsemattomiin mielialan muutoksiin että uniongelmiin. Nämä persoonallisuushäiriöt voivat olla seuraus kortisolin eli stressihormonin kasvun lisääntymisestä, joka voi johtaa pahimmassa tapauksessa nuoren neurobiologiseen epätasapainoon.

Lue myös: Viisi keinoa kasvattaa rakastava lapsi

Lopuksi

Johtopäätöksenä voimme vetää, että fyysinen kuritus haittaa sekä lapsen normaalia psyykkistä että psykologista kehitystä.

Tästä syystä meidän on vanhempina vältettävä tätä kasvatusmenetelmää ja löydettävä muita keinoja, joiden avulla pystymme parantamaan kommunikaatiota lastemme kanssa.

Lapsen käytöstapoihin voit vaikuttaa motivoimalla ja kannustamalla lasta silloin kun hän käyttäytyy oikein, ja jättää lapsi huomiotta silloin kun hän käyttäytyy huonosti. Näin autat lasta täysin ilman väkivaltaa sekä tunnistamaan itse väärän käytöksensä, että opetat lapselle rakkaudella ja kärsivällisyydellä, miten hänen tulisi käyttäytyä.