Umpilisäkkeen ominaisuudet ja tehtävät

Yleisesti ajatellaan, että umpilisäke on vain jäännös ihmisen evoluutiosta ja että sillä ei ole juurikaan merkitystä ihmiskehon toiminnassa. Tämän pienen elimen toiminta on tieteen kannalta vielä epäselvä. On kuitenkin paljon tietoja joka osoittaa, että se ei välttämättä ole yhtä hyödytön kuin aiemmin ajattelimme.

Yleensä umpilisäke ei ole ongelma, ennen kuin se aiheuttaa ongelmia. Tällä tarkoitetaan umpilisäkkeen tulehdusta. Mikäli umpilisäke tulehtuu, on tehtävä kirurginen operaatio, jossa elin poistetaan.

Noin 8,6 prosentille miehistä on tehtävä apendektomia tai heiltä on poistettava umpilisäke. Naisten osuus on hieman pienempi: 6,7 %. Kukaan ei koskaan ajattele kaipaavansa tätä elintä, mutta se ei ole niin yksinkertaista.

Mikä on umpilisäke?

Tämä elin on pieni ohut jatke, joka sijaitsee paksusuolessa, lähellä ohutsuolen loppua. Se on hieman kaareva paksusuolen jatke ja se on 5-10 cm pitkä.

Umpilisäkkeen nimi tulee sen ulkonäöstä, läpästä, joka näyttää heilurilta. Se on eräänlainen pussi, jossa on sisäänkäynti, mutta ei uloskäyntiä. Siksi se voi helposti kerätä ruokahiukkasia ja aiheuttaen umpilisäkkeen tulehduksen.

Tämä elin on aina ollut mysteeri lääkäreille. Lääkärit olivat varmoja että sillä on oltava jokin tarkoitus, kun se kerran on olemassa. He eivät kuitenkaan onnistuneet löytämään sen tarkoitusta ihmisen kehossa. Siksi olemme uskoneet pitkään, että se on jäännös ihmisen evoluutiosta, joka tulee häviämään ajan myötä.

Muutos näkökulmassa

Tutkijat ovat ymmärtäneet vasta vähän aikaa sitten että umpilisäke on kehittynyt 26 kertaa nisäkkäiden evoluution aikana. Toisin sanoen, se on muuttunut sopimaan paremmin elimistöömme vuosisatojen kuluessa. Tämä tosiasia ei vahvista ajatusta sen hyödyttömyydestä. Mikäli se olisi keholle täysin hyödytön osa, sen ei tarvitsisi kehittyä vuosisatojen aikana.

Ryhmä alan asiantuntijoita päätti yhdistää voimansa selvittääkseen tämän mysteerin. Vuonna 2016 aloitettu tutkimus pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää yhtäläisyyksiä eläinten ja ihmisten umpilisäkkeen rakenteessa sekä toiminnassa. Tutkijat analysoivat satoja nisäkkäitä, myös ihmisiä.

Ensimmäinen johtopäätös, jonka tutkijat tekivät, oli että umpilisäke kehittyi useammin kuin mitä se hävisi eri lajeilla. Toisin sanoen, on paljon eläimiä, joilla on umpilisäke. Tämä tosiasia johti tutkijat yllättävälle tielle.

Uutta tietoa umpilisäkkeestä

Tutkijat havaitsivat, että umpilisäkkeessä on runsaasti imukudosta, joka suojaa elintä. Tämä sai heidät olettamaan, että umpilisäkkeellä voi olla immunologinen rooli.

Fysiologi Loren Martin Oklahoman osavaltion yliopistosta totesi, että umpilisäkkeen seinämät, erityisesti lapsilla sekä nuorilla aikuisilla, sisältävät monia imukudossoluja. Tämä muuttaa kyseisen elimen eräänlaiseksi suoliston nielurisaksi. Hänen mukaansa umpilisäke toimii samalla tavalla kuin kurkun nielurisat.

Tämä tarkoittaa, että tämä pieni läppä voi olla auttaa kehoamme puolustautumaan erilaisia sairauksia vastaan. Imusolut saattavat olla yhteydessä immuunijärjestelmään.

Tutkimus näyttää vahvistavan tämän hypoteesin, ainakin osittain. Tutkimuksen mukaan ihmisille, jotka saivat Clostridium difficile -bakteeritartunnan, kehittyi kaksi kertaa todennäköisemmin vakava tila jos heillä ei ollut umpilisäkettä.

Muita mielenkiintoisia faktoja

Edellä mainittu ei ollut ainoa johtopäätös, jonka tutkijat tekivät. Nyt epäillään, että umpilisäke on myös tärkeä suoliston mikrobiotasäiliö ja turvapaikka. Itse asiassa tämä mikrobiota on avain immuunijärjestelmään, aineenvaihduntaan ja joidenkin elinten asianmukaiseen kehitykseen.

Suoliston mikrobiota voi muuttua tai tuhoutua erilaisissa olosuhteissa, kuten vaikea ripuli. Tutkijoiden arvion mukaan umpilisäke toimii eräänlaisena turvapaikkana, jos niin tapahtuu.

Tämä tarkoittaa, että se auttaa täydentämään menetettyjä mikro-organismeja. Ilmeisesti mikrobiotan palautuminen kestää kauemmin niillä, joille on tehty apendektomia. Kuten huomaat, näyttää siltä, ​​että tämä pikku osanen ei olekaan niin hyödytön kuin luulimme.