Alhainen tyreotropiini: syyt ja hoito

Tyreotropiini on vastuussa kilpirauhashormonien tuotannon säätelystä. Sen epätasapaino ilmenee sekä kilpirauhasen vajaa- että liikatoiminnan ongelmina.
Alhainen tyreotropiini: syyt ja hoito

Viimeisin päivitys: 09 joulukuuta, 2020

Tyreotropiini (TSH) on molekyyli, joka on osallisena kilpirauhasen toimintahäiriöissä. Tästä syystä lääkärit vaativat  tyreotropiiniarvon mittaamista verestä havaitessaan joitakin kilpirauhaseen liittyviä oireita. Tässä artikkelissa kerromme, mistä alhainen tyreotropiini johtuu.

Alhainen tyreotropiini on merkki muutoksesta, joka edellyttää tarkempaa selvittelyä. Sen pitoisuuden mittaaminen verestä onkin usein vain yksi monista tutkimuksista.

Mikä on tyreotropiini eli TSH?

TSH tulee sanoista thyroid-stimulating hormone, eli tyreoideaa (kilpirauhasta) stimuloiva hormoni. Kyseessä on siis tyreotropiini, kilpirauhasen toimintaa säätelevä hormoni. Aivolisäke vapauttaa sitä saatuaan ärsykkeen hypotalamukselta toisen hormonin, tyreotropiinia vapauttavan hormonin (TRH) eli tyreoliberiinin kautta.

Kun veressä on tyreotropiinia, se on yhteydessä kilpirauhassoluihin kahden muun hormonin tuottamiseksi:

  • T3 eli trijodityroniini. Tämä on paljon aktiivisempi kuin T4 ja se hormoni, joka aiheuttaa vaikutukset kudoksissa eli säätelee niiden aineenvaihduntaa.
  • T4 eli tyroksiini. Tällä hormonilla on vähäinen vaikutus kudoksiin. Se on pikemminkin T3:n reservi, sillä kulkeutuessaan kudoksiin T4 voi muuntua T3:ksi, joka on lopullinen vaikuttava hormoni.

T3 ja T4 kulkeutuvat kudoksiin säätelemään proteiinien, hiilihydraattien ja rasvojen aineenvaihduntaa. Lisäksi nämä hormonit ovat erittäin tärkeitä vauvoilla, sillä ne auttavat vastasyntyneen aivokudosta kehittymään normaalisti. 

Tyreotropiini on osallisena kilpirauhashäiriöissä
Kilpirauhasta stimuloi TSH, joka on riippuvainen TRH:sta.

Saatat pitää myös tästä artikkelista: Kilpirauhasen nodulit: oireet ja aiheuttajat

Mistä alhainen tyreotropiini johtuu?

Vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan, jossa oli mukana noin 4 550 ihmistä ikävuosien 18 ja 93 väliltä, kilpirauhasen vajaatoiminnan esiintyvyys oli 9,1 %, kun taas kilpirauhasen liikatoiminnan esiintyvyys oli 0,8 %.

Yhdessä nämä kaksi häiriötä vaikuttavat lähes 10 prosenttiin väestöstä, ja näiltä kaikilta potilailta olisi mahdollista löytää poikkeava TSH-arvo. Kyseessä olevan hormonin määrää säätelee kolme tekijää:

  • Hypotalamuksen vapauttaman TRH:n määrä
  • Aivolisäke, joka vastaa TSH:n varastoimisesta ja vapauttamisesta silloin kun se on tarpeen
  • Kilpirauhashormonien negatiivinen palautevaikutus

Mitä on negatiivinen palautevaikutus?

Kun kilpirauhashormoneja muodostuu paljon, niiden määrä veressä lisääntyy. Hypotalamus ja aivolisäke havaitsevat kumpikin tämän nousun ja vähentävät TRH:n ja TSH:n tuotantoa. Tätä tarkoitetaan negatiivisella palautevaikutuksella.

Toisin sanoen hormonit säätelevät itseään pitääkseen pitoisuutensa veressä tasaisena. Ilman tätä mekanismia menisimme jatkuvasti kilpirauhasen liika- tai vajaatoiminnan puolelle.

TSH:n määrä veressä

Normaali TSH:n pitoisuus veressä on 0,4-4 mIU/L. Jos arvot ovat tätä suuremmat tai matalammat, kyseessä on kilpirauhasen toimintahäiriö.

Alhainen tyreotropiini tarkoittaa sitä, että veressä on niin paljon T3:a ja T4:ää, että aivolisäkkeeseen kohdistuu negatiivinen palautevaikutus, mikä estää sen tuotantoa. Tällöin kyseessä on yleensä kilpirauhasen liikatoiminta.

Tyreotropiini voi olla alhainen myös sekundaarisen kilpirauhasen vajaatoiminnan seurauksena. Tätä tapahtuu silloin, kun aivolisäkkeessä on toimintahäiriö joko siksi, että se on osittain tuhoutunut, tai siksi, että jokin – esimerkiksi aivokasvain – estää sen normaalia toimintaa.

Syynä voi olla myös tertiäärinen kilpirauhasen vajaatoiminta. Tämä merkitsee sitä, että hypotalamus ei toimi ja lakkaa tuottamasta TRH:ta, jolloin se ei lähetä aivolisäkkeelle viestiä muodostaa TSH:ta.

Ensimmäisessä tapauksessa, kun perifeerisiä kilpirauhashormoneja tuotetaan liikaa, T3:n ja T4:n pitoisuudet veressä ovat koholla, mikä on merkkinä siitä, että aineenvaihdunta työskentelee liian kovasti. Tästä syystä elimistö alkaa polttaa rasvaa ja sokereita saadakseen energiaa.

Alhainen tyreotropiini: hoito

Kilpirauhasen liikatoiminta

Joitakin kilpirauhasen liikatoiminnan oireita ovat hermostuneisuus, sydämentykytykset, ylivilkkaus, lisääntynyt hikoilu, yliherkkyys lämmölle, lisääntynyt ruokahalu ja laihtuminen.

Ota yhteyttä lääkäriin, mikäli uskot kärsiväsi kilpirauhasen liikatoiminnasta. Lääkäri lähettää luultavasti verikokeisiin, joista katsotaan TSH:n, T3:n ja T4:n pitoisuudet. Lääkäri vahvistaa kilpirauhasen liikatoiminnan, jos tyreotropiini on alhainen ja kilpirauhashormonit koholla.

Syyt voivat vaihdella kilpirauhasen kasvaimesta autoimmuunisairauteen, jossa muodostuvat vasta-aineet stimuloivat liiaksi kilpirauhassoluja. Oireiden lievittämiseen ja hallintaan on olemassa lääkkeitä.

Kilpirauhasen liikatoiminta nopeuttaa sykettä ja aineenvaihduntaa, mikä johtaa laihtumiseen.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Vastakkaiset oireet, kuten väsymys, lihominen, heikentynyt kylmänsietokyky ja ruumiinlämmön lasku ovat merkkejä kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Syynä voi olla esimerkiksi aivokasvain, joka joko tuhoaa tai painaa aivolisäkettä estäen TSH:n vapautumista. Se voi johtua myös alhaisesta T3:n ja T4:n tuotannosta itse kilpirauhasessa.

Alhainen tyreotropiini kilpirauhasen vajaatoiminnan yhteydessä on merkki vakavammasta ongelmasta, joka liittyy aivolisäkkeen tuhoutumiseen. Jos sen sijaan TSH on normaali tai koholla, syyksi voidaan epäillä kilpirauhasta. 

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Paras ruokavalio kilpirauhasen vajaatoimintaan
Askel Terveyteen
Lue se täällä Askel Terveyteen
Paras ruokavalio kilpirauhasen vajaatoimintaan

Ruokavalio kilpirauhasen vajaatoimintaan sisältää mm. runsaasti kuitua ja Omega-3 -rasvahappoja. Lääkärin määräämiä lääkkeitä tule myöskään unohtaa...


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.



Tämän julkaisun sisältö on puhtaasti informatiivista. Se ei missään tilanteessa voi avustaa tai korvata lääkärin diagnooseja, hoitoja tai suosituksia. Käänny askarruttavissa asioissa luotetun ammattilaisen puoleen ja pyydä suostumus ennen minkään toimenpiteen aloittamista.