Diabulimia: diabetes ja bulimia

Diabulimia pitää sisällään sekä vakavan endokriinisen sairauden että syömishäiriön riskitekijät.

Kirjoittanut ja tarkastanut kiropraktikko Iván Losada.

Viimeisin päivitys: 26 elokuuta, 2022

Kun syömishäiriö yhdistetään hormonivajeeseen, seuraukset voivat olla tuhoisia. Näin on diabulimian kohdalla. Mutta mitä tarkalleen ottaen on diabulimia?

Diabulimia on suhteellisen uusi sairaus, jossa on sekoittuneena kaksi eri sairautta: insuliiniriippuvainen diabetes ja bulimia. Valitettavasti molemmat sairaudet ovat yhtä vaarallisia.

Mikä on diabeteksen rooli diabulimiassa?

Viittaamme nyt tässä artikkelissa tyypin 1 diabetekseen eli siihen, joka vaatii ulkoista insuliinia, koska ihmisen haima ei pysty tuottamaan sitä tarvittavaa määrää itse.

Tätä insuliinivajetta diabulimiaa sairastavat potilaat hyödyntävät laihtuakseen. Insuliinia tarvitaan glukoosimolekyylien viemiseksi elimistön soluihin, jotka tarvitsevat glukoosia toimiakseen kunnolla. Kun insuliinia ei ole, tämä sokeri jää verenkiertoon ja lopulta poistuu yleensä munuaisten kautta. Tällainen johtaa kuitenkin joskus äärimmäiseen laihtumiseen.

Normaaleissa olosuhteissa nuoret tyypin 1 diabeetikot alkavat saada lisää painoa, kun sairaus on todettu ja he hoitavat itseään insuliinilla sekä syövät hyvin säännöllisesti. Mutta diabulimiaa sairastavat henkilöt hyödyntävät insuliinin vaikutuksia aineenvaihdunnassa pitääkseen painonsa äärimmäisen alhaalla sen sijaan, että he hoitaisivat terveyttään ja saisivat painonsa takaisin normaaleihin lukemiin.

Tyypilliset potilaat

Diabulimia on molempien sukupuolten sairaus, mutta useimmat potilaista ovat naisia. Seuraavat piirteet on yhdistetty diabulimiaa sairastaviin henkilöihin:

• Nuoret naiset, joilla on todettu tyypin 1 diabetes varhaisessa iässä.
• Älykkäät nuoret, jotka menestyvät hyvin koulussa ja ovat taipuvaisia perfektionismiin.
• Heillä on usein hyvin heikko itsetunto.
• Sairaiden perheilmapiiri on yleensä mutkikas: ongelmanratkaisu on heikkoa, heiltä vaaditaan paljon ja emotionaalisessa kommunikaatiossa on puutteita.
• Masennukseen liittyvät piirteet ovat tavallisia. Aina ei myöskään ole selvää, kumpi tuli ensin: masennus vai diabulimia.

Bulimiaa sairastava tyypin 1 diabeetikko alkaa siis korvata ahmimisen, sitä seuraavan oksentamisen ja liiallisen liikunnan hyödyntämällä insuliinia laihtuakseen. He pistävät insuliinia riittämättömän määrän, mikä voi joskus johtaa diabeettiseen koomaan, vakavaan tilaan, joka voi aiheuttaa jopa kuoleman. Halu olla sairaalloisen laiha on kuitenkin voimakkaampi. Tämä insuliinin väärinkäyttö alkaa eräänlaisena leikkinä, johon he ajautuvat yhä syvemmälle kykenemättä lopettamaan sitä, samalla kun oireet pahenevat.

Mitä komplikaatioita diabulimia voi aiheuttaa?

Tähän vaaralliseen sairauteen liittyy lukemattomia komplikaatioita. Tässä niistä muutamia:

• Diabulimia lisää munuaisvaurion riskiä, ja se saattaa vaatia dialyysia.
• Se vaikuttaa haitallisesti silmän verkkokalvoon ja voi johtaa sokeuteen.
• Se vaarantaa ääreisverenkierron johtaen diabeetikon jalkaongelmiin, mikä voi vakavassa tapauksessa johtaa jalan amputaatioon.
• Jalkaongelmista voi seurata kipua.
• Kuukautiset voivat viivästyä tai puuttua.
• Kitukasvuisuus.
• Hiustenlähtö ja iho-ongelmat.
• Veren hyperglykemiasta johtuva ketoasidoosi, joka voi johtaa peruuttamattomiin soluvaurioihin ja koomaan.
• Neuropatiat lisääntyvät johtuen metabolisen asidoosin haitallisesta vaikutuksesta hermoihin.
• Diabulimiaa sairastavien keskimääräinen elinikä on 45 vuotta.

Kuten tästä voi nähdä, sairauden ennuste on hyvin synkkä.

Tekijät, jotka voivat merkitä diabulimiaa

Monet asiantuntijat suosittelevat 1-tyypin diabeetikon läheisiä ja lääkäreitä valvomaan tiettyjä tekijöitä, jotka voivat kertoa syömishäiriöstä. Niitä ovat muun muassa:

• Jaksot, jolloin potilas ei hallitse diabetestaan.
• Äärimmäinen painonlasku.
• Sairaalajaksot johtuen hypo- tai hyperglykemiasta.
• Potilaan antamat tiedot diabeteksensa hallinnasta eivät pidä paikkaansa suhteessa laboratoriokokeisiin.

Diabulimia on sairaus, joka on suhteellisen vaikea diagnosoida ja joka on vielä melko tuntematon muille kuin erikoistuneille lääkäreille. Sen ennuste on hyvin vakava, joten se vaatii tarkkaavaisuutta varhaisen diagnoosin saamiseksi ja hoidon aloittamiseksi ajoissa.

Diabulimian hoito

Sellaisen endokriinisen sairauden hoitaminen, johon kuuluu lisäksi psyykkisiä ja emotionaalisia häiriöitä, on monimutkaista. Se vaatiikin eri alojen asiantuntijoiden yhteistyötä:

• Perusterveydenhuollon lääkäri
• Psykologi
• Ravitsemusasiantuntija
• Endokrinologi

Kaikkien potilasta hoitavien lääkärien tulee kommunikoida keskenään riittävästi, jotta lääke- ja psykologinen hoito voidaan paremmin mukauttaa potilaan tarpeisiin. On myös tärkeää kommunikoida potilaan läheisten kanssa, kun päätetään mikä on parhaaksi potilaalle.

Lyhyesti, diabulimia on enemmän kuin syömishäiriö ja paljon enemmän kuin insuliiniriippuvainen diabetes. Jos epäilet tätä sairautta läheiselläsi tai itselläsi, mene pikimmiten lääkäriin tai auta läheistäsi lähestymään lääkäriä.