Allerginen nuha: oireet ja hoito

· maaliskuu 20, 2018
Allerginen nuha on pääasiallinen syy allergioihin liittyviin käynteihin lääkärissä. Krooninen ongelma on tullut yleisemmäksi 10-25 %:n verran muutaman viimeisen vuosikymmen aikana. On kuitenkin epäselkeyttä koskien sairauden määrittämistä, sillä oireet allergisessa nuhassa ovat samanlaiset kuin eräissä muissa sairauksissa.

Allerginen nuha on krooninen sairaus, jota ilmenee sen vuoksi, että ihmisellä on sarja reaktioita nenän limakalvoissa, kun ne altistuvat tietyille ulkoisille tekijöille. Tämä aiheuttaa nenän hyperaktiivisuuden, joka vaikuttaa sekä silmiin että nenään, ja se johtaa sitten allergisen nuhan oireisiin.

Nämä reaktiot ovat kehon pääasiallisen puolustusmekanismin aiheuttamia, ja niiden tarkoituksena on torjua IgE-vasta-aineita. Ne tunnetaan myös lääketieteellisellä nimityksellä immunoglobuliini E, ja IgE-vasta-aineet stimuloivat kemikaalivälittäjien erittymistä soluissa. Niillä on taipumusta tietyille antigeeneille, jotka tasapainottavat tulehduksia.

Seuraavassa kerromme, mitä merkkejä tästä sairaudesta on – jatka lukemista, jos olet joskus itse miettinyt, onko nuhasi allergista!

Allergisen nuhan oireet

Oireet voivat tämän sairauden kohdalla olla erilaiset henkilöstä riippuen. Ei kuitenkaan ole välttämättä niin, että oireiden on oltava läsnä täysin, jotta voitaisiin antaa diagnoosi allergisesta nuhasta. Nyt annamme listan kaikkein tavallisimmista oireista, jotka liittyvät allergiseen nuhaan:

  • väsymys päivisin
  • pääkipu
  • nenän tukkoisuus
  • muutokset unessa
  • nenän ja nielun kutina
  • vuotava nenä
  • jatkuva aivastelu
  • allergiset oireet (silmäpussit, Dennie-viivat, nenän uurteet)
  • sidekalvontulehduksen oireet (punaiset silmät, vuotavat ja kutisevat silmät)
  • välinpitämätön ilme, poissaoleva katse, puoliksi auki oleva suu, suun kautta hengittäminen
  • vaalea nenän lima tai kongestiivinen hyaliini-lima (läpinäkyvä ja nestemäinen)

Allergisen nuhan kehittymiseen liittyvät tekijät

nenäonteloissa räkää

On monia asioita, jotka liittyvät allergisen nuhan ilmenemiseen. Niihin kuuluvat muun muassa seuraavat:

  • perinnöllinen taipumus sairaudelle
  • syntyminen riskialueella
  • aikainen altistuminen allergiaa aiheuttaville tekijöille
  • liian runsas antibioottien käyttö lapsuudessa
  • perheessä atopian ilmeneminen (allergiset häiriöt)
  • altistuminen haitallisille ympäristöstä peräisin oleville tekijöille (tupakka, pölypunkit ja eläinten turkit)

Allergisen nuhan tyyppejä

On olemassa kahden tyyppistä allergista nuhaa: kausittaista ja jatkuvaa.

Kausittainen allerginen nuha

puu kukkii

Tämä muodostaa noin 75 % allergisen nuhan tapauksista. Sitä on yleensä talven ja kevään välisenä jaksona (pohjoisissa maissa), sillä kasvit pölyttyvät tänä aikana.

Tämän tyypin allergian tavalliset oireet sisältävät seuraavat: voimakas kutina korvissa, silmissä ja nielussa. Tästä voi tulla voimakkaampaa jatkuvan ulkoilmalle altistumisen aikana, ja etenkin pölytyksen tunteina (aamu viidestä kymmeneen, ja sitten taas iltaseitsemästä kymmeneen), ja se voi lisääntyä kosteina ja sateisina päivinä.

Jatkuva allerginen nuha

Tämän lajin nuha johtuu pääasiassa siitä, että vaikuttamassa ovat sellaiset tekijät kuten pöly, sieni-itiöt (Alternia ja Cladosporium) ja ihon hiukkaset eläimistä (kissoista, koirista ja jyrsijöistä).

Tämän allergisen nuhan tyypin oireet voivat ilmetä samanlaisina kuin kausittaisen allergisen nuhan, mutta korvien kutina on vähäisempää ja nenän tukkoisuuden myötä ilmenee enemmän vetisyyttä. Tämän tuloksena potilaan täytyy hengittää suun kautta, ääni kuulostaa ”hassulta” puhuessa, ja haju- ja makuaistit lähtevät. Lisäksi on myös muita oireita, jotka on helpompi tunnistaa.

Jatkuvat allergeenit

voikukka

On olemassa suuri määrä allergeeneja, mutta kaikkein tavallisimmat ovat yleisesti ottaen seuraavat:

  • siitepöly
  • entsyymit
  • ruoat
  • lääkkeet
  • materiaalit (lateksi yms)
  • eläimen epiteeli (hiukset, virtsa ja sylki)
  • sieni-itiöt (penicillium, cladosporium, alternaria ja aspergillus)
  • punkit (dermatophagoides pteronysinus, dermatophagoides farinae ja dermatophagoides microceras)

Kuinka allergista nuhaa hoidetaan?

Tällaisen nuhan hoito koostuu yleensä siitä, että yhdistetään lääkkeet ja ympäristöön liittyvät toimenpiteet, jotta voitaisin hallita allergisia reaktioita sekä poistaa allergeenit.

Ympäristötekijöitä koskeva hoito

Tähän hoitotapaan kuuluu joukko sellaisia asioita, jotka tulisi yleensä aloittaa ennen kuin lääkkeitä aletaan käyttää. Näin potilas voi luoda itselleen sellaisen ympäristön, joka tekee toipumisesta helpomman.

Ympäristön kautta allergista nuhaa hillittäessä tehdään yleensä seuraavat korjaukset:

  • suurten muutosten välttäminen lämpötilassa
  • ikkunoiden pitäminen suljettuina öisin
  • nenän kanavien huuhtelu steriilillä suolaliuoksella
  • ruokavalion pitäminen tasapainoisena välttäen allergeeneja sekä juoden vettä
  • ulkona vietetyn ajan vähentäminen (pölytyksen aikoina, tuulisina päivinä ja allergeenien läsnäolon huippuvaiheissa)
  • ilmastoinnin käyttäminen siten, että sekä kotona että autossa on filtteri
  • ärsyttävien kemikaalien välttäminen, esimerkiksi tupakan ja kloorin
  • sellaiset harjoitteet, jotka edistävät verisuonten kaventumista lihaskuitujen supistumisen kautta (vasokonstriktio)
  • voidaan käyttää apuna esimerkiksi naamioita, jotta voitaisiin rajoittaa kontaksia allergeenien kanssa, tai sitten nenäliuskoja nenän tukkoisuuden vähentämiseksi

Lääkehoito allergiseen nuhaan

Tällä hetkellä on olemassa suuri valikoima lääkkeitä, jotka ovat avuksi allergisen nuhan oireiden hallinnassa. Niihin kuuluvat seuraavat tuotteet: tukkoisuuden torjujat, antihistamiinit, kromonit ja paikalliset nenän tukkoisuuden vähentäjät.

Antihistamiinit

pillerit

Näitä suositellaan kutinan, aivastelun ja nenän vuotamisen hallintaan. On kuitenkin niin, että niiden kyky vähentää nenän tukkoisuutta ja allergisen nuhan oireita on rajallinen. Ne suun kautta otettavat lääkkeet, jotka ovat hyödyllisimpiä tähän tarkoitukseen, ovat cetirizine ja loratadine.

Tulee muistaa, että ensimmäisen sukupolven antihistamiinit voivat saada aikaan sivuvaikutuksia, kuten uneliaisuutta ja kykyjen heikentymistä. Ja mitä tulee sitten toisen sukupolven antihistamiineihin, niissä ei ole sivuvaikutuksia, ja saat apua tilaasi lähes heti, mutta niiden vaikutus kestää vain vähän aikaa.

Tukkoisuuden lievittäjät allergisen nuhan hoidossa

Nämä ovat pitkään vaikuttavia läkkeitä, ja ne eivät aiheuta paikallista ärtymistä tai tukkoisuuden palaamista. Niillä on kuitenkin sivuvaikutuksia, ja näihin kuuluvat uneliaisuus, pyörrytys, ahdistus ja virtsanpidätyskyvyn heikkeneminen. Ne voivat myös aiheuttaa nousua verenpaineessa.

Jos käytät paikallisia nenän tukkoisuuden lievittäjiä pidempään kuin kahden tai kolmen päivän ajan, lääkkeiden teho tulee vähenemään, ja tuloksena on ongelman paluu ja lisäksi kroonisen nuhan pahentuminen. Tämän vuoksi tuleekin käyttää suun kautta otettavia tukkoisuuden lievittäjiä.

Nenänsisäiset kortikoidit

Nämä lääkkeet ovat tehokkaita silloin, kun halutaan vähentää nuhan oireita: nenän tukkoisuus ja vuoto, kutina ja aivastelu, etenkin molemman tyypin allergisessa nuhassa ja ei-allergisessa nuhassa.

Nenän kautta käytettävät kortikoidit tulevat nopeasti käsitellyiksi aineenvaihdunnassa, ja niiden vaikutus kestää pitkään. Tulee kuitenkin olla varovainen niiden käytön kanssa, sillä kyseisillä lääkkeillä on merkittäviä sivuvaikutuksia, kun niitä otetaan pidemmän aikaa. Näitä ovat muun muassa kasvun tyrehtyminen, käytöshäiriöt ja hypotalamusakselin tukahtuminen.

Kaikkein suositelluimpiin nenänsisäisiin kortikoideihin kuuluvat seuraavat:

  • Flunisolida
  • Mometasone furoate
  • Fluticasone propionate
  • Beclomethasone dipriopionate

Immunoterapia

Immunoterapia koostuu siitä, että annetaan porrastetusti tietyistä allergeeneistä saatuja uutteita potilaan tilan mukaisesti. Tämä saa aikaan sietokyvyn kyseiselle allergeenille.

Tämä on tärkein tapa hoitaa allergista nuhaa, sillä se on hyvin tehokas. Monissa maissa kuitenkin ainoa tapa toteuttaa tämä hoito on tehdä se ihonalaisesti. Tämän vuoksi potilaan täytyy ajatella sellaisia tekijöitä kuten pistosten toistuvuus, hoidon kesto, riskit ja oma halu jatkaa hoidon kanssa.

Lähteet

Mendoza Amatller, Alfredo, & Mansilla Canelas, Gonzalo. (2002). Rinitis alérgica. Revista de la Sociedad Boliviana de Pediatría41(1), 50-53. Recuperado en 11 de octubre de 2017, de http://www.scielo.org.bo/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1024-06752002000100017&lng=es&tlng=es.

Balziskueta, E., Encabo, B., Gaminde, M., Gutiérrez, A., Gracia, L., Gurrutxaga, A. and Sakona, L. (2017). Rinitis alérgica.Recuperado en 11 de octubre de 2017, de http://www.elsevier.es/es-revista-farmacia-profesional-3-articulo-rinitis-alergica-13028023

Instituto Mexicano del Seguro Social, IMSS. (2009). Guía de Práctica clínica para el Diagnóstico y Tratamiento de Rinitis Alérgica. Recuperado en 11 de octubre de 2017, de http://www.imss.gob.mx/sites/all/statics/guiasclinicas/041GER.pdf

Instituto Mexicano del Seguro Social, IMSS. (2009). Guía de Práctica clínica para el Diagnóstico y Tratamiento de Rinitis Alérgica. Recuperado en 11 de octubre de 2017, de http://www.cenetec-difusion.com/CMGPC/IMSS-041-08/ER.pdf

U.S. Food and Drug Administration, FDA. (2017). Alivio para la alergia de su hijo. Recuperado en 11 de octubre de 2017, de https://www.fda.gov/ForConsumers/ConsumerUpdates/ucm317182.htm