10 erilaista hallusinaatiotyyppiä - ominaispiirteet ja mahdolliset aiheuttajat

Neurologiset tekijät voivat saada aikaan todellisuudesta irtautumisen tunteen tai hallusinaatioita. On olemassa erilaisia hallusinaatioita, joista on hyvä olla tietoinen.
10 erilaista hallusinaatiotyyppiä - ominaispiirteet ja mahdolliset aiheuttajat

Viimeisin päivitys: 29 tammikuu, 2022

Joillekin hallusinaatioista puhuminen saattaa saada aikaan paniikinomaisen tunteen. Jotkut taas saattavat huolestua kuullessaan tämän termin, koska liittävät sen mielisairauteen. Ennen kuin perehdymme aiheeseen tarkemmin, on tärkeää selventää, että on olemassa monta erilaista hallusinaatiotyyppiä. Kaikille hallusinaatioille on kuitenkin yhteistä se, että ihminen kokee irtautumisen todellisuudesta.

Yleisesti ottaen hallusinaatiot voidaan määritellä sensitiivisiksi reaktioiksi ei-olemassa olevaan ympäristön ärsykkeeseen. Näin on kyse auditiivisten hallusinaatioiden kohdalla, jolloin ihminen kuulee puheääniä tai muita ääniä, jotka eivät ole peräisin ihmisestä, eläimestä tai muusta objektista. Syy tähän löytyy neurologisella tasolla tapahtuneesta muutoksesta.

Tällaisen muutoksen syntyyn voi olla monenlaisia syitä, kuten myös monien muiden hallusinaatioiden kohdalla. Tässä artikkelissa tarkastelun kohteena on kymmenen erilaista hallusinaatiotyyppiä, jotka ovat kaikkein yleisimpiä.

Hallusinaatioiden aiheuttajat

Hallusinaatiot voivat johtua monista eri syistä, ja niiden aiheuttajat voidaankin jakaa kahteen kategoriaan: orgaanisiin (jonkinlainen neurologinen häiriö) ja päihteiden käytöstä johtuviin.

Mielisairaudesta johtuvat hallusinaatiot

On olemassa useita neurologisia häiriöitä, jotka voivat aiheuttaa jonkinlaisia hallusinaatioita. Seuraavaksi listaamme yleisimmät häiriöt, joissa hallusinaatioita saattaa esiintyä DSM-V -käsikirjan mukaan.

  • Skitsofrenia. Hallusinaatiot liittyvät kaikista läheisimmin tähän psykologiseen häiriöön. Tällaisessa tapauksessa henkilö tarvitsee psykiatrista hoitoa, joka sisältää myös lääkkeellistä hoitoa.
  • Dementia. Dementiassa tapahtuva kognitiivinen rappeutuminen voi saada aikaan visuaalisia ja auditiivisia hallusinaatioita.
  • Alzheimerin tauti. Tässä häiriössä muistin menetyksen aiheuttamat tietoaukot saatetaan korvata valheellisilla muistoilla. Potilas saattaa myös uskoa elävänsä eri ajanjaksoa kuin oikeasti elää.

Myös muut mielen sairaudet voivat aiheuttaa hallusinaatioita. Tällaisia ovat esimerkiksi Wernicke-Korsakoffin oireyhtymä, Parkinsonin tauti, kaksisuuntainen mielialahäiriö, temporaalilohkon epilepsia sekä jotkut aivokasvaimet.

On olemassa monta erilaista hallusinaatiotyyppiä.
Vanhuusajan dementia voi saada aikaan hallusinaatioita.

Päihteistä johtuvat hallusinaatiot

Päihteistä esimerkiksi lääkkeet saattavat aiheuttaa ihmiselle hallusinaatioita. Hallusinaatioita aiheuttavia päihteitä ovat esimerkiksi:

  • Alkoholi. Alkoholin kulutus muuttaa keskushermostoa, mikä voi saada aikaan visuaalisia ja auditiivisia hallusinaatioita. Joidenkin tulee juoda alkoholia suuria määriä, jotta hallusinaatioita esiintyy.
  • Kannabis. Myös kannabiksen käyttäjien keskushermostoissa saattaa ilmetä muutoksia. Jatkuvan kannabiksen käytön aikaansaama kognitiivinen rappeutuminen saattaa kehittyä neurologiseksi häiriöksi.
  • Amfetamiinit. Amfetamiinit ovat lääkkeitä, jotka saattavat aiheuttaa maanista käyttäytymistä sekä psykoosijaksoja. Tästä syystä on tärkeää keskustella lääkärin kanssa, jotta potilas saa oikeanlaisen lääkityksen.

Myös muut huumeet, kuten LSD saattavat aiheuttaa visuaalisia ja auditiivisia hallusinaatioita. Jotkut saattavat jopa kokea valheellisia kehon aistimuksia käyttäessään LSD:tä.

10 erilaista hallusinaatiotyyppiä

Seuraavaksi tarkastelemme lähemmin listaa, joka kattaa kymmenen erilaista hallusinaatiotyyppiä. Saamme selville, mitkä ovat hallusinaatioille ominaisia piirteitä.

1. Visuaaliset hallusinaatiot

Visuaaliset hallusinaatiot ovat kaikista tunnetuimpia ja yleisimpiä; niissä on kyse siitä, että henkilö näkee asioita, joita ei todellisuudessa ole olemassa.

Näin on esimerkiksi skitsofrenian kohdalla.  Henkilö saattaa jopa luoda läheisen siteen hallusinaationsa kanssa.

2. Auditiiviset hallusinaatiot

Nämä ovat myös hyvin tunnettuja hallusinaatioita, ja kulkevat usein käsi kädessä visuaalisten hallusinaatioiden kanssa. Joskus niitä saattaa ilmetä myös ilman visuaalisia hallusinaatioita.

Auditiivisia hallusinaatioita ovat esimerkiksi ihmisten äänien kuuleminen. Tällaisissa tapauksissa äänet saattavat antaa kuulijalleen mielipiteitä ja toimintaohjeita. 

3. Makuaistiin liittyvät hallusinaatiot

Makuaistiin liittyvistä hallusinaatioista puhutaan kaikkein vähiten. Syy tähän on se, etteivät ne ole yhtä yleisiä kuin visuaaliset ja auditiiviset hallusinaatiot. Makuaistiin liittyviä hallusinaatioita voi ilmetä masennuskausina.

4. Hajuaistiin liittyvät hallusinaatiot

Aivan kuten edelliset, myös hajuaistiin liittyvät hallusinaatiot ovat harvinaisempia. Kun henkilö kokee hajuaistiin liittyviä hallusinaatioita, hän haistaa ympäristössään hajuja, joita ei oikeasti ole olemassa.

Hajuaistiin liittyviä hallusinaatioita saattaa ilmetä huumeiden käytön tai voimakkaiden migreenikohtausten seurauksena.

5. Somaattiset hallusinaatiot

Kun henkilö kokee somaattisia hallusinaatioita, hänellä on epätodellisia havaintoja liittyen omiin sisäelimiinsä. Henkilö saattaa esimerkiksi ajatella hänen keuhkojensa tai sydämensä olevan metallista materiaalia, kun taas jotkut saattavat kuvitella, että heiltä puuttuu joitakin ruumiinosia.

6. Tuntoaistiin liittyvät hallusinaatiot

Henkilö saattaa kokea ihollaan kylmää tai kuumaa tunnetta, vaikka todellisuudessa tällaista ei ole olemassakaan.

On olemassa kahdenlaisia tuntoaistiin liittyviä hallusinaatioita: termisiä (kylmän tai kuuman tuntemuksia) tai hydrisiä (kosteuden tunne). Henkilö saattaa kokea myös neulojen ja piikkien aiheuttamia ihoaistimuksia. Tämä tila tunnetaan myös nimellä parestesia.

7. Kineettiset hallusinaatiot

Kineettisistä hallusinaatioista on kyse, kun henkilö tuntee kehonosien liikkuvan, vaikka näin ei todellisuudessa tapahdu. 

8. Pseudohallusinaatiot

Pseudohallusinaatioissa todellisuus on vääristynyt. Kun ihminen tietoisessa tilassa näkee, kuulee ja tuntee jotakin, mitä ei todellisuudessa ole olemassa.

9. Hypnagogiset hallusinaatiot

Kun henkilö kokee hypnagogisia hallusinaatioita, hän ei välttämättä ole huumeiden vaikutuksen alaisena tai kärsi minkäänlaisesta häiriöstä. Hypnagogisia hallusinaatioita voidaan kokea silloin, kun ihminen on nukahtamaisillaan.

Henkilön siirttyessä tietoisuudesta uneen, hän voi kokea visuaalisia, auditiivisia tai tuntoaistiin liittyviä hallusinaatioita.

Ihminen voi kokea hypnagogisia hallusinaatioita nukahtaessaan.

10. Funktionaaliset hallusinaatiot

Funktionaalisia hallusinaatioita voidaan kokea silloin, kun havaittu ärsyke missä tahansa aistikanavassa saa aikaan erilaisen reaktion kuin pitäisi. Henkilö saattaa esimerkiksi kuulla liikenteen melua (todellinen ärsyke), mutta samalla hän kuulee äänien puhuvan hänelle (hallusinaatiot).

Ovatko hallusinaatiot vaarallisia?

Monet ajattelevat hallusinaatioiden olevan vaarallisia. Todellisuudessa ne ovat kuitenkin paljon yleisempiä kuin saattaisi luulla.

Jossain kohtaa elämässä meistä jokainen voi kokea hallusinaatioita. Esimerkiksi nukahtaessamme saatamme kokea hypnagogisia hallusinaatioita, eivätkä ne ole lainkaan vaarallisia.

On kuitenkin tärkeää olla tarkkana, mikäli hallusinaatioita esiintyy ilman selkeää syytä, ne ovat voimakkaita tai niitä esiintyy usein. Vaihtoehtoisesti hallusinaatiot voidaan ymmärtää luonnollisina reaktioina tiettyihin kehon psykiatrisiin prosesseihin.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Mistä hajuhallusinaatiot johtuvat?
Askel Terveyteen
Lue se täällä Askel Terveyteen
Mistä hajuhallusinaatiot johtuvat?

Hajuhallusinaatiot saavat ihmisen haistamaan olemattomia. Tässä artikkelissa kerromme tarkemmin tästä vaivasta ja sen syistä.



  • American Psychiatric Association (2013). Diagnostic and statistical manual of mental disorders (5th ed.). Washington, DC
  • Campero-Encinas, Daniela, Henry Campos-Lagrava, and Marcela Campero Encinas. “Esquizofrenia: La Complejidad de Una Enfermedad Desoladora.” Revista Científica Ciencia Médica 12.2 (2009): 32–37. Print.
  • Acevedo-González, Juan Carlos, and María Lucía Salamanca-Ternera. “Semiología de Las Alucinaciones En Tumores Del Sistema Nervioso Central.” Universitas Medica 61.4 (2020): 55–65. Universitas Medica. Web.
  • Álvarez, José et al. “Las Alucinaciones: Historia y Clínica.” Frenia. Revista de Historia de la Psiquiatría 1.1 (2001): 65-96–96. Print.
  • García Montes, José M., and Marino Pérez Álvarez. “La Visión Skinneriana Sobre Las Alucinaciones. Vigencia y Revisión.” Psychology, Society, & Education 3.1 (2017): 15. Psychology, Society, & Education. Web.