Ahdistusta aiheuttavat tavat: miten katkaista kierre

Ahdistusta kuvaillaan puolustus- ja varautumisreaktioksi, sillä se mahdollistaa varautumisen tuleviin tilanteisiin. Useimmat ihmiset tuntevat ahdistusta ainakin jossain määrin päivittäisessä elämässään, sillä on aivan loogista, että mietimme alituisesti tulevaa. Mutta kun ahdistus aiheuttaa jatkuvaa huolta tai muita ongelmia elämässä, se voi olla lamaannuttavaa. Omasta tilanteestasi riippumatta on tärkeää tuntea harjoituksia, jotka voivat auttaa saamaan ahdistusta aiheuttavat tavat kuriin. Jatka lukemista.

Ahdistusta aiheuttavat tavat

Ei ole aina helppo tiedostaa, mitkä tavat laukaisevat ahdistuksen omalla kohdalla. Meillä kun on taipumusta analysoida tuntemuksiamme eikä sitä, mikä tunteen sai aikaan.

Mitkä tavat sitten voivat aiheuttaa ahdistusta? Niitä on paljon. Tänään kerromme yleisimmistä.

Epäterveelliset tottumukset

Ahdistuksella on fysiologinen osatekijä. Tästä syystä fyysisestä terveydestä huolehtiminen voi auttaa vähentämään ahdistusta.

Onkin parasta:

• Nukkua riittävästi.
• Syödä terveellisesti.
• Välttää piristeitä kuten kahvia, alkoholia ja psykotrooppisia lääkkeitä.
• Kävellä ainakin vartti päivässä.
• Harrastaa mitä tahansa muuta liikuntaa.

Huolien perusteleminen

Yksi syy siihen, miksi ihmisille kehittyy ahdistusta aiheuttavia tapoja on se, että he uskovat huoliensa olevan perusteltuja. Ahdistuneet ihmiset ovat “jumissa” ahdistuksen kierteessä muuan muassa siksi, että heidän omien uskomustensa mukaan jostakin asiasta huolehtiminen auttaa heitä välttämään sen tai hallitsemaan tilannetta.

Lisäksi he uskovat, että mahdollisia tulevia skenaaroita kuvittelemalla he ovat valmiimpia kohtaamaan ne. He myös pyrkivät perustelemaan huolehtimistaan sanomalla, että se motivoi heitä. He siis uskovat, että tulevaisuudesta huolehtiminen motivoi heitä tekemään oikein.

Nämä ovat kuitenkin kaikki sellaisia tapoja, jotka voivat aiheuttaa ahdistusta. Sen sijaan, että niistä olisi jotain hyötyä, ne aiheuttavat henkilölle vain jatkuvaa stressiä.

Liialliset velvollisuudet

Yksi ahdistusta aiheuttava tapa on päivän suunnitteleminen aivan kuin vuorokaudessa olisi yli 24 tuntia sen kaiken tekemiseen. Muista, että keho ei pysty tekemään niin monia asioita näin lyhyessä ajassa. Vuorokaudessa on rajallinen määrä tunteja, ja kehosi alkaa stressaantua.

Se, että myöntyy kaikkeen, suostuu jokaiseen kutsuun, ilmoittautuu mahdollisimman monelle kurssille ja tekee kaikki kotityöt yksin, on yksinkertaisesti aivan liikaa. Kukaan ei pysty tähän kaikkeen tuntematta ahdistusta.

On siis aivan loogista, että ahdistus- ja stressitasomme nousevat, kun edessämme on täyteen ahdettu päivä, jossa ei jää riittävästi aikaa hengähtää. Onkin tärkeää asettaa rajat ja antaa keholle aikaa myös levätä.

Ahdistusta aiheuttavat tavat voivat haitata hyvinvointia

Liiallisten velvollisuuksien tavoin myös viime hetkeen saakka viivyttely voi aiheuttaa ahdistusta. Tässä vielä muita ahdistusta aiheuttavia tapoja, jotka ovat haitaksi hyvinvoinnille:

• Tupakointi ja alkoholin juominen
• Aterioiden väliin jättäminen
• Koko päivän viettäminen sisällä
• Jatkuva puhelimen tarkastaminen

Lue lisää ahdistuksesta: Liikunnan hyödyt ahdistuneisuuden hoidossa

Ahdistusta aiheuttavat tavat: miten katkaista kierre?

Yksi ahdistuksen pahimmista puolista on se, että se aiheuttaa itsessään enemmän ahdistusta.

Aluksi saatat huolehtia jostain tietystä tilanteesta (esimerkiksi kokeessa pärjäämisestä). Myöhemmin huoli voi kasvaa siihen pisteeseen, että alat huolehtia itse huolehtimisesta (metahuoli) tai ahdistut ahdistuksen tuntemisesta (meta-ahdistus). Tämä ainoastaan voimistaa stressiä ja jännitettä.

Tätä näkee ihmisillä, jotka sanovat esimerkiksi “ajatukseni tekevät minut vielä sairaaksi”. Tästä syystä on erittäin tärkeää katkaista ahdistuksen kierre. Tässä muutamia strategioita sen tekemiseksi.

Kyseenalaista ajattelusi ja pyri muuttamaan sitä

Huolten perusteleminen ei auta ahdistukseen, vaan ainoastaan ankkuroi sinut siihen. Ensimmiseksi sinun tulisi siis oppia “kartoittamaan ahdistustasi”.

Mikä sitä aiheuttaa? Miltä sinusta silloin tuntuu? Sinun on opittava tuntemaan ahdistustasi paremmin huomataksesi sen ajoissa ja näin ehkäistäksesi sitä. Toisin sanoen kyseenalaista syysi huolehtimiseen ja muistuta itseäsi siitä, että se ei hyödytä tilannetta.

Muodosta uusia tapoja

Tämä strategia liittyy aiempaan. On tärkeää luoda uusia tottumuksia, jotka ovat hyvinvointisi kannalta ystävällisempiä ja kunnioittavampia. Tämä on haastavaa – erityisesti niille, joilla on taipumusta keksiä tekosyitä, mutta sinun on ponnisteltava.

Etkö voi harrastaa liikuntaa joka päivä? Käytä portaita hissin sijaan tai nouse bussista yksi pysäkki aiemmin ja kävele loppumatka töihin. Oloa voi kohentaa aina jollakin tavalla, sinun on vain osattava etsiä sellainen tapa.

Harjoita mindfulnessia ja rentoutusta

Yksi tällä hetkellä hyvin suosittu menetelmä ahdistukseen on mindfulness ja rentoutus. Sen pohjana on nykyhetkeen keskittyminen ahdistuneiden, tulevaisuuteen suunnattujen ajatusten keskeyttämiseksi. Rentoutus tarjoaa resursseja, jotka auttavat säätelemään hengitystä ja oppimaan rauhoittumaan.

Lue myös: Ahdistuneisuushäiriö ja tuen tarjoaminen

Millon mennä lääkäriin?

Muista, että kohtuullinen ahdistus auttaa meitä toimimaan ja mukautumaan muuttuviin ympäristöihin. Se saa aivomme liikkeelle terveellä tavalla, jotta voisimme ratkaista eteen tulleet ongelmat.

Mutta tiettyyn pisteeseen yltyessään ahdistus voi aiheuttaa epämukavuutta. Kun joudumme kärsimään tuosta epämukavuudesta pitkään, ahdistus on epätarkoituksenmukaista ja epätervettä. Jos ahdistuksesi yltyy tähän pisteeseen, käänny lääkärin puoleen.

Jotkut ihmiset saavat äkillisiä paniikkikohtauksia ahdistuksen ollessa huipussaan hyvin lyhyen aikaa. Ne eivät yleensä kestä pitkään. Paniikkikohtauksen aikana henkilöstä itsestään voi kuitenkin tuntua siltä, kuin se kestäisi ikuisesti. Henkilö saattaa luulla kuolevansa tai olevansa vääjäämättömässä vaarassa.

Paniikkikohtaukset usein voimistavat ahdistusta, sillä henkilö alkaa pelätä uutta kohtausta. Tämä voi johtaa eristäytymiseen ja sosiaalisten tilanteiden välttelyyn. Lääkäri määrittää, mitä strategioita henkilön tulisi käyttää huolensa hallitsemiseksi. Tässä yleisimpiä:

• Psykoedukaatio
• Rentoutus
• Kognitiivis-behavioraalinen terapia opettaa potilaita kyseenalaistamaan ajatuksiaan
• Reseptilääkkeet

Yhteenveto

Ajattele ahdistusta palovaroittimena, joka menee päälle tiettyjen ärsykkeiden seurauksena. Kun hälytin alkaa soida, tiedämme mitä tehdä pitääksemme itsemme turvassa. Jos tuo hälytin kuitenkin laukeaa soimaan jatkuvasti, se voi vaikuttaa haitallisesti uneemme, keskittymiskykyymme ja yleiseen hyvinvointiimme. Tästä syystä se ei saa mennä päälle koko ajan.

Siispä aivan kuten hiljentäisimme palovaroittimen, meidän on ryhdyttävä toimiin kärsiessämme liiallisesta ahdistuksesta. Vaikka elämä pitää meidät aina varuillaan, tiettyä ahdistustasoa ei tulisi pitää normaalina. Näin on ennen kaikkea siksi, että se voi aiheuttaa muita terveysongelmia.