10 aktiviteettia lasten tunteiden parissa työskentelyyn
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Montse Armero
Kasvatuksellisesta, pedagogisesta ja psykologisesta näkökulmasta katsottuna lasten tunteiden oikeaa hallintaa pidetään erittäin tärkeänä heidän kehityksensä kannalta. Kun lasten tunteiden parissa työskennellään jo nuorella iällä, he oppivat ratkaisemaan konflikteja paremmin lapsena ja aikuisenakin.
Mutta voivatko lapset todella oppia hallitsemaan omia tunteitaan? Ja jos voivat, niin minkä ikäisestä alkaen? Tässä artikkelissa vastaamme näihin kysymyksiin ja tarkastelemme millaisia aktiviteetteja on olemassa lasten tunteiden parissa työskentelyyn. Ne auttavat heitä oppimaan käsittelemään omia tunteitaan.
Kuinka lapset voivat oppia käsittelemään tunteitaan?
Yleisesti sanotaan, että lapset ovat kuin “sieniä”, koska heillä on poikkeuksellinen kyky oppia. On kuitenkin tärkeää löytää oikea tapa työskennellä heidän kanssaan.
Jos siis haluamme käsitellä tunteita tässä elämänvaiheessa, lapsuudessa, emme voi tehdä sitä kovin abstrakteilla käsitteillä. Jos teemme sen näin, he eivät todennäköisesti ymmärrä mitään.
Päinvastoin, jos yksinkertaistamme ajatukset, käytämme heidän omaa kieltään ja heille mieluisimpia oppimistapoja, he tutustuvat helposti uusiin käsitteisiin ja integroivat ne.
10 aktiviteettia, joiden kautta työskennellä lasten tunteiden parissa
Kuten National Association for the Education of Young Children -lehdessä julkaistussa artikkelissa todetaan, tunteilla on vaikutus huomioimiseen, muistiin ja oppimiseen. Lisäksi ne vaikuttavat sosiaalisten suhteiden rakentamiseen ja yleiseen hyvinvointiin.
Tunneälyn edistämisellä lapsuudesta lähtien on vaikutuksia monilla alueilla vielä aikuisenakin. Tästä syystä kerromme 10 erilaisesta aktiviteetista, jotka auttavat työskentelemään lasten tunteiden parissa. Kokeile niitä käytännössä!
1. Tunnesanakirja
Jotta lapset voivat tutustua tunteisiinsa, hyvä harjoitus on, että he ymmärtävät tarkalleen, mitä kukin niistä tarkoittaa. Tätä harjoitusta voidaan tehdä kahden vuoden iästä alkaen ja se voidaan mukauttaa mihin tahansa ikään.
Aktiviteetti koostuu erilaisia tunteita ilmaisevien ihmisten kuvien keräämisestä. Ne leikataan irti esimerkiksi lehdistä ja liimataan vihkoon. Kuvan viereen kirjoitamme tunteen nimen.
Lapsen iästä riippuen voimme pohtia tunteita tai pyytää lasta kirjoittamaan siitä. Jos lapsi on hyvin pieni, käytämme vain perustunteita, kuten onnellisuus, suru tai viha. Jos hän on jo vanhempi, voimme valita monimutkaisempia tunteita.
2. Tunteiden piirtäminen
Usein lapset eivät osaa kanavoida tunteitaan, kun he tuntevat niitä, varsinkin jos ne ovat epämiellyttäviä. Hyvä tapa kanavoida tunteita on piirtäminen.
Lapsella on muistivihko, johon hän voi piirtää tunteitaan aina kun tarvitsee. Tällä tavalla hän voi hahmotella tai tehdä tarkempia piirustuksia hetkestä ja tunteesta riippuen.
Aikuiselle voi olla mielenkiintoista olla mukana hänen prosessissaan ja pohtia hänen piirustuksiaan. Jos lapsi on järkyttynyt eikä halua puhua, on parempi lykätä sitä, kunnes hän on rauhallisempi.
3. Tunnepäiväkirja
Kun lapsi on oppinut kirjoittamaan, häntä kannattaa rohkaista kirjoittamaan muistiin päivittäin ne tunteet, jotka ovat vaikuttaneet häneen eniten. Toimintaan sitoutumisen helpottamiseksi voimme ensimmäisinä päivinä tehdä sen yhdessä hänen kanssaan pohdinnan muodossa.
Kun hän on ymmärtänyt dynamiikan, hän voi tehdä sen yksin häntä kiinnostavalla tavalla. Tämä voi olla päiväkirja, johon lisätään myös piirustuksia, valitaan päivän merkittävimmät tunteet tai luetellaan syyt, miksi hän tuntee kiitollisuutta sinä päivänä.
4. Rauhallinen nurkka
Toinen hyvä resurssi tunteiden hallintaan on saada kotona tila, jonka lapsi yhdistää rauhaan. Kun hän jostain syystä kokee tunteiden vallankumouksen, hän voi mennä sinne rentoutumaan.
Jos mahdollista, vanhempien ja lapsen tulisi yhdessä suunnitella tilan sisustus, elementit ja värit. Jokin tietty väri voi olla lapselle erityisen rauhoittava. Myös aikuiset voivat käyttää tilaa omien tunteidensa hallitsemiseksi, mikä auttaa myös lasta omassa kehityksessään.
5. Tarinoiden lukeminen
Nykyään on olemassa suuri määrä tarinoita, joiden tarkoituksena on käsitellä lasten tunteita. Niiden juonet helpottavat itsetutkiskelua ja auttavat heitä tutustumaan itseensä paremmin.
Loppujen lopuksi mikä tahansa tarina, joka meillä on jo kotona, voi olla hyvä työkalu tunteiden käsittelyyn. Ainoa asia, joka meidän on tehtävä, on pohtia hahmoja.
Voimme esittää kysymyksiä, kuten:
- Miltä päähenkilöstä mielestäsi tuntuu?
- Miksi luulet hänen tuntevan näin?
- Mitä tekisit hänen sijassaan?
- Mitä hän voisi tehdä tunteakseen olonsa paremmaksi?
6. Yhdistä musiikki ja taiteellinen ilmaisu
Hyvä toiminta lapsille oppia kanavoimaan tunteitaan on tehdä se musiikin kautta. Tähän tarkoitukseen voidaan valita erilaisia musiikkikappaleita: rauhallisia, energisiä, iloisia, hauskoja tai melankolisia.
Kuunnellessamme kappaleita lapsi voi ilmaista tunteitaan tanssin, maalaamisen, piirtämisen tai näyttelemisen kautta. Tärkeintä on, että hän yhdistyy musiikin synnyttämiin tunteisiin ja löytää tavan kanavoida niitä.
7. Hyvien uutisten purkki
Tähän toimintaan voimme käyttää vaikka lasipurkkia tai koristeltua laatikkoa. Lisäksi tarvitsemme pieniä paperiarkkeja, kynän ja värikynät.
Kannustamme siihen, että lapsi piirtää tai kirjoittaa paperille kaikki hyvät asiat, joita hänelle tapahtuu. Paperiarkit säilyvät purkissa, ja luemme silloin tällöin hyvät uutiset. Tästä on hyötyä etenkin silloin, kun lapsella on huono päivä.
8. Minun tunteeni
Tämä yksinkertainen ryhmätoiminta koostuu erilaisten tunteiden kirjoittamisesta paperilapuille tai korteille. Sitten yhden lapsen tulee valita yksi paperi ilman, että muut näkevät sitä, ja näytellä siihen kirjoitettu tunne mykkänä.
Sitten muiden lasten tai aikuisten tulee arvata, mitä tunteita hän kuvailee eleillään. Henkilö, joka arvaa tunteen oikein, näyttelee seuraavana.
9. Lasten tunneteatteri
Tämä on hyvä harrastus ryhmätyöskentelyyn. Jokainen lapsi valitsee hahmon – joko itsensä, nuken tai muun lelun – joka näyttelee tiettyä tunnetta jostakin luetusta tarinasta.
10. Tunnelämpömittari
Piirrä lapsen kanssa kaksi lämpömittaria kartongille. Niiden viereen piirretään myös tunteita ilmaisevia kasvoja.
Ensimmäisen lämpömittarin vieressä ovat epämukavat tunteet. Alhaisimmissa lämpötiloissa apatia ja suru, ylemmissä suuttumus, viha ja raivo.
Toisen lämpömittarin viereen piirretään positiivisemmat tunteet. Alhaisimmissa lämpötiloissa ovat rennoimmat, kuten rauhallisuus ja seesteisyys, ylemmissä aktiivisemmat tunteet, kuten onnellisuus, innostus tai ilo.
Lasten tunteiden parissa työskentelemisen edut
Joitakin etuja ovat seuraavat:
- Itsetunnon kohotus
- Parempi itsehillintä
- Omien tunteiden hyväksyminen, olivat ne sitten mukavia tai epämukavia
- Itsevarmuus
- Parempi sopeutumiskyky
- Aktiivisempi ja vastuullisempi ote siitä, mitä heille tapahtuu
- Sosiaalisten taitojen kohentuminen
- Empatiakyvyn kehitys
- Terveemmät suhteet muihin ihmisiin
- Parempi konfliktien hallinta muiden lasten kanssa
- Parannukset tiimityöskentelyssä
- Parempi yhteiselo kotona
- Se on myös hyvä tapa parantaa heidän akateemista suorituskykyään
Pidätkö tästä artikkelista? Saatat pitää myös tästä: Miten värit vaikuttavat tunteisiin?
Muita suosituksia lasten tunteiden käsittelyyn
Tunneälyn kehittäminen leikin kautta tarjoaa hyviä psykologisia työkaluja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Aikuisina meidän on kuitenkin kunnioitettava lasten oppimistahtia. Siksi emme voi pakottaa oppimista, olipa se kuinka arvokasta tahansa.
Joustavuus on välttämätöntä, eivätkä lapset ole aina valmiita oppimaan sitä, mitä haluamme heille opettaa. Paras tapa opettaa tunteiden hallintaa on myös olemalla esimerkkinä.
Jos kehitämme itse hyvää tunneälyä, opetamme niitä luonnollisesti päivittäin lapsillemme. Non-verbaalisen kielemme, keskustelujemme, toimintamme ja myös virheidemme kautta he voivat oppia yhtä paljon tai enemmän kuin minkään leikin avulla.
Siksi tunneresurssien hankkiminen ei ole vain lasten asia. Mitä enemmän kehitämme omaa tunneälyämme, sitä enemmän resursseja ja strategioita voimme välittää lapsillemme.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Thümmler R, Engel EM, Bartz J. Strengthening Emotional Development and Emotion Regulation in Childhood-As a Key Task in Early Childhood Education. Int J Environ Res Public Health. 2022 Mar 27;19(7):3978. doi: 10.3390/ijerph19073978. PMID: 35409661; PMCID: PMC8998041.
- Teaching Emotional Intelligence in Early Childhood. (2017). National Association for the Education of Young Children (NAEYC). Available in https://www.naeyc.org/resources/pubs/yc/mar2017/teaching-emotional-intelligence
- Domínguez, P. (2004). Intervención educativa para el desarrollo de la inteligencia emocional. Faísca: revista de altas capacidades, N. 11, 47-65. [fecha de consulta 23 de junio de 2021].
- Martorell, C., González, R., Rasal, P. y Estellés, R. (2009). Convivencia e inteligencia emocional en niños en edad escolar. European Journal of Education and Psychology, Vol. 2, 1 (69-78). [fecha de consulta 23 de junio de 2021]. Recuperado de https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=2873251.
- Shapiro, L. (1997). La inteligencia emocional de los niños. México: Vergara Editor.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.