Erilaiset sydänsairaudet ja niiden oireet
Lukuisat häiriöt ja erilaiset sydänsairaudet voivat vaikuttaa sydämeen ja verisuoniin. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat hyvin yleisiä ja merkittävin kuolleisuuden syy useissa maissa.
Maailman terveysjärjestön mukaan 30 % vuonna 2017 rekisteröidyistä kuolemista johtui sydän- ja verisuonisairauksista. Ei ole mitenkään yllättävää, että mikä tahansa sydämen toimintaan vaikuttava tauti on suuri huolenaihe. Tästä syystä kerromme tässä artikkelissa yleisimmistä sydän- ja verisuonisairauksista sekä niiden pääasiallisista oireista.
Erilaiset sydänsairaudet: 6 yleisintä
1. Korkea verenpaine
Yksi yleisimmistä sydänsairauksista on korkea verenpaine eli hypertensio. Normaaleissa olosuhteissa veri kohdistaa tietyn verran painetta suonten seinämiin, mitä kutsutaan verenpaineeksi.
Useissa tilanteissa tämä paine voi olla niin korkea, että se vaurioittaa eri elimiä. Tämä voi johtua kiertävän veren tilavuuden kasvusta tai valtimoiden kaventumisesta.
Euroopan kardiologisen seuran tietojen mukaan henkilö, jonka systolinen verenpaine on yli 140 mmHg tai diastolinen verenpaine yli 90 mmHg, kärsii korkeasta verenpaineesta. Onneksi tämä tila on helppo todeta, ja hoitokin on melko lailla kaikkien ulottuvilla.
Lue lisää: Jooga voi auttaa korkean verenpaineen hallinnassa
Oireet
Korkea verenpaine ei yleensä aiheuta mitään erityisiä oireita, minkä vuoksi moni voi kärsiä siitä tietämättään. Joillakin potilailla oireita kuitenkin ilmenee verenpaineen kohotessa; näitä ovat päänsäryt, huimaus, hengenahdistus ja nenäverenvuodot.
Kaikki näistä oireista ovat kuitenkin epäspesifisiä, mistä syystä lääkärit harvoin pitävät niiden syynä korkeaa verenpainetta.
2. Sepelvaltimotauti
Sepelvaltimotauti vaikuttaa niihin verisuoniin, jotka kuljettavat hapekasta verta sydämelle. Verisuonet voivat kaventua useista syistä, mikä johtaa riittämättömään hapen ja veren kulkeutumiseen sydämeen.
Ateroomaplakki on yksi merkittävimmistä syistä valtimoiden kaventumiseen. Valtimoiden seinämiin muodostuu lipidi- eli rasvakertymiä, jotka voivat repeytyä ja tukkia verisuonen kokonaan.
Yksi yleisimmistä sepelvaltimotaudin komplikaatioista on sydäninfarkti, joka tunnetaan myös sydänkohtauksena. Se tapahtuu silloin, kun valtimo on täysin tukossa eli verta ei kulkeudu sydämeen riittävästi. Tämän seurauksena solut eivät saa tarpeeksi happea ja alkavat kuolla jo minuuteissa.
Oireet
Sepelvaltimotaudin pääasiallinen oire on angina pectoris eli rintakipu. Useimmiten se ilmaantuu rasittavan liikunnan aikana tai jälkeen, ilmenee keskellä rintaa, on luonteeltaan puristavaa ja katoaa yleensä muutaman minuutin kuluttua rasituksen loppumisesta.
Rintakivun lisäksi jotkut potilaat saattavat huomata seuraavia oireita:
- Väsymys
- Hengenahdistus
- Heikkous koko kehossa
- Päänsärky
- Huimaus
3. Erilaiset sydänsairaudet: sydämen vajaatoiminta
Yksi vakavimmista sydänsairauksista on sydämen vajaatoiminta. Kyseessä on kliininen oireyhtymä, jossa sydän ei pumppaa tehokkaasti verta, mikä johtaa alhaiseen tai riittämättömään sydämen pumppaustuottoon.
Yleensä sydämen vajaatoiminnassa kammiolihas on hyvin heikko, eli se ei supistu asiaankuuluvalla tavalla. Monet erilaiset rakenteelliset tai toiminnalliset muutokset voivat aiheuttaa sitä. Sydämen vajaatoiminta on itse asiassa joidenkin sydäntautien loppuvaihe.
Sydämen vajaatoiminta voi vaikuttaa yhteen kammioon tai koko sydämeen. Valitettavasti tässä vaiheessa tila ei ole enää kumottavissa, mutta sitä voi kohentaa lääkityksellä ja elintapamuutoksilla.
Oireet
Sydämen vajaatoiminnan oireet riippuvat siitä, mihin sydämen lokeroon tauti vaikuttaa. Kun se vaikuttaa sydämen oikeaan kammioon, potilas kärsii hengitystieoireista. Näitä ovat esimerkiksi:
- Hengenahdistus
- Hengitysvaikeudet makuulla
- Vaaleanpunaiset yskökset
- Paroksysmaalinen nokturnaalinen hemoglobinuria eli kohtauksittainen yöllinen hemoglobiinivirtsaisuus
Jos sairaus puolestaan vaikuttaa sydämen vasempaan kammioon, potilas kärsii koko elimistön oireista, joista merkittävimmät ovat:
- Alaraajojen turvotus
- Uupumus
- Kaulasuonten pullotus
- Askiitti eli nesteen kertyminen vatsaonteloon
4. Synnynnäiset sydänviat
Yksi yleisimmistä sydänongelmien syistä lapsilla on synnynnäinen sydänvika. Nämä ovat rakenteellisia syntymävikoja, jotka kehittyvät jo raskausaikana vauvan sydämen muodostuessa. Kyseessä on näin ollen joukko vikoja, ei yksi ainoa vika.
Valitettavasti tämän sairauden tarkkaa aiheuttajaa on vaikea määrittää, sillä monet tilanteet voivat vaikuttaa haitallisesti sydämen kehittymiseen. Tieteen edistysaskeleiden ansiosta synnynnäisestä sydänviasta kärsivien lasten selviytyminen on kuitenkin nykyään todennäköisempää; itse asiassa lähes kaikki heistä elävät aikuisikään asti.
Tämäkin artikkeli saattaa kiinnostaa sinua: Sydänpysähdys: mitä siitä tulee tietää
Oireet
Synnynnäisen sydänvian oireet ilmaantuvat yleensä ensimmäisinä päivinä syntymän jälkeen. Niitä ovat esimerkiksi nopeutunut hengitys, sinertävät huulet, imetysvaikeudet ja kasvuongelmat.
Sen sijaan aikuisuuteen selvinneet ihmiset, joilla on sydämessään synnynnäinen epämuodostuma, kärsivät rytmihäiriöistä, hengenahdistuksesta, ihon sinertämisestä, uupumuksesta ja alaraajojen turvotuksesta.
5. Reumaattinen sydänsairaus
Useat koko elimistöön vaikuttavat sairaudet voivat vaikuttaa sydämeenkin, esimerkkinä reumakuume. Tämä on eräänlainen sydänsairaus, joka ilmenee kun stafylokokkibakteerikanta hyökkää sidekudokseen saaden aikaan autoimmuunireaktion.
Se vaikuttaa näin ollen sydänlihakseen ja sydämen läppiin aiheuttaen paljon vaurioita. Nämä vauriot ovat niin vakavia, että ne voivat johtaa pahaan sydämen vajaatoimintaan ja potilaan kuolemaan.
Oireet
Tätä sairautta on vaikea diagnosoida. Diagnoosi perustuu potilaan oireisiin ja erityisten vasta-aineiden läsnäoloon veressä. Nämä ovat reumakuumeen merkittävimmät oireet:
- Enintään 38,5 celsiusasteen kuume
- Lihas- ja nivelkipu
- Yleinen heikkous
- Oksentelu
- Niveltulehdus
6. Erilaiset sydänsairaudet: kardiomyopatiat
Kardiomyopatiat ovat sydänlihakseen vaikuttavia sydänsairauksia, jotka muokkaavat sydänlihassolujen muotoa ja jakautumista sydämessä.
Kolme yleisintä kardiomyopatiaa ovat dilatoiva, hypertrofinen ja restriktiivinen. Ensimmäisessä sydämen kammiot laajenevat, kun taas toisessa kammion seinämä paksunee. Restriktiivisessä kardiomyopatiassa kammioseinämät jäykistyvät sidekudoksen kertymisen seurauksena.
Oireet
Vaikka nämä sairaudet voivat olla aluksi oireettomia, loppuvaiheessa sydämen pumppausteho on heikko. Näin ollen potilailla ilmenevät oireet ovat samankaltaisia, esimerkiksi:
- Hengenahdistus liikunnan jälkeen
- Alaraajojen turvotus
- Uupumus
- Sydämentykytykset
- Huimaus ja pyörtyminen
Erilaiset sydänsairaudet pahenevat ajan myötä
Kuten tästä voi nähdä, sydän- ja verisuonitautien merkittävimmät oireet ovat hengenahdistus, rytmihäiriöt ja alaraajojen turvotus. On erittäin tärkeää mennä lääkäriin heti kun tällaisia oireita esiintyy, erityisesti jos niihin ei ole mitään todennäköistä syytä.
Jos kärsit yhdestä tai useammasta sydänsairaudesta, sinun tulisi käydä lääkärintarkastuksissa säännöllisesti. On tärkeää muistaa, että useimmat näistä sairauksista ovat rappeuttavia ja kroonisia, eli tila saattaa pahentua ajan kuluessa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- American Heart Association. What is Cardiovascular Disease? [Internet]. www.heart.org. 2017. Available from: https://www.heart.org/en/health-topics/consumer-healthcare/what-is-cardiovascular-disease.
- Mesa, Isis Laura Vázquez, et al. “Caracterización de la epistaxis.” Revista Cubana de Otorrinolaringología y Cirugía de Cabeza y Cuello 3.2 (2019).
- Valentín Rodríguez, Aymara. “Cardiopatías congénitas en edad pediátrica, aspectos clínicos y epidemiológicos.” Revista Médica Electrónica 40.4 (2018): 1083-1099.
- Castro, Sofía Teresa Valdez, Antonella Fanny Montenegro Villavicencio, and Lucía Andrea Jiménez Rivera. “Cardiopatía reumática diagnóstico y tratamiento.” RECIAMUC 3.4 (2019): 41-55.
- Ciapponi, Agustín, et al. “Carga de enfermedad de la insuficiencia cardiaca en América Latina: revisión sistemática y metanálisis.” Revista Española de Cardiología 69.11 (2016): 1051-1060.
- Williams B, Mancia G, Spiering W, Rosei E, Azizi M, Burnier M et al. Guía ESC/ESH 2018 sobre el diagnóstico y tratamiento de la hipertensión arterial. Revista Española de Cardiología. 2019;72(2):1-78.
- Martínez-Paz, E., Gonzalo Barge-Caballero, and María Generosa Crespo-Leiro. “Protocolo diagnóstico de las miocardiopatías genéticas.” Medicine-Programa de Formación Médica Continuada Acreditado 12.43 (2017): 2585-2588.
- Chen M. Coronary heart disease [Internet]. MedlinePlus Medical Encyclopedia. 2020. Available from: https://medlineplus.gov/ency/article/007115.htm.
- Sionis A, Sionis Green A, Manito Lorite N, Bueno H, Coca Payeras A, Díaz Molina B et al. Comentarios a la guía ESC 2016 sobre el diagnóstico y tratamiento de la insuficiencia cardíaca aguda y crónica. Revista Española de Cardiología. 2016;69(12):1119-1125.
- Personal de Mayo Clinic. Enfermedad cardíaca congénita en adultos [Internet]. Mayo Clinic. 2018. Available from: https://www.mayoclinic.org/es-es/diseases-conditions/adult-congenital-heart-disease/symptoms-causes/syc-20355456.
- Cáceres G, Aceval S, Campos G, Ponce L, Echavarría M. Fiebre Reumática. Revista de Posgrado de la VIa Cátedra de Medicina. 2009;194:14-20.
- Coll Muñoz, Yanier, Francisco Valladares Carvajal, and Claudio González Rodríguez. “Infarto agudo de miocardio. Actualización de la Guía de Práctica Clínica.” Revista Finlay 6.2 (2016): 170-190.
- Suboc T. Introducción a la miocardiopatía – Trastornos del corazón y los vasos sanguíneos [Internet]. Manual MSD versión para público general. 2019. Available from: https://www.msdmanuals.com/es-ve/hogar/trastornos-del-coraz%C3%B3n-y-los-vasos-sangu%C3%ADneos/miocardiopat%C3%ADa/introducci%C3%B3n-a-la-miocardiopat%C3%ADa.
- CURTO, SERGIO, Omar Prats, and MARIO ZELARAYAN. “Mortalidad por enfermedades cardiovasculares: Uruguay, 2009.” Revista Uruguaya de Cardiología 26.3 (2011): 189-196.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.