Epäsosiaalinen käytös ja aivojen rakenne

12 syyskuu, 2020
Lancet -lehdessä julkaistu tutkimus paljastaa, että epäsosiaalinen käytös voisi selittyä muutoksilla aivojen rakenteessa. Nämä löydökset ovat uusi lisä aiempiin samankaltaisiin tutkimuksiin. Lue aiheesta lisää alta.

Lancet-tiedelehti on julkaissut psykiatriaan keskittyvässä osiossaan uusimman tutkimuksensa ihmisaivoista, jonka University College London (UCL) teki helmikuussa 2020. Artikkelissa tarkastellaan yhteyttä epäsosiaalisen käytöksen ja aivojen rakenteen välillä. Mitä epäsosiaalinen käytös on ja keillä sitä esiintyy?

Kyseisen tutkimuksen tekivät yhteistyössä Lontoon UCL ja tutkijat Uudesta-Seelannista. Tutkimukseen osallistuneet saatiin Uuden-Seelannin Queen Mary -sairaalasta.

Tutkimusta varten otettiin magneettikuvat yli 600 henkilöltä, jotka olivat kuvantamisen aikaan 45-vuotiaita. Nämä 600 ihmistä olivat osa laajempaa yksikköä, joka koostui yli 1 000 ihmisestä. Uusiseelantilaiset ovat tutkineet heitä lapsuudesta lähtien.

Tarkoituksena oli selvittää ne tekijät, jotka voivat vaikuttaa henkilöön läpi elämän ja tehdä hänestä epäsosiaalisen tai addiktin. Jos nämä tekijät saataisiin selville, niihin voitaisiin vaikuttaa myönteisellä tavalla ja ehkäistä esimerkiksi rikoksia.

Tutkimukseen osallistuvien henkilöiden magneettikuvista mitattiin heidän aivokuorensa paksuus ja harmaan aineen määrä. Näiden tietojen avulla voitiin verrata keskenään niitä ihmisiä, joilla esiintyi epäsosiaalista käytöstä, ja niitä ihmisiä, joilla tätä ei esiintynyt.

Mitä on epäsosiaalinen käytös ja millainen ihminen on epäsosiaalinen?

Mitä tarkalleen ottaen on epäsosiaalinen käytös? Tämä on hankalasti määritettävä käsite, sillä se vaihtelee riippuen henkilön iästä ja kulttuurista. Eurooppalaisilla saattaa olla eri käsitys epäsosiaalisesta käytöksestä kuin amerikkalaisilla.

Epäsosiaalisen käytöksen voisi määritellä kaikiksi sellaisiksi henkilön teoiksi, jotka ovat vastoin hänen yhteiskuntansa etuja. Eli sellaiseksi elämäntavaksi ja toiminnaksi, joka rikkoo valtaväestön asettamia normeja.

Epäsosiaalinen käytös vaihtelee liikennerikkomuksista väkivaltarikoksiin. Myös teiniaddiktin käytös voisi kuulua tähän kategoriaan, esimerkiksi alkoholin varastaminen aikuisilta.

Epäsosiaalisen käytöksen taustalla on nähtävissä se, että henkilö kapinoi auktoriteettia – vaikka omia vanhempia tai poliisia – vastaan. Joku voi ymmärtää tämän käytöksen myös vakiintuneiden instituutioiden haastamisena.

Epäsosiaaliseen käytökseen ei tarvitse liittyä mitään patologiaa. Useimmiten kyseessä on vain häiriökäytös, jota ei esiinny kliinisen psykiatrian kirjallisuudessa.

Tieteessä on kuitenkin määritetty myös epäsosiaalisena persoonallisuushäiriönä tunnettu tila, jossa henkilö on impulsiivinen ja rikkoo toistuvasti sääntöjä, katumatta rikkeitään. Tämä diagnoosin voi tehdä vain yli 18-vuotiaille henkilöille.

Epäsosiaalinen käytös on yhdistetty aivojen rakenteen muuttumiseen
Tutkimuksessa aivojen magneettikuvat otettiin yli 600 henkilöltä.

Jatka lukemista: Kehitä sosiaalista älykkyyttäsi – 8 päivittäistä tapaa

Tutkimuksen tulokset

Lancet –lehdessä julkaistusta tutkimuksesta on nähtävissä, että osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään:

  • 80 ihmisellä oli esiintynyt aiemmin epäsosiaalista käytöstä.
  • 151 ihmisellä epäsosiaalinen käytös rajoittui teini-ikään.
  • 441 ihmisellä ei ollut mitään aiempaa taustaa epäsosiaalisesta käytöksestä.

Tutkijoille selvisi jotain merkittävää ensimmäisestä ryhmästä. Magneettikuvista oli nähtävissä, että näiden ihmisten aivokuori oli kutistunut verrattuna muihin osallistujiin, ja lisäksi heillä oli jossain määrin vähemmän aivojen harmaata ainetta.

Eroja ei havaittu kahden muun ryhmän välillä eli niillä, joilla oli esiintynyt epäsosiaalista käytöstä teini-iässä ja niillä, joilla ei ollut vastaavaa taustaa. Tämä paljastaa sen, että tietynlainen käytös nuorella iällä on enemmänkin kulttuuriin kuin biologiaan liittyvää.

Ilmeistä on muutos aivojen rakenteessa, joka pienellä osalla väestöä saattaa olla, kenties liittyen epäsosiaalisiin käyttäytymistapoihin. Nuo muutokset saattaisivat selittää sen, miksi epäsosiaalinen persoonallisuus ilmenee joillakin vuosien ajan.

Epäsosiaalinen käytös voi johtaa vakaviin rikoksiin.

Lue lisää: Kymmenen varoitusmerkkiä mielisairaudesta

Aiemmat tutkimukset epäsosiaalisesta käytöksestä ja aivoista

Lancet –lehdessä julkaistut tulokset ovat vain yksi lisä aiheesta tehtyihin aiempiin tutkimuksiin. Useat yliopistot ovat tutkineet tätä aihetta eri ikäisillä ja eri maissa.

Esimerkiksi epäsosiaalisen käyttäytymisen ongelmista kärsivillä teineillä on havaittu muutoksia aivojen otsa- ja ohimoalueilla. Väkivallasta tuomittujen aivoissa on erityisesti vähemmän harmaata ainetta.

Tutkijat olivat tarkemmin ottaen perehtyneet aivojen tunnealueeseen löytääkseen yhteyden epäsosiaalisen käytöksen välillä, sillä he olettivat näiden ongelmien liittyvän empatian puutteeseen, jolloin oli loogista etsiä muutoksia näiltä aivoalueilta. Tulokset osoittivat, että epäsosiaalisilla teineillä oli pienempi mantelitumake, ja mantelitumake on empatian keskuspaikka.

Voimme tehdä sen johtopäätöksen, että tämä uusi tutkimus vahvistaa epäsosiaalisen käyttäytymisen olevan yhteydessä aivojen rakenteeseen. Nämä muutokset ovat yksi tekijä lisää, joka vaikuttaa epäsosiaalisen käyttäytymisen ilmenemiseen ihmisen elämässä.

 

  • Romero-Valle, Erika J., and Gabriela Orozco-Calderón. “La conducta antisocial delictiva en la adolescencia y las funciones ejecutivas.” Ciencia & Futuro 7.1 (2017): 109-131.
  • Gregory, Sarah, et al. “The antisocial brain: psychopathy matters: a structural MRI investigation of antisocial male violent offenders.” Archives of general psychiatry 69.9 (2012): 962-972.
  • Hecht, David. “Cerebral lateralization of pro-and anti-social tendencies.” Experimental neurobiology 23.1 (2014): 1-27.
  • Vázquez, Mª José, Francisca Fariña, and Dolores Seijo. “Teorías explicativas del comportamiento agresivo y antisocial desde una perspectiva neuro-fisiobiológica.” Avances en torno al comportamiento antisocial, evaluación y tratamiento (2003): 17-38.