Dopamiini eli onnellisuushormoni: tehtävät

Dopamiini on aivojen välittäjäaine eli “sanansaattaja”, joka kuljettaa tietoa hermosolusta toiseen. Se voi toimia myös hormonina, kun sitä erittyy hypotalamuksesta tai lisämunuaisesta. Se tunnetaan yleisesti “onnellisuushormonina”, koska se tuottaa mielihyvää, jonka yhdistämme onnellisuuden tunteeseen. Totuus on kuitenkin se, että serotoniinilla ja endorfiineilla on suorempi rooli hyvinvoinnissa ja onnellisuuden tunteessa.

Dopamiini aktivoituu, kun ryhdymme tyydytystä tuottaviin toimintoihin, kuten seksuaaliseen toimintaan tai rakastamamme ruoan syömiseen, mutta myös silloin, kun saavutamme tavoitteita tai vietämme aikaa läheistemme kanssa. Nämä ärsykkeet saavat dopamiinitasot nousemaan, ja koemme onnellisuuden ja motivaation kaltaisia tunteita.

Huomaa, että tämä ei ole ainoa dopamiinin tehtävä elimistössä. Alla syvennymme sen rooliin eri järjestelmissä ja prosesseissa, joita kehomme suorittaa päivittäin.

1. Palkitsemisjärjestelmä

Palkitsemisjärjestelmä on joukko aivojen mekanismeja, jotka aktivoituvat nautinnollisten ärsykkeiden vaikutuksesta. Dopamiini on siinä avainasemassa, ja sitä tuotetaan pääasiassa kahdella tähän järjestelmään kuuluvassa aivoalueessa: ventraalisessa tegmentumissa ja mustatumakkeessa.

Erityisesti ventraalisessa tegmentumissa tuotettu dopamiini “matkustaa” aivoissa kulkevaa reittiä (mesolimbinen) pitkin toiselle alueelle, jota kutsutaan accumbens-tumakkeeksi. Siellä syntyy jännityksen ja motivaation tunteita sekä mielihyvän tuntemuksia, kuten Cells –lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selitetään.

Tämä on tieteellinen selitys sille, miksi tuntuu “niin hyvältä”, kun tekee mieluisaa toimintaa tai saavuttaa jonkin tavoitteen. Aivomme on suunniteltu tavoittelemaan dopamiinin vapautumista palkitsemisen kautta.

Muista, että palkitsemisjärjestelmä ei aktivoidu ainoastaan terveellisistä ärsykkeistä, vaan myös vähemmän terveellisistä ärsykkeistä, kuten huumeista. Cleveland Clinicin mukaan huumeet ylistimuloivat tätä järjestelmää aivoissa, jolloin dopamiinia tuotetaan enemmän ja olet “pilvessä”. Ajan mittaan ne saavat kuitenkin aikaan sen, että kyseinen aivoalue saa mielihyvää vain huumeista, mikä aiheuttaa riippuvuutta.

Ota myös huomioon, että muiden mielihyvää tuottavien aktiviteettien tavoin sosiaalisen median, videopelien tai digitaalisen sisällön käyttö voi stimuloida dopamiinin vapautumista, mikä tuottaa välittömän palkinnon tunteen. Liiallinen käyttö kuitenkin stimuloi palkitsemisjärjestelmää liikaa, jolloin aivot tottuvat voimakkaisiin ärsykkeisiin ja vähentävät nautintoa jokapäiväisistä toiminnoista, jotka vapauttavat dopamiinia normaalilla tasolla.

2. Liikkuminen

Aiemmin mainitsimme, että aivoissa on toinenkin alue, jossa dopamiinia tuotetaan: mustatumake. Sillä on suuri merkitys liikkeen hallinnassa. Dopamiini nimittäin kulkee sieltä nigrostriataalisen radan kautta aivojuovioon, joka on toinen aivojen alue, jossa motorisia toimintoja ohjataan.

Dopamiinin epätasapaino tällä alueella voi aiheuttaa erilaisia sairauksia. Tunnetuin on Parkinsonin tauti, jossa puutos aiheuttaa liikehäiriöitä, kuten jäykkyyttä, vapinaa ja hitautta, kuten Cellsin artikkelissa todetaan. Toisaalta tämän välittäjäaineen ylimäärä aivojuoviossa aiheuttaa tikit ja tahattomat liikkeet.

3. Mieliala

Yksi dopamiinin tehtävistä liittyy mielialan säätelyyn. Tältä osin Harvard Medical School toteaa, että serotoniinin (toinen niin sanottu onnellisuushormoni) tavoin dopamiinin alhaiset tasot edistävät masentunutta mielialaa.

Masennuksesta kärsivillä ihmisillä on yleensä alhainen motivaatio. Ja kuten aiemmin mainitsimme, tätä säätelee palkitsemisjärjestelmä dopamiinin vaikutuksen kautta.

4. Kognitio ja muisti

Dopamiini auttaa myös oppimaan uutta tietoa ja tallentamaan sitä. Kuten asiantuntijat sanovat, siirtyminen ventraaliselta tegmentumilta aivojen hippokampukseen edistää yksilön oppimista, työmuistin ja pitkäkestoisen muistin muodostumista.

Sillä on merkitystä myös kyvyssä kiinnittää huomiota ja keskittyä tehtävään. Itse asiassa alhaiset dopamiinitasot ovat yhteydessä keskittymisongelmiin ja muistin heikkenemiseen. Myös erittäin stimuloivaa digitaalista sisältöä nauttimalla aivot voivat muuttua vähemmän herkiksi luonnollisille palkkioille, kuten oppimiselle. Tämä voi johtaa vaikeuksiin, kuten tarkkaavaisuusongelmiin.

Lue tämäkin: 13 tapaa nostaa serotoniinitasoja luonnollisesti

5. Päätöksenteko

Tämä on kenties yksi dopamiinin kummallisimmista toiminnoista: sillä on merkitystä arvostelukyvyssä. Tässä tapauksessa dopamiini kulkee ventraaliselta tegmentumilta aivojen prefrontaaliseen aivokuoreen, joka vastaa suunnittelusta ja päätöksenteosta.

Asiantuntijat sanovat, että dopamiinin puute aivojen prefrontaalisessa aivokuoressa vähentää reaktioita ulkoisiin ärsykkeisiin (muun muassa ääniin ja valoihin), kuten tapahtuu skitsofreniatapauksissa. Se voi myös aiheuttaa tarkkaavaisuushäiriöitä.

6. Glukoosi

Dopamiinilla on merkitystä myös glukoosiaineenvaihdunnassa. Tässä yhteydessä Biomedicines –lehdessä julkaistussa tutkimuksessa huomautetaan, että dopamiinin epätasapaino elimistössä on yhteydessä insuliiniresistenssiin. Tämä puolestaan johtaa veren glukoosipitoisuuden nousuun, mikä lisää diabeteksen kehittymisen todennäköisyyttä.

Kannattaa myös muistaa, että diabetes lisää kognitiivisten ongelmien, kuten muistin heikkenemisen, kehittymisen riskiä. Ja yksi dopamiinin tehtävistä on säädellä näitä prosesseja. Siksi asiantuntijat tutkivat ajatusta, että dopamiinia voitaisiin käyttää molempien ongelmien (kognition ja glukoosin) hoitoon diabetesta sairastavilla potilailla.

7. Luusto

Osteoklastit ovat soluja, jotka vastaavat luun uudelleenmuokkauksesta ja korjauksesta. Yksi dopamiinin tehtävistä on puuttua näiden solujen toimintaan.

Itse asiassa heikko dopamiinisignaalien välitys aivoissa voi muuttaa osteoklastien normaalia toimintaa, jolloin luun tiheys heikkenee. Tämä puolestaan voi lisätä alttiutta murtumille tai osteoporoosille.

8. Prolaktiini

Prolaktiini on hormoni, jolla on useita tehtäviä elimistössä. Naisille yksi tärkeimmistä on, että se stimuloi maidontuotantoa raskauden jälkeen. Sillä on suhde dopamiiniin, sillä jälkimmäinen vastaa sen tuotannon estämisestä tai “hidastamisesta” ja auttaa sen säätelyssä.

Asiantuntijat osoittavat tieteellisen Plos –lehden julkaisussa, että liialliset prolaktiinitasot voivat vaikuttaa ovulaatioon ja siten naisen hedelmällisyyteen. Raskauden aikana tämän hormonin tasojen on kuitenkin noustava hallitusti, jotta sen tuotanto onnistuisi.

9. Lepo

Tällä välittäjäaineella on merkitystä hyvän levon kannalta. Muista, että dopamiinin tuotanto aivojen ventraalisessa tegmentumissa toimii vuorokausirytmin mukaan, eli se on aktiivisempaa päivällä kuin yöllä. Jos tässä rytmissä on häiriöitä, se vaikuttaa heräämis- ja nukkumisrytmiin ja aiheuttaa uniongelmia. Esimerkiksi pitkäaikainen näyttöjen käyttö – erityisesti juuri ennen nukkumaanmenoa – voi vaikuttaa vuorokausirytmiin ja dopamiinin säätelyyn.

Vastaavasti asiantuntijat väittävät, että dopamiini voi liittyä uneen toista reittiä: mielialan säätelyssä. Kun mieliala laskee, myös uni heikkenee. Unihäiriöt ovat yleisiä masennuksesta kärsivillä.

10. Verenkiertojärjestelmä

Dopamiinin toiminta verenkiertojärjestelmässä riippuu tämän välittäjäaineen tasosta elimistössä. Esimerkiksi pieninä annoksina se saa aikaan sen, että verisuonet rentoutuvat (vasodilatoiva vaikutus) ja veri virtaa helpommin. Tämä on myönteistä esimerkiksi munuaisille, jolloin ne voivat toimia optimaalisesti.

Toisaalta, jos dopamiinitasot elimistössä ovat hyvin korkeat, verisuonet supistuvat ja veren virtaus vaikeutuu (vasokonstriktorinen vaikutus). Yksi tämän vaikutuksen tärkeimmistä vaikutuksista on verenpaineen nousu.

Lue lisää: Käyttäytymisriippuvuuksien tyypit ja hoitomuodot

Miten nauttia dopamiinin hyödyistä

Jotta voisit hyötyä dopamiinin hyvistä vaikutuksista, kuten onnellisuudesta ja motivaatiosta, sinun on pidettävä yllä tasapainoa dopamiinitasoissa. Vaikka tarkat määrät elimistössäsi voi määrittää vain yleislääkärisi erikoislääkärin tekemien testien jälkeen, on olemassa tiettyjä merkkejä, jotka voivat viitata epätasapainoon.

Esimerkiksi Cleveland Clinic varoittaa, että matala dopamiinitaso voi saada sinut tuntemaan olosi epämotivoituneeksi tai onnettomaksi, kun taas korkea dopamiinitaso liittyy euforiaan, aggressiivisuuteen tai jopa lisääntyneeseen seksuaaliseen halukkuuteen. Kussakin tapauksessa lääkäri voi määrätä sopivimman ja tehokkaimman hoidon tasapainon palauttamiseksi.

Vastaavasti on olemassa toimintoja ja tapoja, joita voit sisällyttää jokapäiväiseen elämääsi ja jotka voivat auttaa säätelemään dopamiinitasoja elimistössäsi, kuten:

Noudata terveellistä, tasapainoista ruokavaliota. Jos epäilet (tai lääkärisi vahvistaa), että sinulla on alhaiset dopamiinitasot, voit myös lisätä sellaisten ruokien saantia, joissa on runsaasti tyrosiinia, jota tarvitaan tämän välittäjäaineen tuotantoon. Tyrosiinia on esimerkiksi kanassa, tofussa, maidossa ja manteleissa.
Rajoita stimulanttien nauttimista. Tällaisia ovat esimerkiksi kahvi, sokeri ja nikotiini. Ne aiheuttavat “dopamiinipiikkejä”, jotka haittaavat tasapainoa. Sama koskee myös näyttöjen käyttöä, ihanteellista on rajoittaa niille altistumisen aikaa.
Harrasta rentouttavia aktiviteetteja. Vaihtoehtoja on useita: meditoi, harrasta liikuntaa, kävele luonnossa tai katso vaikka elokuvaa tai kuuntele musiikkia. Tämä vähentää stressiä, joka vaikuttaa dopamiinin tuotantoon ja säätelyyn.
Nuku riittävästi. Hyvät yöunet voivat auttaa säätelemään dopamiinia ja muita välittäjäaineita sekä vähentämään stressitasoja.

“Monitoiminen” välittäjäaine

Dopamiini on elimistöllemme erittäin tärkeä. Kuten olet varmasti nyt huomannut, se suorittaa useita toimintoja, jotka ovat välttämättömiä fyysisen ja henkisen terveytemme ylläpitämiseksi. Ihannetapauksessa se pitäisi olla tasapainossa, sillä jos se ei ole, se voi johtaa erilaisiin sairauksiin, kuten Parkinsonin tautiin, tarkkaavaisuushäiriöön, skitsofreniaan ja riippuvuuksiin.

Edellä annetut neuvot voivat auttaa sen säätelyssä ja tasapainossa pitämisessä. Jos kuitenkin epäilet, että dopamiinitasosi on epätasapainossa, sinun on syytä käydä lääkärin vastaanotolla, jotta saat hoitoa elämänlaatusi parantamiseksi.