Viisi valeuutista ravitsemuksesta

18 lokakuu, 2020
Viime vuosina ravitsemuksesta on kiertänyt paljon valheellisia uutisia. Joissakin niissä tiettyihin ruokiin liitetään ihmeitä tekeviä ominaisuuksia, kun taas osa niistä liioittelee jonkin ruoan vaaroja. Lue niistä lisää alta.

Valeuutisia ilmestyy yhä tiuhempaan tahtiin. Sosiaalisen median ja internetin ansiosta ulottuvillamme on nykyään valtava tietotulva, ja tästä syystä myös ruokaa koskevat valeuutiset ovat yleistymässä. Tässä artikkelissa esittelemme viisi valeuutista ravitsemuksesta.

Ravitsemusaihe kattaa yli puolet (54 %) niistä valeuutisista, joita valheellisia terveysuutisia koskevaan tutkimukseen osallistuneet lääkärit löysivät.

Ravitsemusta koskeville valeuutisille on ominaista se, että niitä liioitellaan joko hyvässä tai pahassa. Toisin sanoen esimerkiksi yhden tietyn ruoan hyötyjä terveydelle yliarvioidaan.

Viisi valeuutista ravitsemuksesta

Nutrition Today -lehden julkaisussa ehdotetaan, että meidän tulisi pyrkiä opettamaan kuluttajia tunnistamaan ravitsemuksesta julkaistut valheelliset tiedeuutiset, jotta jokainen olisi tietoisempi virheellisistä väittämistä, jotka koskevat “parantamista ruoalla”, “ihmeitä tekeviä ruoka-aineita” ja “hälyttäviä tutkimuksia”.

Katsotaan seuraavaksi joitakin yleisimpiä valeuutisia ruoasta.

1. Aiheuttaako palanut paahtoleipä syöpää?

Palaneeseen leipään muodostuu akryyliamidia, yhdistettä, jonka kansainvälinen syöpärekisterien yhdistys mainitsee todennäköisenä karsinogeenisenä aineena ihmisille.

Jotta tätä ainetta muodostuisi, ruoassa on oltava pelkistäviä sokereita ja aminohappoja (pääosin asparagiinia), ja se tulee kypsentää yli 120 celsiusasteen lämpötilassa. Näin ollen sitä ei ole aina palaneessa ruoassa.

Tämä ei kuitenkaan koske vain leipää, vaan myös perunoita, kroketteja, leivoksia, kahvia, aamupalamuroja yms. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen ilmaisi huolensa vuonna 2015 koskien akryyliamidille altistumista ruokavalion kautta.

Vaikka se on terveysriski vain suurissa määrissä syötynä, akryyliamidin saantia on suositeltavaa pyrkiä vähentämään. Ruokaa ei tulisi kypsentää yli 170 celsiusasteessa, ja ruokaan saa tulla paahtunutta väriä, mutta se ei saisi olla tummanruskeaa.

Viisi valeuutista ravitsemuksesta: palaneen ruoan akryyliamidi.
Palaneesta ruoasta vapautuu akryyliamidia. Vaikka sen vaaroille altistutaan vain syödessä sitä suuria määriä, palanutta ruokaa on parasta välttää.

2. Voinko juoda täysmaitoa laihdutuskuurilla?

Joitakin vuosia sitten laihdutuskuurilla olevia ihmisiä suositeltiin valitsemaan vähärasvaisia maitotuotteita, sillä tarkoituksena oli vain vähentää kalorin ja rasvan määrää ottamatta huomioon ruoan muita ominaisuuksia.

Tämänhetkinen tutkimusnäyttö vaikuttaisi kuitenkin toteavan päinvastaista, kuten voimme nähdä tästä The American Journal of Clinical Nutrition -lehden julkaisemasta artikkelista.

Lisäksi European Guidelines for Obesity Management in Adults on jopa sisällyttänyt suosituksiinsa vähärasvaisen maidon korvaamisen täysmaidolla yhtenä lihavuuden hallinnan strategiana.

Lue myös: Lapsuusiän lihavuus on vakava ongelma

3. Puhdistaako sitruunavesi?

Tämä ravintoa koskeva valeuutinen ei pidä paikkaansa. Sitruunavesi ei puhdista elimistöä, eikä sen tarvitsekaan. Ihmisen kehossa on nimittäin kolme elintä, jotka hoitavat puhdistuksen: maksa, munuaiset ja keuhkot.

Sitruunassa on paljon sitrushappoa, antioksidanttia, joka toimii pH:n puskurina. Valheellinen uskomus voi kenties olla peräisin tästä. Ei kuitenkaan ole olemassa mitään todella puhdistavaa ruoka-ainetta!

4. Lihottaako hedelmien syöminen aterioiden jälkeen?

Eri hedelmillä on eri kaloripitoisuus. Kaloripitoisuus pysyy kuitenkin aina samana riippumatta siitä, syödäänkö hedelmä ateriaa ennen, sen aikana vai sen jälkeen. Mitkään tieteelliset tutkimukset eivät osoita, että hedelmän kaloripitoisuus muuttuisi riippuen siitä, milloin se syödään.

Lisäksi on saatu tutkimusnäyttöä siitä, että painonpudotus on helpompaa kun hedelmiä ja vihanneksia syödään runsaasti. Tätä tukee esimerkiksi tämä artikkeli. Itse asiassa yksi mahdollinen tapa, jolla hedelmät ja vihannekset edistävät painonpudotusta, on niiden potentiaalinen kylläisyyttä lisäävä vaikutus.

Ravitsemuksesta liikkuu paljon valeuutisia
Ei ole todisteita siitä, että hedelmien kaloripitoisuus vaihtelisi sen mukaan, milloin niitä syödään. Itse asiassa tutkimuksissa on osoitettu, että hedelmien syönti voi auttaa painonpudotuksessa.

5. Nopeutuuko aineenvaihdunta, jos syö viisi kertaa päivässä?

Tämä käsitys on peräisin siitä, että syödessä energiaa kuluu ruoan sulattamiseen ja pilkkomiseen pienemmiksi ravintoaineiksi. Tämä on ruoan lämpövaikutusta.

On kuitenkin käynyt ilmi, että ruoansulatuksessa kulutetut kalorit ovat suunnilleen verrannollisia syödyn ruoan määrään ja sen makroravintoaineiden laatuun. Eli jos syömme yhden päivän aikana 2000 kilokaloria, ei ole yleensä väliä syödäänkö se kolmella vai viidellä aterialla, koska lämpövaikutus tulee olemaan sama.

Journal of Nutrition -lehden julkaisemassa tutkimuksessa tultiin siihen johtopäätökseen, että mitkään tieteelliset todisteet eivät tue vahvasti sitä, että aterioiden määrän lisääminen olisi painonpudotuksen kannalta suotuisaa.

Tutustu myös: Ketogeeninen dieetti: mitä siitä ja sen riskeistä pitäisi tietää

Lopuksi

Ruokaan liittyy monia muitakin valeuutisia kuin tässä artikkelissa mainitut. Tästä syystä kannattaa kysyä neuvoa koulutetulta ravitsemusasiantuntijalta. Näin emme omaksu valheellisia uskomuksia, jotka voivat jopa olla terveydellemme haitallisia.

  • EFSA Panel on Contaminants in the Food Chain (CONTAM). “Scientific opinion on acrylamide in food.” EFSA Journal 13.6 (2015): 4104.
  • Rautiainen, Susanne, et al. “Dairy consumption in association with weight change and risk of becoming overweight or obese in middle-aged and older women: a prospective cohort study.” The American journal of clinical nutrition 103.4 (2016): 979-988.
  • Guyenet SJ., Impact of whole, fresh fruit consumption on energy intake and adiposity: a systematic review. Front Nutr, 2019.
  • Leidy HJ., Campbell WW., The effect of eating frequency on appetite control and food intake: brief synopsis of controlled feeding studies. The Journal of Nutrition, 2011.