5 asiaa, joita et välttämättä tiennyt kolesterolista
Korkea kolesteroli voi tulla yllätyksenä, sillä kolesteroli ei yleensä aiheuta minkäänlaisia oireita, eikä sen vaikutuksia huomaa kuin vasta vuosien päästä. Eniten hämmästystä normaalipainoisten keskuudessa aiheuttaa kuitenkin se, miten kolesteroli voi olla koholla, vaikka ylipainoa ei ole.
Monet ihmiset eivät ymmärrä sitä, ettei korkea kolesteroli välttämättä aina johdu ylipainosta tai korkeasta iästä. Korkea kolesteroli on usein täysin huomaamaton vaiva, hiljainen tappaja, joka vaikuttaa sydämen toimintaan negatiivisesti. Usein potilas tietää kärsivänsä korkeasta kolesterolista ja korkeasta verenpaineesta vasta vakavan tapahtuman, kuten sydänkohtauksen jälkeen. Kolesteroli nimittäin kertyy suoniin hitaasti, ja aiheuttaa tukoksia ja veritulppia, jotka voivat kulkeutua keuhkoihin, sydämeen tai aivoihin vakavia vammoja aiheuttaen.
Etenkin vanhempien ihmisten on tärkeää käydä lääkärintarkastuksessa säännöllisesti mittauttamassa verenpaineensa ja otattamassa verikokeet, joissa tarkastellaan kolesterolia ja verensokeria. Myös nuoremmilla ihmisillä kolesteroli voi olla koholla.
1. Mistä kolesteroli muodostuu?
Monet meistä tuntevat sanan “kolesteroli”, mutta mitä se todellisuudessa on? Mistä kolesteroli tulee?
Tässä kaikki mitä sinun tulee tietää kolesterolista:
- Kolesterolia päätyy elimistöön kahdella eri tavalla: maksasolut tuottavat kolesterolia ja ravinnosta imeytyy kolesterolia ohutsuolessa. Lähes kaikki elimistön kudokset pystyvät tuottamaan kolesterolia, mutta valtaosa kolesterolista muodostuu maksassa.
- On tärkeää ymmärtää, että kolesteroli ei ole pelkästään pahasta. Liiallinen määrä pahanlaatuista kolesterolia voi kuormittaa verisuonia ja sydäntä, mutta hyvänlaatuinen kolesteroli puolestaan tehostaa verenkiertoelimistön toimintaa ja ehkäisee sairauksia. Kolesteroli on elintärkeää kehon solujen muodostumiselle.
- Kun kolesterolia on elimistössä liikaa, se varastoituu. Kolesteroli viihtyy erityisen hyvin verisuonissa, joissa se kiinnittyy verisuonten seinämiin heikentäen verenkiertoa. Kolesterolikertymät verisuonissa ovat vaarallisia.
- Jos elimistö saa liikaa kolesterolia ravinnosta, se voi kertyä elimistöön. On tärkeää vähentää kolesterolia sisältävien ruokien liiallista nauttimista.
2. Hyvä kolesteroli ja paha kolesteroli
Näiden kahden välillä tulee vallita tasapaino. Kolesterolin määrän ei tule ylittää 200 mg/dl määrää veressä. Tutustutaan lähemmin siihen, mitä eroja näiden kahden kolesterolin välillä on:
- Hyvä kolesteroli eli HDL poistaa kolesterolia verisuonista kohti maksaa, jossa se voidaan eliminoida. Jos HDL-kolesterolin määrä on koholla, ei tästä ole haittaa.
- Paha kolesteroli eli LDL puolestaan kuljettaa kolesterolia maksasta muihin elimiin. Kolesterolin tarkoitus on korjata solukalvoja, joten sen toiminta on hyödyllistä, mutta liiallisissa määrissä se ei pääse käyttöön vaan se kertyy suoniin.
3. Kolesteroli ja geneettinen perimä
Monet korkeasta kolesterolista kärsivät ovat saaneet vaivan vanhemmiltaan tai lähisukulaisiltaan. Korkea kolesteroli on ainakin osittain periytyvä terveysvaiva, joka voi johtaa sydäntauteihin nuorillakin ihmisillä.
- On tärkeää, että korkeasta kolesterolista kärsivät vanhemmat kiinnittävät erityistä huomiota lastensa ruokailuun ja välttävät kolesterolipitoisten ruokien tarjoilua. Aikuisten lasten tulee mainita vanhempien korkeasta kolesterolista lääkärissä, jotta tilaa voidaan tarkkailla varhaisesta vaiheesta lähtien.
- Periytyvä korkea kolesteroli johtuu kromosomi 19:n toimintaongelmasta. Tämä pieni muutos kehon toiminnassa vaikeuttaa pahanlaatuisen kolesterolin poistumista ja johtaa sen kertymiseen.
- Periytyvä korkea kolesteroli voi myös hankaloittaa kolesterolin laskemista luonnollisin keinoin. Usein lääkkeillä saavutetaan kuitenkin halutut tulokset.
- Periytyvä korkea kolesteroli lisää riskiä varhaisiin sydänkohtauksiin, joita voi esiintyä jopa alle 40-vuotiailla. Tämä ongelma voi syntyä ilman mitään oireita, joten on tärkeää käydä tarkastuttamassa kolesteroliarvot säännöllisesti.
Suositeltua lukemista: Mahtava uusi hoito kolesterolin vähentämiseksi
4. Kasvisterolit ja kolesteroli
Kasvisterolit ovat steroidialkoholeja, kasveissa luonnollisesti esiintyviä yhdisteitä. Ne ovat valkoisia jauheita, joilla on kevyt ominainen tuoksu. Monet kuvittelevat kasvisteroleiden nauttimisen korjaavan kohonneen kolesterolin, mutta ne eivät kuitenkaan ole pysyvä hoitokeino kolesteroliin.
Kasvisterolit voivat auttaa kolesterolin hallinnassa, ja niitä suositellaan nautittavaksi 1,5-2,4 grammaa päivässä – tämä vähentää pahan kolesterolin määrä 7-10 % kolmen viikon jälkeen.
Tasapainottaaksesi kolesterolia pysyvästi, on sinun tehtävä enemmän kuin nautittava kasvisteroleja.
5. Terveellinen ravinto ei aina riitä
Kun lisäät tuoreiden hedelmien ja kasvisten määrää ruokavaliossasi, tämä voi vaikuttaa positiivisesti kolesteroliin, mutta sillä on hyvin vähäinen vaikutus, jos esimerkiksi jatkat tupakointia. Vähentämällä sokeria ja kovia rasvoja ruokavaliossa ei auta asiaa, mikäli olet kovin ylipainoinen. Muista siis:
- Kun plakki on kovettanut valtimoita, tulee sinun ottaa suurempia askelia tilanteen korjaamiseksi.
- Hyvä ruokavalio tulee omaksua yhdessä fyysisen rasituksen ja elämäntapamuutosten kera. Vältä tupakointia ja liikaa alkoholia, ja syö tuoretta ravintoa.
- On tärkeää tietää, kuinka monta kaloria sinun tulisi päivittäin pyrkiä syömään ja pitää hyvä tasapaino ruokailussa: älä näännytä itseäsi vaan varmista, että saat riittävästi hiilihydraatteja, rasvoja, proteiinia, viljoja ja vitamiineja.
Suositeltua lukemista: 5 hedelmää, jotka tasapainottavat veren kolesterolia
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Gordon, M. (1985). Cholesterol. Nutrition & Food Science. https://doi.org/10.1108/eb059065
- Rotllan, N., & Fernández-Hernando, C. (2012). MicroRNA regulation of cholesterol metabolism. Cholesterol. https://doi.org/10.1155/2012/847849
- Niwa, R., & Niwa, Y. S. (2011). The fruit fly drosophila melanogaster as a model system to study cholesterol metabolism and homeostasis. Cholesterol. https://doi.org/10.1155/2011/176802
- Simons, K., & Ehehalt, R. (2002). Cholesterol, lipid rafts, and disease. Journal of Clinical Investigation. https://doi.org/10.1172/JCI0216390
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.