Ahdistus ja sen monet muodot

Ahdistus on yksi epämiellyttävimmistä tuntemuksista, joita ihminen voi tuntea. Epämukavuuden tunteen taso riippuu tuntemuksen voimakkuudesta ja ympäristöstä, jossa se tapahtuu.

Yleisesti ottaen ahdistus häiritsee normaalia elämää, mutta joskus siitä kärsivän voi olla jopa mahdotonta tehdä asioita, joita hän tekee normaalisti.

Selitämme tässä artikkelissa ahdistuksen perusolemuksen osa-alueita. Jos koet samaistuvasi mihinkään niistä, voi olla hyvä idea hakea apua psykologilta, joka on erikoistunut kyseiseen aihealueeseen.

Mitä ahdistus on?

Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisimpiä psykologisia häiriöitä valtaväestön keskuudessa. Koska se on erittäin laaja termi, on hyvä tietää miten erottaa ne eri muodot, joilla ahdistus ilmentää itseään. Jotta voisit tehdä näin, selitämme alla eron paniikin, pelon ja fobioiden välillä.

Ahdistus on tunneperäinen reaktio, joka pitää sisällään stressin, levottomuuden, hermostuneisuuden ja huolen aiheuttamia tunteita, jotka aktivoivat autonomisen hermoston. Paniikki on samankaltainen tuntemus, mutta siinä korostuvat fyysiset oireet, kun taas psykologiset oireet ovat ne, jotka vallitsevat ahdistuksessa.

Siinä missä pelot liitetään tunnistettaviin ulkoisiin ärsykkeisiin, ahdistus ilmestyy ilman havaittavaa ulkoista uhkaa. Fobiat ovat suhteettomia pelkoja, jotka tyypillisesti johtavat epäloogisiin ja fobiatilanteita vältteleviin käyttäytymismalleihin.

Ahdistuksen tunne on ennakoiva, mikä tekee siitä erityisen epämiellyttävän ja päällekäyvän tunteen. Se on luonteeltaan kognitiivinen ja suuntautuu usein tulevaisuutta kohti, mikä tarkoittaa sitä, että se voi tapahtua milloin tahansa.

Ihmisen oman kognitiivisen luonteen lisäksi on olemassa oppimisen elementti, joka johtaa usein ahdistuksen ilmestymiseen.

Sen lisäksi ahdistuksen syntymisellä on myös biologinen osatekijä; sinertävän aivotäplän yliaktiivisuus, GABA:n eli gamma-aminovoihapon epätasapaino ja eroavaisuudet talamuksen ja mantelitumakkeen välisissä neuroverkoissa ovat kaikki tekijöitä, joita on havaittu ihmisillä, jotka kärsivät ahdistuksesta.

Kuinka se toimii?

Ahdistus ei ole yhtenäinen järjestelmä, vaan paremminkin muodostunut kolmen järjestelmän reaktiona. Nämä kolme järjestelmää ovat subjektiivinen, fysiologinen ja motorinen järjestelmä. Ne voivat kaikki aktivoitua kerralla tai yksitellen.

Ihmiset useimmiten kokevat epämiellyttäviä ajatuksia (subjektiivinen järjestelmä), jotka he myös tuntevat kehossaan epäsäännöllisen sydämen sykkeen, pupillien laajenemisen ja tärinän muodossa (fysiologinen järjestelmä). He tuntevat ahdistuksen myös kasvojen ilmeissään, eleissään ja välttelemistavoissaan (motorinen järjestelmä).

Ahdistuksen oireet

Ahdistusta luonnehtii perustavanlaatuisesti kaksi yleistä ja hallitsevaa tuntemusta:

• Avuttomuus: tunne kontrollin puutteesta ja siitä, ettet voi tehdä mitään välttääksesi vääjäämättömät sisäiset ja ulkoiset tapahtumat.
• Epävarmuus: tunne siitä, ettet tiedä mitä tulee tapahtumaan tulevaisuudessa, mikä huolestuttaa sinua ja aiheuttaa ahdinkoa ja psykologista levottomuuden tunnetta.

Ahdistuksella on monia samoja oireita kuin masennuksella, mutta on olemassa myös lukuisia muita oireita, jotka erottavat nämä kaksi toisistaan.

Joitakin yleisimmistä ahdistuksen oireista, joka ovat samat myös masennuksen kohdalla, luonnehtii voimakas negatiivinen tunnereaktio. Näihin kuuluvat huoli, huono keskittymiskyky, ärtyneisyys, unettomuus, väsymys, psykomotorinen levottomuus, itkeminen, alemmuuden tunne, syyllisyys ja huono itsetunto.

Oireet, jotka ovat ominaisempia ahdistukselle, ovat pelko, paniikki, hermostuneisuus, välttely, epävakaisuus, ylivalppaus, uhan tai vaaran aistimus, korkea sympaattisen hermoston aktiivisuus jne.

Ahdistuskäsitteen alle mahtuu monia eri oireyhtymiä, jotka riippuvat oireiden rakenteesta. Tällaisia oireyhtymiä ovat esimerkiksi avaran paikan kammo, paniikkikohtaukset, tietyt fobiat, sosiaalisten tilanteiden pelko, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ja valikoiva mutismi eli puhumattomuus.

Ahdistuksen monet muodot ja kuinka niitä hoidetaan

Ahdistukseen on olemassa monia mahdollisia hoitomuotoja, jotka riippuvat ahdistuneisuushäiriön muodosta. Jotkut hoitomuodot ovat osoittautuneet tehokkaammiksi kuin toiset. Kaikki riippuu ammattiauttajasta ja siitä, mikä hoitomuoto sopii parhaiten juuri sinulle.

Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoitoon käytetään useimmiten kognitiivista psykoterapiaa, johon kuuluu rentoutusharjoitukset, kognitiivinen terapia, altistaminen ja uusiutumisen ehkäisy. Myös lääkintää käytetään hoitomuotona, kun taas hypnoosin käyttö on vielä kokeellisella tasolla.

Muita yleisiä oireyhtymiä, kuten fobioita hoidetaan altistamisen avulla. Sosiaalisten tilanteiden pelkoon käytetään hoitomuotona kognitiivista psykoterapiaa ja kognitiivis-konstruktiivista lähestymistapaa, sekä sosiaalisten taitojen harjoittelua.

Kohdataksesi ahdistuksesi sinun täytyy ensin tuntea se ja itsesi ja etsiä käsiisi ammattilainen, joka voi auttaa sinua hillitsemään sitä, sillä on olemassa monia eri hoitomuotoja, joita voi muokata sopimaan juuri tietylle henkilölle ja tietyn tyyppiseen ahdistukseen. Jos ahdistusta hoidetaan oikein, on siitä usein apua.