Verenpainetaudin hallinta
Verenpainetaudin hallinta on erittäin tärkeää varsinkin iän karttuessa, sillä se on hiljainen sairaus, joka vaikuttaa merkittävästi sydän- ja verisuonijärjestelmäämme.
Verenpainetauti on yksi yleisimmistä sairauksista ja yksi johtavista ennenaikaisen kuoleman syistä maailmassa. WHO:n mukaan “maailmassa on 1 130 miljoonaa verenpainetautia sairastavaa ihmistä, ja suurin osa heistä (noin kaksi kolmasosaa) asuu alhaisen ja keskitulotason maissa.”
Esimerkiksi Espanjassa vuonna 2016 tehdyssä tutkimuksessa [email protected] havaitsi, että 42,6 % yli 18-vuotiaista Espanjan aikuisväestöstä kärsii kohonneesta verenpaineesta. Siksi se on yksi ensimmäisistä syistä käydä lääkärissä.
Nykypäivän liikkumattoman elämäntyylin ja epäterveellisen ruokavalion myötä lääkärit voivat havaita verenpainetautia hyvin nuorilla henkilöillä. Tässä artikkelissa kerromme sinulle, milloin ja miten verenpainetautia hoidetaan.
Mikä on hypertensio eli verenpainetauti?
Verenpaine on voima, joka syntyy, kun sydän pumppaa verta valtimoiden seinämiä vasten. Valtimot ovat suuria verisuonia, joiden kautta veri kiertää kehossa. Kun verenpaine on liian korkea, kyseessä on verenpainetauti.
Verenpaine ilmaistaan kahdella numerolla:
- Systolinen verenpaine: Tämä edustaa painetta, jonka veri kohdistaa suoniin, kun sydän supistuu tai lyö. Normaaliarvo on alle 120 mmHg.
- Diastolinen paine: Tämä edustaa suoniin kohdistuvaa painetta, kun sydän rentoutuu lyöntien välillä. Normaaliarvo on alle 80 mmHg.
Lue myös: Miten valita verenpainemittari
Verenpainetaudin diagnoosin vahvistamiseksi tarvitsemme kaksi tai useampaa mittausta kahdella tai useammalla lääkärikäynnillä. Molemmissa lukemissa systolisen paineen on oltava suurempi tai yhtä suuri kuin 140 mmHg ja diastolisen paineen on oltava suurempi tai yhtä suuri kuin 90 mmHg.
On kuitenkin aina luotettavampaa mitata verenpaine kotona 24 tunnin ambulatorisella seurannalla “valkoisen takin efektin” estämiseksi. Tämä johtuu siitä, että lääkärin vastaanotto ympäristönä tai lääkärin läsnäolo voi tehdä potilaan hermostuneeksi ja aiheuttaa korkeaa verenpainetta, joka ei edusta hänen todellista verenpainettaan.
Ambulatorisessa mittauksessa verenpainetauti on olemassa, kun arvot ovat yli 135/85. Meidän tulee kuitenkin korostaa, että “normaali” verenpaine vaihtelee potilaan iän mukaan.
Mitä verenpainetauti merkitsee terveydellemme?
Korkea verenpaine voi aiheuttaa vakavia sydänvaurioita, kuten angina pectorista, sydänkohtauksen, sydämen vajaatoimintaa ja epäsäännöllistä sydämen rytmiä, mikä voi johtaa äkilliseen kuolemaan. Tämä johtuu siitä, että ylipaine voi kovettaa valtimoita, mikä vähentää verenkiertoa ja hapen määrää sydämeen.
Hypertensio voi myös aiheuttaa aivoihin verta ja happea kuljettavien valtimoiden tukkeutumisen tai repeämisen, mikä johtaa aivohalvaukseen. Se voi myös aiheuttaa munuaisvaurioita, jotka johtavat munuaisten vajaatoimintaan.
Minkä ikäisenä verenpainetaudin hallinta tulee aloittaa?
Verenpainetautia voi esiintyä kaikissa elämänvaiheissa. Mutta kuten olemme aiemmin sanoneet, se on yleisempää ja diagnosoidaan useammin 40-50 vuoden iässä. Liikumattoman elämäntavan ja ruokavalion vuoksi verenpainetautia esiintyy kuitenkin yhä useammin nuoremmilla ihmisillä.
Lue myös: 5 luonnollista rohtoa korkean verenpaineen hoitoon
Sukupuolten välinen ero
Asiantuntijat havaitsivat korkeamman verenpaineen prosenttiosuuden alle 45-vuotiailla miehillä kuin naisilla. 45-65 -vuotiailla miesten ja naisten lukemat ovat yleensä samanlaisia. Kuitenkin 65 vuoden iän jälkeen verenpainetautia sairastavia naisia on enemmän kuin miehiä.
Kuinka hallita verenpainetta?
Hypertensio ei yleensä aiheuta suuria oireita. Se on hiljainen sairaus, ja monet ihmiset eivät yleensä ymmärrä, että heillä on verenpainetauti. Siksi sinun tulee käydä säännöllisesti lääkärintarkastuksissa. Kuten sanoimme, se voi tapahtua missä tahansa elämänvaiheessa.
Parasta on opetella terveellisiä tapoja varhaisesta iästä lähtien verenpainetaudin ehkäisemiseksi. Verenpaineen mittaaminen on erittäin helppoa apteekissa tai lääkärin vastaanotolla. Jos havaitset poikkeavia arvoja useammassa kuin kahdessa mittauksessa, mene lääkäriin.
Jos sinulla on jo diagnosoitu korkea verenpaine, sinun tulee tarkistaa se kotona lääkärisi ohjeiden mukaan. Sinun on otettava määrätyt lääkkeet ja noudatettava terveellisempiä elämäntapoja. Tämä auttaa sinua nauttimaan paremmasta sydän- ja verisuoniterveydestä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- OMS, O. M. de la S. (2013). Información general sobre la hipertension en el mundo. Oms. https://doi.org/WHO/DCO/WHD/2013.2
- Menéndez, E., Delgado, E., Fernández-Vega, F., Prieto, M. A., Bordiú, E., Calle, A., … Soriguer, F. (2016). Prevalencia, diagnóstico, tratamiento y control de la hipertensión arterial en España. Resultados del estudio [email protected]. Revista Espanola de Cardiologia, 69(6), 572–578. https://doi.org/10.1016/j.recesp.2015.11.036
- Lombera, F., Alonso, V. B., Arcos, F. S., Peralta, L. P., José, M., Fernández, C., … González, J. R. (n.d.). Guías de práctica clínica de la Sociedad Española de Cardiología en hipertensión arterial.
- Población, E. N., Edad, D. E. A. A. D. E., La, E. N., Valenciana, C., Lauzurica, L. Z., Izquierdo, J. Q., … Region, V. (2016). Prevalence of Hypertensión and Associated Factors in Population Aged 16 to 90 Years. Revista Española de Salud Publica, 90, 1–11.
- Banegas Banegas, J. R. (2005). Epidemiología de la hipertensión arterial en España. Situación actual y perspectivas. Hipertensión, 22(9), 353–362. https://doi.org/10.1016/s0212-8241(05)71587-5
- Gijón-Conde, T., Gorostidi, M., Banegas, J. R., de la Sierra, A., Segura, J., Vinyoles, E., … Ruilope, L. M. (2019). Documento de la Sociedad Española de Hipertensión-Liga Española para la Lucha contra la Hipertensión Arterial (SEH-LELHA) sobre monitorización ambulatoria de la presión arterial (MAPA) 2019. Hipertensión y Riesgo Vascular, 36(4), 199–212. https://doi.org/10.1016/j.hipert.2019.05.002
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.