8 asiaa, jotka aiheuttavat migreeniä
Migreeni on vakava päänsärky, joka yleensä keskittyy pään yhdelle puolelle. Kipua voi esiintyä myös ohimoilla, otsalla ja silmien ympärillä. Kipu vaihtelee kovasta jomotuksesta inhottaviin, pisteleviin tuntemuksiin. Usein migreenin yhteydessä esiintyy myös yliherkkyyttä valolle, pahoinvointia ja oksentelua. Migreenistä kärsivä ei myöskään siedä kovia ääniä. Tässä artikkelissa esittelemme kahdeksan asiaa, jotka aiheuttavat migreeniä.
Migreeni pahenee yleensä ajan myötä ja se voi olla niin vakavaa, että perinteiset kipulääkkeet eivät auta nujertamaan sitä ja päivittäinen elämä muuttuu hankalaksi. Migreenistä kärsivä joutuu joskus viettämään tuntikausia vuodelevossa ennen kuin pahin särky alkaa hellittää. Migreenikohtaus voi kestää jopa 72 tuntia.
Maailman terveysjärjestön eli WHO:n mukaan migreeni on tavallista elämää haittaavien terveysongelmien kärjessä.
Migreenin syistä ei ole yhdenmukaista näyttöä, mutta sen uskotaan liittyvän hormonaalisiin muutoksiin, jotka aiheuttavat verisuonien supistumista.
Tässä artikkelissa keskitymme migreenin mahdollisiin aiheuttajiin ja siihen, miten migreeniä voi välttää. Seuraavaksi esittelemme kahdeksan tekijää, jotka aiheuttavat migreeniä.
8 asiaa, jotka aiheuttavat migreeniä
1. Ruokailu työskentelyn yhteydessä
Joskus kiire ja monien eri tehtävien suorittaminen samanaikaisesti johtaa siihen, että joudut nauttimaan ateriasi samalla kun teet jotain muuta. Kenties joudut hotkimaan lounaasi samalla kun työskentelet.
Ruokailun yhteydessä tapahtuvat muut aktiviteetit voivat olla syynä päänsärkyyn ja migreeniin. Kun aivot keskittyvät moneen eri puuhaan samanaikaisesti, se voi johtaa serotoniinin määrän laskuun.
Suositeltua lukemista: Kaikki alkoi voimakkaasta päänsärystä: Mikä on aivohalvaus?
2. Univaikeudet
Sekä liiallinen nukkuminen että liian vähäinen unimäärä voivat johtaa päänsärkyyn. Jos keho ei saa tarpeeksi unta yön aikana, se ei pysty suorittamaan monia levon aikana tapahtuvia prosesseja.
Univajeisena kärsit herkemmin keskittymisvaikeuksista, väsymyksestä ja migreenistä. Kaikki tämä alentaa suorituskykyäsi ja tehokkuuttasi sekä töissä että kotona.
Samoja ongelmia esiintyy silloin, kun nukut liikaa, sillä liian pitkät unet muuttavat kehon luonnollista rytmiä.
3. Liiallinen alkoholin nauttiminen
Liiallinen alkoholin nauttiminen voi lisätä migreeniriskiä jopa 30 prosentilla.
Alkoholijuomista löytyvä etanoli kuivattaa kehoa ja aiheuttaa epätasapainoa kehon nestemäärissä. Tämän lisäksi voi ilmetä verenkiertohäiriöitä, jolloin happi ei pääse kiertämään kunnolla aivoihin ja vakava päänsärky ottaa vallan.
4. Pikaruuan ja rasvassa paistettujen ruokien syöminen
Ruokavaliolla on suuri merkitys migreenin synnyssä. Kehno ruokavalio voi johtaa migreeniin ja kasvattaa myös muiden oireiden riskiä, kuten väsymystä ja yliherkkyyttä.
Pikaruuat, paistetut ruuat ja prosessoitu ruoka voivat aiheuttaa negatiivisia reaktioita sekä fyysisellä että psyykkisellä tasolla. Natriumglutamaatti, makuaine jota löytyy etenkin ruokasuolasta, keitoista ja kiinalaisesta ruuasta, voi aiheuttaa tulehduksellisen reaktion kehossa – tämä voi johtaa kovaan migreeniin.
5. Vahvat hajut
Ihmiset, jotka kärsivät toistuvista migreenijaksoista ovat yleensä herkkiä vahvoille tuoksuille ja hajuille. Migreeni voi alkaa esimerkiksi kauppakeskuksen parfyymiosastolla tai julkisissa kulkuneuvoissa, kun joku kanssamatkustaja käyttää voimakasta partavettä.
Parfyymit, ilmanraikastajat ja jotkin kemialliset puhdistustuotteet voivat myös aiheuttaa reaktion.
6. Muutokset ilmastossa tai säässä
Nopeat muutokset lämpötilassa voivat aiheuttaa monia eri reaktioita kehossa. Kehon vastustuskyky voi heikentyä, flunssaa ja päänsärkyä esiintyy herkemmin.
Jos liikut kuumasta kylmään tai päinvastoin, voi migreeni yllättää.
7. Voimakkaat äänet ja kirkkaat valot
Voimakkaat valot ja kovat äänet aiheuttavat migreeniä. Pitkittynyt altistuminen voimakkaille äänille tai kirkkaille valoille voi johtaa verisuonten supistumiseen ja lopulta migreeniin. Kirkkaassa auringonvalossa oleskelu tai kovaäänisen musiikin kuuntelu voi olla liikaa herkille yksilöille.
Jännitys ja stressi voivat myös johtaa migreeniin.
8. Ylipaino
Et välttämättä ole tästä tietoinen, mutta ylipaino voi aiheuttaa migreeniä.
Sekä lievä että sairaalloinen ylipaino voi lisätä riskiä verenkiertoelimistön ongelmille ja muille terveysvaivoille. Paino-ongelmat ovat nykymaailmassa yleisiä, ja koska ylipainoisuus johtaa usein verenkierron ongelmiin, ei ole mikään ihme, että myös migreeni on yleinen vaiva.
Jos kärsit toistuvista migreenijaksoista, on tärkeää yrittää löytää niiden aiheuttaja. Jos huomaat saavasi pahan päänsäryn suorassa auringonvalossa, varaa aina mukaasi hattu ja aurinkolasit, jotka suojaavat silmiä. Muuta ruokailutottumuksiasi terveempään suuntaan ja pidä huolta siitä, että nukut riittävän määrän öisin.
Jos tunnet migreenikohtauksen olevan käsillä, voit yrittää ehkäistä sen pahenemisen nauttimalla särkylääkkeitä ja vetäytymällä lepoon pieneksi hetkeksi. Jo silmien sulkeminen muutamaksi minuutiksi voi auttaa ehkäisemään kohtausta.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- ¿Qué es el glutamato monosódico? ¿Es malo? https://www.mayoclinic.org/es-es/healthy-lifestyle/nutrition-and-healthy-eating/expert-answers/monosodium-glutamate/faq-20058196
- Migraña. https://medlineplus.gov/spanish/ency/article/000709.htm
- Razeghi Jahromi, S., Togha, M., Ghorbani, Z. et al. La asociación entre la ingesta dietética de triptófano y la migraña. Neurol Sci 40, 2349-2355 (2019). https://doi.org/10.1007/s10072-019-03984-3
- Scheidt, J., Koppe, C., Rill, S. et al. Influencia de los cambios de temperatura en la aparición de migrañas en Alemania. Int J Biometeorol 57, 649–654 (2013). https://doi.org/10.1007/s00484-012-0582-2
- Navarro Calvillo, María Elena. (2006). Tratamiento cognitivo conductual de la migraña en el adulto. Actualidades en psicología, 20(107), 1-21. Recuperado em 20 de agosto de 2020, de http://pepsic.bvsalud.org/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0258-64442006000100001&lng=pt&tlng=es.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.