Virtsatietulehduksen aiheuttama verenmyrkytys
Virtsatietulehduksen aiheuttama verenmyrkytys on vakava tila. Siinä on kyse elimistön tulehdusreaktiosta, joka on syntynyt vakavasta infektiosta.
Alla piilevällä infektiolla voi olla monia aiheuttajia ja piirteitä. Virtsatietulehduksen aiheuttama verenmyrkytys viittaa siihen, että infektio on syntynyt potilaan virtsateissä. Se voidaan luokitella infektion tason mukaan. Alempi virtsatietulehdus vaikuttaa ainoastaan virtsaputkeen ja virtsarakkoon, kun taas ylempi virtsatietulehdus vaikuttaa munuaisiin asti.
Virtsatietulehduksen aiheuttama verenmyrkytys on varsin yleinen ongelma, erityisesti sellaisilla potilailla, joilla on alla piileviä terveysongelmia. Sen hoidossa on kuitenkin edistytty. Tästä syystä virtsateiden aiheuttamaan verenmyrkytykseen liittyvä kuolleisuus on hiljattain tehtyjen tutkimusten mukaan laskenut viime vuosina.
Mistä virtsatietulehduksen aiheuttama verenmyrkytys johtuu?
Yleensä verenmyrkytykseen liittyvät tulehdukset johtuvat erilaisista bakteereista. Ne voivat johtua myös muista mikro-organismeista, kuten viruksista, loisista ja jopa sienistä. Ne voivat tarttua potilaaseen ulkopuolelta tai olla lähtöisin jostakin muualta henkilön omasta kehosta.
Jos taudinaiheuttajat pääsevät virtsateiden kudoksiin, ne voivat levitä sieltä verenkiertoon. Verenmyrkytys kehittyy kyseessä olevista mikro-organismeista ja potilaan terveydentilasta riippuen. Suurempi riski on niillä potilailla, joilla on heikko immuunijärjestelmä.
Tämäkin artikkeli saattaa kiinnostaa sinua: Verenmyrkytys vauvoilla ja lapsilla: varoitusmerkit ja oireet
Virtsatietulehduksen aiheuttama verenmyrkytys: hoito
Ennen oikeanlaisen hoidon valintaa verenmyrkytys ja sen aiheuttanut infektio täytyy tunnistaa. Diagnoosin tekemisessä auttaa infektioihin liittyvien oireiden ja merkkien tarkastelu.
Lukuisat organismit voivat aiheuttaa tällaisen infektion. Oireetkin voivat näin ollen vaihdella korkeasta kuumesta nopeutuneeseen sydämensykkeeseen, sekavuuteen ja jopa tajuttomuuteen. Tämän lisäksi verisolujen määrissä voi tapahtua muutoksia, verensokeri voi nousta ja iholla voi esiintyä muutoksia.
Sydän ei näin ollen pysty pumppaamaan riittävästi verta kehon eri elimille. Kun infektio vaikuttaa munuaisiin, ne eivät pysty toimimaan kunnolla, mikä vaikuttaa virtsantuotantoon. Kun potilaalla siis on virtsatietulehduksen aiheuttama verenmyrkytys, häneltä ei tule normaalia määrää virtsaa.
Käy lukemassa myös: Miksi virtsatieinfektio täytyy hoitaa ajoissa?
Käytettävät lääkkeet
Hoitohenkilökunta pystyy määrittämään ongelman ja antamaan siihen oikeanlaisen hoidon. Kyseessä on vakava terveysongelma, joten mitä nopeammin hoito aloitetaan, sitä suuremmat ovat paranemismahdollisuudet. Alla on joitakin rutiinitoimenpiteitä:
- Verisuonia supistavat lääkkeet verenpaineen nostamiseksi. Niitä annetaan tavallisesti laskimon kautta samaan aikaan kuin fysiologista suolaliuosta.
- Antibiootit infektion hoitamiseksi. Potilaalle annetaan kuurina yleisiä antibiootteja, jos infektoitunutta aluetta ei tunnisteta.
Jos potilaalla epäillään virtsatietulehduksen aiheuttamaa verenmyrkytystä, mikro-organismeja vastaan voidaan käyttää erilaisia yhdisteitä. Joka tapauksessa hoitohenkilökunta hoitaa mahdolliset tästä infektiosta johtuvat ongelmat, esimerkiksi virtsateissä (ylemmissä tai alemmissa).
- Kortikosteroidit tai tulehdusta lievittävät lääkkeet tulehdusreaktion vähentämiseksi. Tällä hetkellä niiden tehoa tutkitaan, mutta ainakin alustavasti ne näyttäisivät parantavan potilaan ennustetta.
Paras keino välttää verenmyrkytys on ylläpitää hyvää hygieniaa. Kiinnitä erityistä huomiota käsienpesuun ja välineiden puhtauteen.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Pletz, M. W., Weis, S., Forstner, C., & Wagenlehner, F. (2018). Urosepsis. Medizinische Klinik – Intensivmedizin Und Notfallmedizin. https://doi.org/10.1007/s00063-018-0406-1
- Wagenlehner, F. M., Lichtenstern, C., Rolfes, C., Mayer, K., Uhle, F., Weidner, W., & Weigand, M. A. (2013). Diagnosis and management for urosepsis. International Journal of Urology. https://doi.org/10.1111/iju.12200
- Wagenlehner, F. M. E., Pilatz, A., Naber, K. G., & Weidner, W. (2008). Therapeutic challenges of urosepsis. European Journal of Clinical Investigation. https://doi.org/10.1111/j.1365-2362.2008.02008.x
- Tandogdu, Z., Bjerklund Johansen, T. E., Bartoletti, R., & Wagenlehner, F. (2016). Management of the Urologic Sepsis Syndrome. European Urology, Supplements. https://doi.org/10.1016/j.eursup.2016.04.004
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.