9 epäterveellistä kalaa, joita on parasta välttää

Koska monissa kaloissa voi olla runsaasti elohopeaa, eikä elimistö pysty poistamaan kyseistä metallia, on aina parempi valita terveellisempiä vaihtoehtoja.
9 epäterveellistä kalaa, joita on parasta välttää
Maria Patricia Pinero Corredor

Tarkistanut ja hyväksynyt: ravitsemusterapeutti Maria Patricia Pinero Corredor.

Kirjoittanut Toimitus

Viimeisin päivitys: 23 marraskuuta, 2022

Kala on yksi terveellisimmistä ruoista, mutta on olemassa joitakin kalalajeja, joita olisi parempi välttää. Kiinnitä niihin huomiota ja valitse terveellisempiä vaihtoehtoja. Tässä artikkelissa kerromme, mitä yhdeksää epäterveellistä kalaa sinun tulisi välttää.

9 epäterveellistä kalaa

1. Monni

9 epäterveellistä kalaa - monni.

Monneista voi kasvaa suurikokoisia kaloja. Kasvuprosessia nopeuttaakseen monet kalankasvattajat kuitenkin syöttävät niille hormoneja.

Nämä kalat tulevat tavallisesti Aasian maista. Suosittelemme valitsemaan vähemmän myrkyllisiä vaihtoehtoja.

2. Makrilli

Makrilli ei ole kaikkein suositeltavin kala syötäväksi. Tämä johtuu siitä, että siinä on runsaasti elohopeaa.

Valitettavasti elimistö ei pysty poistamaan elohopeaa, vaan se kerääntyy kehoon. Tämä metalli ei ole kovinkaan terveellinen ja voi aiheuttaa useita eri sairauksia.

3. Mustaevätonnikala

Mustaevätonnikala sisältää paljon elohopeaa.

Mustaevätonnikalassa on paljon elohopeaa. Valitettavasti on lähes mahdotonta löytää tonnikalaa, joka olisi kasvatettu sen luonnollisessa elinympäristössä, sillä se on vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Kaupoissa myynnissä oleva kala tulee erityisiltä kalankasvatustiloilta. Tällaisissa paikoissa kaloille syötetään antibiootteja ja hormoneja. Tästä syystä tässäkin kalassa on runsaasti elohopeaa. Näin ollen aikuista kehotetaan syömään kyseistä kalaa enintään noin 100 g kuussa.

Tätä kalaa ei suositella lapsille lainkaan.

4. Tilapia

Tilapia on erittäin rasvainen kala. Siinä on runsaasti huonoa rasvaa, jota voisi verrata pekonin rasvaan.

Jos syöt tätä kalaa liikaa, se nostaa huonon kolesterolin määrää (LDL). Lisäksi se tekee elimistöstä herkemmän allergeeneille.

Jos kärsit sydäntaudeista, astmasta tai nivelreumasta, pyri välttämään tilapiaa.

5. Ankeriaskalat

Ankeriaat saattavat sisältää runsaasti myrkkyjäämiä.

Ankeriaskalat ovat toinen hyvin rasvainen kalalaji. Niihin imeytyy kaikenlaisia vedessä olevia jäämiä. Tästä syystä amerikkalaisissa lajeissa myrkkyjä on erityisen paljon.

Eurooppalaisissa ankeriaissakin on paljon elohopeaa. Aikuisten ei ole viisasta syödä tätä kalaa enempää kuin 300 g ja lasten 200 g kuussa.

6. Haimonni

Haimonni, hain kaltainen monni, kasvaa Vietnamissa Mekong-joessa, jota pidetään yhtenä maailman saastuneimpana jokena.

Tätä epäterveellistä kalaa kannattaa välttää, sillä siinä on paljon elohopeaa, nitrofuratsonia ja polyfosfaatteja. Nämä kaksi jälkimmäistä ainetta ovat karsinogeenisia. Luonnollisestikin on aina suositeltavaa olla syömättä tätä kalaa.

7. Torpedoahvenet

Torpedoahventa ei suositella varsinkaan lapsille.

Torpedoahvenet ovat kaloja, joissa on runsaasti elohopeaa. Tästä syystä niitä ei suositella etenkään lapsille.

Aikuisten tulisi syödä sitä maksimissaan 100 grammaa kuussa.

8. Valkotonnikala

Valkotonnikalassa on ainetta nimeltä gempilotoxin. Se on vahan kaltainen aine, joka antaa tämän kalan lihalle öljyisen maun.

Elimistö ei pysty sulattamaan kyseistä ainetta. Näin ollen se voi aiheuttaa ruoansulatusongelmia, vaikka se ei olekaan kovin myrkyllinen.

Aineen määrän vähentämiseksi suosittelemme joko paistamaan pannulla tai grillaamaan tämän kalan. Jos kuitenkin kärsit ruoansulatusongelmista, on parempi valita muita kalavaihtoehtoja.

9. Sebastes

Sebastes sisältää runsaasti elohopeaa, joka kerääntyy ihmiskehoon.

Korusimppujen heimoon kuuluva sebastes sisältää paljon elohopeaa. On aina parempi valita terveellisempiä kalalajeja ja niitä, joissa elohopeaa on vähemmän.

Tuore on aina paras valinta

On myös tärkeää pitää mielessä, että tuoreella kalalla on kirkkaat silmät, kiinteä pyrstö ja kiiltävät suomut. Jos kalan pitäisi olla tuoretta, mutta sen pyrstö on veltto, kala on vanhempaa kuin luulet.

Näet kalan tuoreuden myös katsomalla sen eviä. Jos ne ovat kuivat, ja kidukset ovat harmaat eikä punaiset, kala ei todennäköisesti ole tuoretta.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
14 keinoa poistaa raskasmetalleja maksasta
Askel Terveyteen
Lue se täällä Askel Terveyteen
14 keinoa poistaa raskasmetalleja maksasta

Maksaan kertyneitä haitallisia raskasmetalleja voi poistaa luonnontuotteiden avulla. Kerromme 14 luonnollista keinoa tähän.



  • FDA. FDA/EPA. (2004). Advice on What You Need to Know About Mercury in Fish and Shellfish. Recuperado el 7 de marzo de 2021. https://www.fda.gov/food/metals-and-your-food/fdaepa-2004-advice-what-you-need-know-about-mercury-fish-and-shellfish
  • Gracia, L., Marrugo, J. L., & Alvis, E. (2010). Contaminación por mercurio en humanos y peces en el municipio de Ayapel, Córdoba, Colombia, 2009. Revista Facultad Nacional Salud Pública. https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=12016346003 
  • Heo, H. C., Lim, Y. H., Byun, Y. S., & Sakong, J. (2020). Mercury concentration in shark meat from traditional markets of Gyeongsangbuk-do, South Korea. Annals of occupational and environmental medicine32, e3. https://doi.org/10.35371/aoem.2020.32.e3
  • H. H. Huss. (1998). El Pescado Fresco : Su Calidad y Cambios de su Calidad. FAO Documento Tecnico de Pesca. https://www.fao.org/3/v7180s/v7180s00.htm
  • Kerguelén, M. (2021). Condiciones de exposición de la población habitante de la cuenca del río Atrato (municipio de Turbo) y su relación con niveles de mercurio en cabello producto de la actividad de minería de oro. Facultad de Ciencias de la Salud.
  • Lowenstein, J. H., Burger, J., Jeitner, C. W., Amato, G., Kolokotronis, S. O., & Gochfeld, M. (2010). DNA barcodes reveal species-specific mercury levels in tuna sushi that pose a health risk to consumers. Biology Letters. https://doi.org/10.1098/rsbl.2010.0156
  • Olivero, J., Mendonza, C., & Mestre, J. (1995). Mercurio en cabello de diferentes grupos ocupacionales en una zona de miner??a aurifera en el Norte de Colombia. Revista de Saúde Pública. https://doi.org/10.1590/S0034-89101995000500006
  • Ortega, M. (2014). Niveles de plomo y mercurio en muestras de carne de pescado importado y local. Pediatría. https://doi.org/10.1016/S0120-4912(15)30135-X
  • Polak-Juszczak L, Robak S. (2015). Mercury toxicity and the protective role of selenium in eel, Anguilla anguilla. Environ Sci Pollut Res Int. Jan;22(1):679-88. doi: 10.1007/s11356-014-3382-x. Epub 2014 Aug 8. PMID: 25099659.
  • Righetti, M., Pascale, M., Giorgi, I., Forneris, G., Guarise, S., Tarasco, R., Arsieni, P., Abete, M. C., & Prearo, M. (2014). Livelli di contaminazione da cadmio, mercurio e piombo in siluri (Silurus glanis) pescati lungo il bacino idrografico del Fiume Po. Italian Journal of Freshwater Ichtyology1(1), 310–310. http://www.aiiad.it/ijfi/index.php/ijfi/article/view/71
  • Rodríguez, M., Gutiérrez, Á. J., Rodríguez, N., Rubio, C., Paz, S., Martín, V., Revert, C., & Hardisson, A. (2018). Assessment of mercury content in Panga (Pangasius hypophthalmus). Chemosphere196, 53–57. https://doi.org/10.1016/j.chemosphere.2017.12.137
  • Simopoulos AP. (2002). The importance of the ratio of omega-6/omega-3 essential fatty acids. Biomed Pharmacother. 2002 Oct;56(8):365-79. doi: 10.1016/s0753-3322(02)00253-6. PMID: 12442909.