Tutkimus vahvistaa, että stressi aiheuttaa harmaita hiuksia

Ihmiset ovat jo pitkän aikaa olettaneet, että stressi aiheuttaa harmaita hiuksia. Tästä ei ole kuitenkaan juurikaan esitetty tieteellisiä perusteita. Nyt Harvardin yliopiston tutkimusryhmä on todistanut, että kyseessä ei ole myytti, vaan totuus.

Historian aikana on ilmennyt useita legendoja, joissa mainitaan stressin aiheuttavan harmaita hiuksia. Marie Antoinetten, giljotiinissa Ranskan vallankumouksen aikana kuolleen Ranskan kuningattaren, luoma myytti on yksi kuuluisimmista. Sanotaan, että hänen hiuksensa muuttuivat harmaiksi vain yhdessä yössä.

Toinen kuuluisa legenda liittyy Thomas Mooreen, jonka sanottiin käyneen läpi merkittävän muutoksen ulkonäössä vain yhdessä yössä. Monet ihmiset ovat oikeastaan nähneet joskus jonkun toisen käyneen läpi henkilökohtaisen kriisin ja näyttäneen sen jälkeen vanhemmalta. Tiedämme nyt tämän pitävän paikkansa: stressi aiheuttaa harmaita hiuksia.

Stressi aiheuttaa harmaita hiuksia

Yhdysvaltojen Harvardin yliopiston tutkimusryhmä, jota tohtori Ya-Chieh Hsu johti, julkaisi tutkimuksen Nature –lehdessä. He osoittivat siinä useiden tekemiensä testien ja tutkimusten jälkeen tulleensa siihen lopputulokseen, että stressi voi tosiaan aiheuttaa harmaita hiuksia.

Mielenkiintoisinta on se, että neurologiryhmä ei ainoastaan vahvistanut stressin vaikuttavan suoraan hiusten harmaantumiseen, vaan he tunnistivat myös sitä aiheuttavan mekanismin. Kyseessä on valtava läpimurto.

Stressi on maailmanlaajuinen ongelma. Viime vuosikymmenten aikana on tehty monia tutkimuksia tähän ilmiöön liittyen. Stressi on yhdistetty moniin sairauksiin ja tauteihin. Fyysisen ulkonäön muuttuminen vaikutti ilmeiseltä, mutta tämä tutkimus selvittää asian perinpohjin yhdistäen pisteet toisiinsa.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Miten voittaa synnytyksen jälkeinen masennus?

Paljastava kokeilu

Tähän tutkimustulokseen tullakseen Harvardin tutkijat tekivät kokeiluja hiirillä. He etsivät mahdollista stressin vaikutusta hiusten harmaantumiseen ja tarkkailivat myös ahdistuksen aiheuttamia eri fysiologisia muutoksia.

Tutkijat aloittivat aiheuttamalla hiirille stressitilan. Tämän tehdäkseen he piikittivät hiiriä resiniferatoksiini-nimisellä aineella. Tämä aine stimuloi kortisolin tuotantoa, joka tunnetaan myös stressihormonina.

Asiantuntijat aloittivat hypoteesilla, jonka mukaan stressi aiheuttaa immunologisen hyökkäyksen eläinten kehoon ja tämä päätyi lopulta vaikuttamaan pigmenttejä aiheuttaviin soluihin. He ajattelivat tämän olevan sen toimintatapa. He kuitenkin yllättyivät, kun joillakin hiirillä ei enää ollutkaan immuunisoluja, mutta ne muuttuivat silti harmaiksi.

Tämän tilanteen kohdatessaan tutkijat päättivät ottaa pois joidenkin hiirten lisämunuaisen, jotta ne eivät pystyisi tuottamaan kortisolia. Sitten he altistivat hiiret stressaaville tilanteille ja jotakin odottamatonta tapahtui: hiiret saivat edelleen harmaan karvoituksen.

Miksi näin tapahtuu?

Neurologiryhmä alkoi poistaa mahdollisuuksia ja keskittyi lopulta sympaattiseen hermostoon. Se on vastuussa kehon pakenemisreaktion säätelemisestä. Tämän järjestelmän luovat hermot haarautuvat ja esiintyvät kaikissa ihon karvatupeissa.

Useiden tutkimusten jälkeen tutkijat selvittivät, että kun ihminen kohtaa stressaavan tilanteen, alkavat nämä hermot vapauttaa kemiallista ainetta, nimeltä noradrenaliini. Myöhemmin kantasolut imevät tämän aineen, joka luo hiusten pigmentin uudelleen ja joita esiintyy näiden hermojen lähellä.

Noradrenaliini aiheuttaa tällaisten solujen liiallista aktivoitumista. Seuraavaksi sama solu tuottaa enemmän pigmenttiä kuin on tarpeen ja kuluttaa sen varaston loppuun. Kun näin tapahtuu, eivät solut pysty uusiutumaan. Ne siis käyttävät pigmenttivaraston ja hiukset alkavat kasvaa valkoisina, ilman pigmenttiä.

Lue myös: 7 luonnollista hoitoa ahdistukseen

Mitä tämä tarkoittaa

Tutkijat osoittivat, että tämä tilanne on peruuttamaton. Kun ihminen menettää nämä kantasolut, ei hänellä ole paluuta takaisin: vaikutus on pysyvä. Tutkimus paljasti, että stressi aiheuttaa harmaita hiuksia ja selvitti mitä tarkalleen ottaen tapahtuu, mutta tutkijat eivät ole vielä varmoja sen syystä.

Kyseessä on kuitenkin valtava läpimurto, sillä se on saanut tutkijat ehdottamaan uusia tutkimusprojekteja stressin vaikutuksesta kehon eri kudoksiin. Tämä tutkimus auttaa selvittämään tavan ymmärtää stressiä ja sen vaikutuksia paljon kokonaisvaltaisemmin.

Tämä on askel kohti tulevaisuutta, jossa tutkijat voivat kehittää menetelmiä, joilla voimme peruuttaa stressin vaikutukset. Tällä hetkellä tutkimuksen johtaja on suositellut elämään rauhallisesti ja vähemmän stressin alaisena. On selvää, että liiallinen huolehtiminen aiheuttaa vain negatiivisia vaikutuksia.