Charles Darwin: ”Tunnin tuhlaava ei ole ymmärtänyt elämän arvoa”

Yksi tunti voi tuntua vähäiseltä. Joskus se kuluu puhelimen parissa, tehtävään, joka olisi voinut odottaa, ja muutaman minuutin huomion herpaantumiseen, joka venyy lopulta paljon pidemmäksi. Toisinaan sama aika riittää kiireettömään kävelyyn, keskusteluun rakkaan ihmisen kanssa, muutaman sivun lukemiseen tai yksinkertaisesti lepoon.

Charles Darwin jätti jälkeensä ajatuksen, joka kehottaa kiinnittämään huomiota näihin päivän pieniin hetkiin: ”Ihminen, joka uskaltaa tuhlata tunnin ajastaan, ei ole ymmärtänyt elämän arvoa”. Sen lisäksi, että lauseen voi ymmärtää kehotukseksi hyödyntää jokaista minuuttia, se nostaa esiin edelleen ajankohtaisen kysymyksen: mitä teemme resurssilla, jota emme voi saada takaisin, kun se on kulunut?

Mitä Charles Darwinin lause ajan arvosta tarkoittaa

Ensi silmäyksellä ajatus saattaa vaikuttaa jatkuvan tuottavuuden puolustamiselta. Ajan hyödyntäminen ei kuitenkaan tarkoita kalenterin täyttämistä tai jokaisen vapaahetken muuttamista tilaisuudeksi suorittaa uusi tehtävä.

Tunti voidaan käyttää hyödyksi monin tavoin. Opiskelu, keskeneräisen asian hoitaminen tai projektin edistäminen ovat joitakin niistä, mutta niin ovat myös keskustelu, kävely tai lepo silloin, kun sitä tarvitsemme. Arvo ei riipu pelkästään siitä, kuinka paljon saamme aikaan, vaan myös siitä, onko se, mihin käytämme aikamme, meille merkityksellistä.

Lepääminen ei ole sama asia kuin ajan tuhlaaminen

Elokuvan katsominen, musiikin kuunteleminen, päiväunet tai yksinkertaisesti tekemättömyys hetken ajan eivät välttämättä tarkoita päivän tuhlaamista. Lepo voi olla juuri se, mihin haluamme tuon hetken käyttää.

Toinen asia on, kun tunti on ohi ja ihmettelemme , miten se kului niin nopeasti. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun otamme puhelimen käteen tarkistaaksemme jotain viiden minuutin ajaksi ja päädymme selaamaan sisältöjä paljon pidempään kuin oli tarkoitus. Ongelma ei ole näytön käytössä, vaan siinä, että huomaamme, että jokin häiriötekijä päätti puolestamme, kuinka paljon aikaa sille annettaisiin.

Tämä ero tarjoaa hyödyllisen vihjeen: ei aina ole merkitystä sillä, mitä teemme, vaan sillä, valitsemmeko käyttää aikaa siihen vai päädymmekö sinne vain tottumuksen voimasta.

Kuinka hyödyntää tunti paremmin ilman, että takertuu kelloon

Sinun ei tarvitse suunnitella jokaista minuuttia, jotta voisit kiinnittää enemmän huomiota aikaasi. Voit aloittaa valitsemalla tietyn tunnin ja miettimällä, mitä haluaisit tehdä sen aikana.

Ehkä haluat lukea, kokata, kävellä, soittaa jollekin, edetä projektissa tai levätä keskeytyksettä. Jos tiedät, että jokin häiriötekijä yleensä vie huomiosi pois tästä tavoitteesta, voit vähentää sitä väliaikaisesti: jätä puhelin toiseen huoneeseen, sulje sovellus tai valmistele etukäteen tarvitsemasi asiat.

Kyse ei ole siitä, että tunti pitäisi hyödyntää täydellisesti , eikä siitä, että pitäisi tuntea syyllisyyttä, kun suunnitelmat muuttuvat. Kyse on siitä, että palautamme itsellemme silloin tällöin mahdollisuuden kysyä itseltämme, mihin todella haluamme käyttää aikamme.

Darwinin lause voidaan tulkita näin ilman, että elämästä tulee kilpajuoksu aikaa vastaan. Aika ei saa arvoa vain silloin, kun tuotamme sillä jotain. Sillä on arvoa myös silloin, kun päätämme pysähtyä, nauttia tai levätä. Ehkä tunnin menettäminen ei tarkoita ”sitä, ettei tee mitään”, vaan sen kulumista tavalla, jota emme itse olisi valinneet.