WHO varoittaa ihmisten terveydelle vaarallisimmista sienistä
Maailman terveysjärjestö WHO on laatinut raportin ihmisten terveydelle vaarallisimmista sienistä. Lokakuussa 2022 julkaistiin Luettelo tärkeimmistä sienipatogeeneista kansanterveystutkimuksen, -kehityksen ja -toiminnan ohjaamiseksi.
Asiantuntijoiden välisten tapaamisten jälkeen todettiin, että neljä luettelon 19 sienestä ansaitsee erikoismaininnan. Tämä johtuu siitä, että ne ovat vastustuskykyisempiä lääkkeille, ovat tappavampia ja jättävät vakavia jälkivaikutuksia potilaille.
Ihmisten terveydelle neljä vaarallisinta sientä ovat WHO:n mukaan tällä hetkellä seuraavat:
- Candida auris
- Candida albicans
- Aspergillus fumigatus
- Cryptococcus neoformans
“Sieni-infektiot lisääntyvät ja ovat vastustuskykyisempiä kuin koskaan hoidolle, mikä tekee niistä maailmanlaajuisen kansanterveysongelman.”
– Hanan Balkhy, WHO:n apulaispääjohtaja
1. Candida auris
Tämä sieni on yksi vaarallisimmista ihmisten terveydelle, osittain siksi, että se on löydetty vasta äskettäin. Ensimmäinen maininta on vuodelta 2009. Sitten vuonna 2011 tuli tietoon tapaus, jossa potilaalla oli yleistynyt infektio. Vaikka tämä oli yksittäinen tapaus, seuraavana vuonna raportoitiin ensimmäinen C. auris -epidemia sairaalassa.
Tällä hetkellä yli 40 maata on jo ilmoittanut tämän patogeenin tapauksista. Ongelmana on, että sen esiin nouseva ja uusi luonne vaikeuttaa sen tunnistamista klassisilla diagnostisilla menetelmillä.
Toistaiseksi suurinta osaa tartunnan saaneista potilaista ollaan jouduttu hoitamaan sienilääkkeiden yhdistelmällä, koska kannat ovat yleensä olleet lääkeresistenttejä. Tilastot osoittavat, että jopa 30 % potilaista kuolee kuukauden kuluessa tartunnasta.
Sen jälkeen kun C. auris saatiin eristettyä ihmisen korvakäytävään Japanissa, sairaalatartunnat ovat lisääntyneet. Jotkut terveydenhuoltolaitokset ovat löytäneet sen läsnäolon osastojen seiniltä. Vastasyntyneiden kuolemat Venezuelassa vuonna 2013 olivat hälytyskello, joka järkytti lääketieteen maailmaa.
Vuoden 2019 tieteellinen tutkimus vahvisti, että sairaaloissa ja klinikoilla yleisesti käytetyt desinfiointiaineet eivät tehoa tätä sientä vastaan. Tarvitaan erilaisia antiseptisiä ja desinfiointitoimenpiteitä tautipesäkkeiden tukahduttamiseksi.
Mitä tautia se aiheuttaa?
Han Dun ja yhteistyökumppaneiden julkaisun mukaan tämä on yksi vaarallisimmista sienistä ihmisten terveydelle, koska sitä esiintyy monissa eri kudoksissa ja eritteissä. Sitä on jo eristetty verestä, virtsasta, ihosta ja peräsuolen limakalvoista.
Se voi lisääntyä ruoansulatuskanavan sisällä ja anaerobisissa ympäristöissä, eli ilman happea tai kun happipitoisuus on alhainen. Sillä on myös kyky kolonisoida suun limakalvoa ja levitä sieltä vereen.
Sitä pidetään opportunistisena taudinaiheuttajana.
Tämä tarkoittaa, että se hyödyntää heikentynyttä immuunijärjestelmää. Siksi tehohoitoyksiköissä olevat potilaat ovat suuressa vaarassa. Heille voi kehittyä laajalle levinnyt infektio, joka johtaa shokkiin.
Saatat pitää myös tästä artikkelista: Rengasgranulooman oireet ja hoito
2. Candida albicans
Toisin kuin edellinen sieni, C. albicans tunnetaan melko hyvin. Vaikka se on helpompi diagnosoida tavanomaisissa esiintymismuodoissaan suussa, iholla ja emättimessä, sama ei päde verenmyrkytykseen, jonka se voi laukaista herkillä potilailla.
Kun se toimii opportunistina hyödyntäen potilaan heikentynyttä puolustuskykyä, se aiheuttaa tuhoa. Invasiivisessa muodossaan se pääsee vereen ja aiheuttaa kuumetta, munuaisten vajaatoimintaa ja disseminoitua intravaskulaarista koagulaatiota.
Erityistä varovaisuutta tulee noudattaa syöpään kemoterapiahoitoa saavien ihmisten kanssa. Ne ovat erityisen herkkiä C. albicansin kolonisaatiolle. Pitkä oleskelu sairaalassa ja katetrin käyttö suonensisäisen lääkityksen antamiseksi helpottavat sienen pääsyä verenkiertoon.
Tämän sienen kolme klassisinta ja vaarallisinta invasiivisinta kliinistä menettelytapaa ovat seuraavat:
- Candidemia: Sieni kiertää veressä ja lisääntyy verikudoksessa. Tämä johtaa sepsikseen, johon liittyy kuumetta, ja joka johtaa elinten vajaatoimintaan kokonaisuutena. Yksi eniten kärsivistä elimistä on munuaisjärjestelmä. Lisäksi pieniä verihyytymiä voi muodostua kehon eri osissa.
- Ruokatorvi: Ruokatorven kandidiaasi on ruokatorven tarttuvan tulehduksen johtava syy. Sairaaloissa, joissa suoritetaan ylemmän maha-suolikanavan endoskopiaa, tilanne on erityisen huolestuttava, koska tutkimusinstrumentti voi levittää sientä, ja auttaa sitä kerääntymään potilaan maha-suolikanavaan.
- Verkkokalvo: Candidan aiheuttama endoftalmiitti aiheuttaa verkkokalvo-ongelmia. Vaikka tämä ei ole akuutti kliininen tila, sen kehittyminen johtaa sokeuteen, jos oikea-aikaista hoitoa ei saada, koska silmämunan sisäalue on täynnä arpia, jotka haittaavat näköä.
3. Aspergillus fumigatus
Vuoden 1999 katsauksessa varoitettiin A. fumigatuksen olevan yksi ihmisten terveydelle vaarallisimmista sienistä. Se pystyy selviytymään maaperässä ja vihamielisissä ympäristöissä, ja sillä on potentiaalia kiertää ihmisen puolustusjärjestelmä suhteellisen helposti, kun immuniteetti on heikentynyt.
Sen leviäminen ilmassa on opportunistista, mutta usein huolestuttavaa. Siksi se on yksi yleisimmistä taudinaiheuttajista potilailla, joilla on hengitysvaikeuksia immunosuppressiivisen sairauden yhteydessä.
Keuhkoihin vaikuttava muoto ei ole aina sama, ja vaikka sitä kutsutaan yleisesti aspergilloosiksi, on tehtävä ero allergisten, kroonisten ja aspergilloomamuotojen välillä. Allergialla on kaksi muuta alamuotoa. Yksi on bronkopulmonaalinen tai ABPA, joka koostuu oireista, jotka ovat hyvin samankaltaisia kuin astma. Toinen on A. fumigatus -sinuiitti, johon liittyy limaa, nenän tukkoisuutta ja hajukyvyn heikkenemistä.
Aspergillooma on sienikasauman muodostama kasvain. Se vie tilaa keuhkoissa ja toimii kyhmynä, joka voi laukaista yskän ja hengenahdistuksen.
Krooninen muoto ei ole harvinainen ihmisillä, joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt. Sieni kolonisoi hitaasti keuhkoputkien limakalvoa ja saa aikaan pitkäaikaisia reaktioita. Sikäli kuin tiedetään, sieni on kolonisoinut jopa kolmasosan kroonista keuhkoahtaumatautia sairastavista potilaista.
Pidätkö tästä artikkelista? Saatat haluta lukea tämänkin: Tarttuuko leishmaniaasi?
Miten sitä hoidetaan?
Aspergilloosin hoitotapa riippuu sen esiintymistavasta. Allergiset muodot reagoivat yleensä hyvin itrakonatsoliin, joskus yhdistettynä kortikosteroidiin hengitysteissä syntyneen reaktion oireiden hallitsemiseksi.
Jos taudinaiheuttaja on tunkeutunut elimiin ja vereen, tarvitaan tehokkaampia lääkeyhdistelmiä. Vorikonatsoli, amfoterisiini ja kapsofungiini ovat joitakin tällöin käytettävistä lääkkeistä.
4. Cryptococcus neoformans
Sairauden, jonka tunnemme kryptokokkoosina, voi aiheuttaa tämä sieni tai C. gattii. Jälkimmäinen näyttää kuitenkin rajoittuvan vain joihinkin maantieteellisiin alueisiin, kun taas C. neoformansia löytyy maailman joka kolkasta.
Kuten A. fumigatus, sen läsnäolo maaperässä mahdollistaa sen hengittämisen. Sitä on löydetty joistakin puulajeista ja sitä erittyy lintujen ulosteisiin. Kuten muutkin opportunistiset patogeenit, se saalistaa heikentynyttä immuunijärjestelmää HIV/AIDS-, syöpä- ja elinsiirtopotilailla.
Tilastojen mukaan 223 000 ihmisellä diagnosoidaan tämän sienen aiheuttama aivokalvontulehdus vuosittain. Se on johtava kuolinsyy immuunipuutteisten potilaiden keskuudessa, sillä infektioon kuolee vuosittain yli 180 000 ihmistä.
Vaikka se on herkkä kolmelle eri sienilääkeryhmälle, sen kyky vastustaa niitä on tehostunut. Tutkijat uskovat, että yksi sen suojamekanismeista on hybridisaatio eli geneettinen sekoittuminen muiden kantojen kanssa. Myös maatalouden torjunta-aineiden liiallisen käytön uskotaan myötävaikuttavan prosessiin.
HIV-potilaiden erikoistapaus
Aivokalvon kryptokokkoosi HIV-potilailla on vakava kansanterveysongelma. Se on yksi tappavimmista komplikaatioista näille ihmisille, ja varhainen havaitseminen voi pelastaa heidän henkensä.
On kuitenkin olemassa toinen riskitekijä, joka liittyy itse taustasairauteen. Niille, jotka eivät saa antiretroviraalista hoitoa tai ovat juuri aloittaneet hoidon, sieni on todennäköisemmin tappava. Siksi antiretroviraalisen hoidon nopea ja tasapuolinen saatavuus on välttämätöntä.
Terveydelle vaarallisimmista sienistä on tehtävä enemmän tutkimusta
WHO:n mukaan luettelo ihmisten terveydelle vaarallisimmista sienistä on julkaistu alan tutkimuksen rohkaisemiseksi. Uuden kehityksen pitäisi ratkaista sienilääkeresistenssin ongelma.
Sillä välin immuunipuutteisten ja sairaalahoidossa olevien potilaiden suojelu on etusijalla. Riskiryhmistä huolehtiminen vähentää näiden vaikeasti tunnistettavien taudinaiheuttajien leviämistä.
Neljän edellä mainitun sienen lisäksi muut 15 WHO:n luetteloon kuuluvat sienet ovat seuraavat:
- Toinen prioriteettiryhmä: Nakaseomyces glabrata, Histoplasma spp. Eumycetoma, Mucorales, Fusarium spp. Candida tropicalis, Candida parapsilosis.
- Keskinkertainen prioriteettiryhmä: Scedosporium spp. Lomentospora prolificans, Coccidioides spp. Pichia kudriavzeveii, Cryptococcus gattii, Talaromyces marneffei, Pneumocystis jirovecii, Paracoccidioides spp.
“Tarvitsemme lisää tietoa sieni-infektioista ja sienilääkeresistenssistä ohjataksemme ja parantaaksemme vastetta näihin tärkeisiin sienipatogeeneihin.”
-Haileyesus Getahun, WHO:n globaalin antimikrobisen resistenssin koordinaatiojohtaja
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Alastruey-Izquierdo, Ana, World Health Organization, and World Health Organization. “WHO fungal priority pathogens list to guide research, development and public health action.” (2022).
- Bouchentouf, Rachid. “Aspergiloma pulmonar bilateral.” Revista de la Sociedad Peruana de Medicina Interna 34.2 (2021): 87-87.
- Collado-Chagoya, Rodrigo, et al. “Aspergilosis broncopulmonar alérgica.” Medicina Interna de México 37.1 (2021): 144-151.
- Du, Han, et al. “Candida auris: Epidemiology, biology, antifungal resistance, and virulence.” PLoS pathogens 16.10 (2020): e1008921.
- Fúnez-Madrid, Víctor H., et al. “Candidiasis esofágica: Análisis descriptivo en un centro de referencia endoscópica.” Endoscopia 32 (2020): 415-415.
- and (2018) New pathogens, new tricks: emerging, drug-resistant fungal pathogens and future prospects for antifungal therapeutics. Annals of the New York Academy of Sciences, 1435(1), 57–78. https://doi.org/10.1111/nyas.13739
- Latgé, Jean-Paul. “Aspergillus fumigatus and aspergillosis.” Clinical microbiology reviews 12.2 (1999): 310-350.
- Lizarazo, Jairo, and Elizabeth Castañeda. “Consideraciones sobre la criptococosis en los pacientes con sida.” Infectio 16.3S (2012).
- , , , and (2016) Cryptococcus: from environmental saprophyte to global pathogen. Nature Reviews Microbiology, 14(2), 106–117. https://doi.org/10.1038/nrmicro.2015.6
- Méndez-Tovar, Luis Javier, et al. “Candidiasis esofágica en pacientes de un hospital de especialidades.” Revista Médica del Instituto Mexicano del Seguro Social 57.2 (2019): 74-81.
- and (2018) Present and future therapy of Cryptococcus infections. Journal of Fungi, 4(3), 79. https://doi.org/10.3390/jof4030079
- Pashley, Catherine H., et al. “Routine processing procedures for isolating filamentous fungi from respiratory sputum samples may underestimate fungal prevalence.” Medical mycology 50.4 (2012): 433-438.
- Perera, Sandra Gómez, et al. “Endoftalmitis endógena por cándida álbicans: a propósito de un caso.” Archivos de la Sociedad Canaria de Oftalmología 32 (2021): 7-12.
- , , , , , , et al. (2017) Global burden of disease of HIV-associated cryptococcal meningitis: an updated analysis. The Lancet Infectious Diseases, 17(8), 873–881. https://doi.org/10.1016/S1473-3099(17)30243-8
- Rhodes, Johanna, and Matthew C. Fisher. “Global epidemiology of emerging Candida auris.” Current opinion in microbiology 52 (2019): 84-89.
- Satoh, Kazuo, et al. “Candida auris sp. nov., a novel ascomycetous yeast isolated from the external ear canal of an inpatient in a Japanese hospital.” Microbiology and immunology 53.1 (2009): 41-44.