Vauvan vieroitus rintamaidosta: kuinka aloittaa kiinteän ruoan antaminen
Vauvan vieroitus rintamaidosta merkitsee imettämisen lopettamista. Tämä voidaan tehdä eri iässä, ja jokainen perhe aloittaa prosessin eri tavoin ja eri aikaan. Riippumatta siitä, millä tavalla vauvan vieroitus rintamaidosta tapahtuu, sen tulisi olla asteittainen prosessi, joka tehdään rakkaudella.
Biologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat vaikuttavat siihen, kuinka ja milloin prosessi alkaa. Tieteessä ei ole määritetty parasta ajankohtaa vauvan vieroitukselle eikä myöskään parasta tapaa tehdä sitä. Se kyllä tiedetään, että yksinomaan imettäminen (jos mahdollista) on erittäin tärkeää 6 kuukauden ikäiseksi asti. Maailman terveysjärjestö on kuitenkin sitä mieltä, että sitä ei tulisi jatkaa enää lapsen toisen syntymäpäivän jälkeen.
Vauvan vieroitus rintamaidosta: vaihteleva prosessi
Jokainen kulttuuri eroaa tavassaan vieroittaa vauva rinnasta. Esimerkiksi inuiittien kulttuurissa imettämistä jatketaan siihen asti, kunnes lapsi on noin 7-vuotias. Länsimaisessa kulttuurissa näin pitkä imetys sen sijaan ei ole lainkaan tavallista. Se, milloin ja kuinka imettäminen lopetetaan, on päätös, joka on kiinni erilaisista sosiaalista tekijöistä ja tietysti jokaisesta äidistä ja lapsesta yksilöllisesti.
Kansainväliset tahot ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että imettämistä ei tulisi jatkaa enää kahden ikävuoden jälkeen. Ne myös suosittelevat, että 6-kuukautiseksi asti lapsen tulisi saada ravinnokseen yksinomaan äidinmaitoa, sillä tämä neste pitää sisällään kaikki välttämättömät ravintoaineet lapselle tässä elämänvaiheessa.
Lisää mielenkiintoista luettavaa: Kassing-menetelmä: pullo- ja rintaruokinnan yhdistäminen
Eri tapoja vieroittaa vauva rinnasta
Vauvan vieroitus rintamaidosta voidaan tehdä useilla eri tavoilla. Joskus äidillä ei ole valinnanvaraa johtuen terveydellisistä seikoista tai muista vastaavista syistä, jotka estävät imettämisen jatkamisen, kuten pitkittynyt äidin ja lapsen erossaolo tai infektiotaudit.
Vapaaehtoisesta vieroituksesta on kyse silloin, kun joko lapsi tai äiti päättää, että on aika lopettaa imettäminen. Jos se on lapsen “päätös”, lapsi saattaa yksinkertaisesti menettää kiinnostuksensa rintaruokintaan eikä halua enää jatkaa, ja tämä saattaa tapahtua äkillisesti tai vähitellen.
Toisaalta myös äiti saattaa päättää, että nyt on oikea hetki lopettaa imetys joko yksityis- tai työelämään liittyvistä syistä johtuen.
Tässä kohtaa tulisi huomauttaa, että vauva saattaa ilmaista tyytymättömyyttä, jos äiti tekee päätöksen vieroittaa vauva rintamaidosta. Tämä tapahtuu usein silloin, jos vieroitus ei tapahdu lapsen omasta aloitteesta. Vauvan vieroitus rintamaidosta on vaativa prosessi, jonka suosittelemme tekemään vähitellen ja erittäin kärsivällisesti.
Kuinka aloittaa ensimmäisten kiinteiden ruokien antaminen
Näkemykset siitä, milloin lapsen tulisi alkaa syödä kiinteää ruokaa – ja mistä tuon ruoan pitäisi koostua – ovat muuttuneet ajan myötä. Yleensä lastenlääkärit suosittelevat, että vauva alkaa syödä kiinteää ruokaa silloin, kun hän pystyy kannattelemaan omaa päätään ja avaamaan suunsa huomatessaan ruoan olevan tulossa. Tämä tapahtuu yleensä 4-6 kuukauden iässä.
Lapsella, joka ei ole aiemmin saanut kiinteää ruokaa, saattaa olla vaikeuksia syödä sitä ja hän saattaa jopa kieltäytyä ensimmäisistä aterioista. Tästä syystä lapselle kannattaa antaa puoli lusikallista kerrallaan. Tämä auttaa ruoan siirtämisessä suun etuosasta kohti kurkkua.
Halutessasi voit antaa lapselle muutaman lusikallisen rintamaitoa ennen ateriaa, jotta ruoka ei maistu hänestä niin oudolta.
Lasta ei ole hyvä pakottaa syömään. Sen sijaan kannattaa hyödyntää lauluja ja leikkejä apuna syömisen opettamisessa vähitellen. Jos lapsi ei ole mielestäsi syönyt riittävästi, voit aina tarjota hänelle äidinmaitoa tai syöttää häntä pullolla.
Kiinteiden ruokien aloittaminen voi tapahtua kahdella tavalla. Ensimmäinen on perinteinen tapa, jossa annetaan ensin vauvanruokaa ja sitten koostumukseltaan toisenlaista ravintoa. Toinen on vauvan itsensä säätelemä tapa, jossa vanhempi antaa lapsen ottaa ruoanpalasia käteensä, laittaa ne suuhunsa, maistella niitä ja sopeutua näin kiinteään ravintoon vähitellen.
Sinua saattaa kiinnostaa myös: Kuinka rintamaito muodostuu?
Vauvan vieroitus rintamaidosta: vinkkejä
Vauvan vieroituksen tulisi tapahtua vähitellen. Äidinmaidon antamisen lopettaminen vauvan pääasiallisena ravinnonlähteenä ei ole prosessina samanlainen jokaisen lapsen kohdalla. Alle 12 kuukauden ikäisen lapsen kohdalla äiti alkaa vähitellen vähentää imetyskertoja, kun taas yli vuodenikäisten lasten tapauksessa vanhemmat hyödyntävät virikkeitä lapsen huomion kiinnittämiseksi muuhun, kuten leikkimiseen tai kävelylle menemiseen.
Suosittelemme, että et koskaan kieltäydy suoraan, kun lapsi haluaa syödä. Voit sanoa hänelle, että hän saa ruokaa päästessään kotiin tai kiinnittää hänen huomionsa leluun saadaksesi hänet unohtamaan halunsa syödä hetkeksi. Kun lapsi kykenee jo ymmärtämään, voit alkaa “neuvotella” ja kertoa hänelle, että äidinmaito on tarkoitettu esimerkiksi vain nukkumaanmenohetkiin.
On tärkeää pitää mielessä, että vauvan vieroittamisen ei tulisi alkaa tiettyinä ratkaisevina hetkinä hänen elämässään, esimerkiksi silloin kun lapsi on juuri aloittanut päivähoidossa, jos olette vastikään muuttaneet tai jos uusi perheenjäsen on tuloillaan. Sitä ei tulisi tehdä myöskään niin kutsuttujen kasvupyrähdysten aikana.
Sinun on muistettava, että vieroitus on stressaavaa aikaa lapselle. Tästä syystä sinun kannattaa viettää hänen kanssaan enemmän aikaa kompensoidaksesi vieroittamista rinnasta.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Odent, M., Cisneros, M. V., & Balbás, M. J. (2007). El bebé es un mamífero. Ob Stare.
- Oribe, M., Lertxundi, A., Basterrechea, M., Begiristain, H., Santa Marina, L., Villar, M., … & Ibarluzea, J. (2015). Prevalencia y factores asociados con la duración de la lactancia materna exclusiva durante los 6 primeros meses en la cohorte INMA de Guipúzcoa. Gaceta Sanitaria, 29(1), 4-9.
- International Baby Food Action Network, and UNICEF. “Lactancia materna: una estrategia para mejorar la salud, el crecimiento y la nutrición del lactante y del niño pequeño.” (2004).
- Castillo Belén, Juan Ramón, et al. “Lactancia materna e inmunidad: Impacto social.” Medisan 13.4 (2009): 0-0.
- Roy, M. R. (2006). El destete natural. Medicina naturista, (10), 161-167.
- Díaz-Gómez, N. M. “¿ En qué situaciones está contraindicada la lactancia materna.” Acta Pediatr Esp 63.8 (2005): 321-327.
- Vidal, A. Viñas. “La lactancia materna: técnica, contraindicaciones e interacciones con medicamentos.” Pediatría Integral 15.4 (2011): 317-328.
- Díaz-Gomez, M. “Contraindicaciones y falsas contraindicaciones para la lactancia materna.” J. Maldonado, J. Ansótegui, M. Gómez, A. Papí, M. Aguilar, L. Rivera,… & D. Gómez de La Torre (Eds.), Lactancia materna: Guía para profesionales 5 (2004): 107-118.
- Romero-Velarde, Enrique, et al. “Consenso para las prácticas de alimentación complementaria en lactantes sanos.” Boletín médico del Hospital Infantil de México 73.5 (2016): 338-356.
- Garibay, Edgar M. Vásquez, et al. “Recomendaciones para la alimentación del niño durante los primeros 23 meses de vida.” Pediatría de México 14.1 (2012): 25-42.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.