Tunneviestintä: vinkkejä parempaan itseilmaisuun
Oletko koskaan tuntenut olevasi niin vihainen, ettet ole edes voinut kertoa siitä jollekulle ilman että sekoat? Taisteletko saadaksesi kumppanisi tai lapsesi ymmärtämään mitä tarkoitat? Monille meistä toimiva tunneviestintä on haastavaa.
Tiedämme, että viestintä antaa meille mahdollisuuden välittää viestin kahden ihmisen välillä. Paperilla mikään ei kuulosta helpommalta. Suurin osa väestöstä kuitenkin kulkee läpi elämän hallitsematta tätä taitoa.
Jotkut ihmiset kuuntelevat vain vastatakseen. Nämä ihmiset käyttävät usein aggressiivista kieltä, ja eivät kykene ymmärtämään sanatonta viestintää. Loppujen lopuksi kyse ei ole vain lauseen lähettämisestä lähettimestä reseptoriin.
Ihmisinä olemme emotionaalisia olentoja. Itse asiassa kaikella, mitä teemme ja mietimme, on selkeä emotionaalinen osa.
Tehokkaan tunneviestinnän oppiminen ja tämäntyyppisestä kommunikoinnista nauttiminen parantaa ihmissuhteidesi laatua. Lisäksi koet itsesi pystyvämmäksi, mikä puolestaan parantaa itsetuntoasi.
Kuinka tunneviestintä voi auttaa meitä?
Tehokas emotionaalinen viestintä ei ole vain käytäntö, joka helpottaa ihmisuhteitamme. Itse asiassa se on myös työkalu, jota mainostoimistot käyttävät.
Tieteelliset tutkimukset, kuten lääkäri Blair Kidwellin Ohion yliopistossa tekemä tutkimus, osoittavat meille kuinka mainoskampanjat, jotka kykenevät saamaan emotionaalisen vastauksen kuluttajalta, vaikuttavat enemmän ja parantavat tuotteen myyntiä.
Tehokas tunneviestintä jättää jäljen aivoihin. Tässä mielessä ne, jotka hallitsevat emotionaalisen älykkyyden ja kykenevät ilmaisemaan omia tunteitaan tehokkaasti, huomaavat merkittäviä etuja:
- Estät konfliktit ja väärinkäsitykset. Tunneviestintä antaa meille mahdollisuuden olla eri mieltä muiden kanssa menettämättä hermojamme.Tämä taito auttaa meitä elämään yhteisymmärryksessä muiden kanssa.
- Luot paremman suhteen keskustelukumppaneihin. Kyky kommunikoida tunteiden kautta luo myös kestävämmät luottamussidokset.
- Autat ilmaisemaan tunteitasi selkeästi ja itsevarmasti.
- Olet empaattisempi edessäsi olevaa henkilöä kohtaan. Se auttaa myös tulkitsemaan heidän sanatonta viestintäänsä.
- Tunteista puhumalla voit selittää syitä päätöstesi takana. Tässä tapauksessa sen avulla voit selittää, miksi olet tehnyt tiettyjä asioita.
- Voit paremmin. Joskus hautaamme negatiiviset tunteet, kuten vihan tai turhautumisen, koska emme osaa ilmaista näitä tunteita. Tunneviestintä on silta omien tunteiden tehokkaaseen ilmaisuun.
Kuinka voit kehittää tunneviestinnän taitoa?
Ensimmäinen askel emotionaalisen viestinnän parantamiseksi edellyttää ymmärrystä siitä, että tunteet ja ajatukset ilmenevät samanaikaisesti.
Itse asiassa tämä on juuri mitä psykologi Richard S. Lazarus korostaa. Kun olemme esimerkiksi vihaisia, on normaalia että ajatuksemme kulkevat nopeammin ja järjestäytymättömällä tavalla.
Lisäksi nämä ajatukset on usein suodatettu tuntemamme vihan kautta. Vaikka tietäisit mitä aiot sanoa ongelmatilanteessa, se ei välttämättä ole tarpeeksi. Ensimmäinen asia, joka sinun pitäisi tehdä, on ymmärtää mitä tunnet. Siten voit ilmaista itseäsi tehokkaasti.
Omatunto ja tunteiden säätely
Et pysty pitämään puhetta tai juontamaan konferenssia, jos paniikinomainen ahdistus on vallannut sinut; et myöskään ratkaise riitatilanteita kumppanisi kanssa, jos olet vihainen tai ahdistunut.
Ensimmäinen askel on erottaa jokainen tunne yksi kerrallaan: tunnustaa se, ymmärrä sitä ja kanavoi se. Jokaisella tunteella on tarkoitus, joka meidän tulisi ottaa huomioon. Vasta kun opit ymmärtämään ja säätelemään kutakin tunnetilaa, voit ilmaista itseäsi selkeästi ja turvallisesti.
Empatia: ymmärrä todellisuutesi ja kunnioita sitä
Harjoittelemalla empatiaa pystyt kävelemään vaikka mailin jonkun toisen kengissä ja palata sitten omiisi, empatia auttaa meitä ymmärtämään toisen henkilön todellisuutta.
Emme saa sekoittaa omaa päätämme muiden tunteilla. Kyse on vain toisen lukemisesta, intuitiosta sekä toisen henkilön tilatneen ymmärtämisestä, ja tilanteen vaatimalla tavalla toimimisesta.
Empatia vaatii tarkkailua ja kuuntelua. Joskus kasvojemme eleet paljastavat todellisuuden, jota sanamme eivät. Ja joskus äänensävy kertoo paljon enemmän kuin itse viesti. Kiinnitä huomiota, tunne, lue rivien välistä ja vastaa. Kunnioita toisen henkilön tunteita.
Luottamuksen kieli
Tunteellisessa viestinnässä on ankkuri, joka kiinnittää sen, mahdollistaa hyvän tiedonvaihdon. Puhumme luottamuksesta. Ankkurilla tarkoitamme luottamusta. Kasvattaaksesi luottamusta sinun ja keskustelukumppanisi välille, sinun tulisi seurata seuraavia ohjeita:
- Käytä empaattista hymyä. Vältä teennäistä hymyä ja sen pakottamista. Kyse on hymyn piirtämisestä kasvoillesi, se luo esteettömän ja positiivisen ilmapiirin.
- Nojaa päätäsi sivulle. Tällä tavalla viestit toiselle ymmärtäväsi ja että olet kiinnostunut siitä mistä he puhuvat.
- Hyväksyvä ilme. Tunteellinen viestintä ei ole mahdollista katsomatta edessäsi olevan henkilön silmiin.
Itsevarmuus: tehokas ja kunnioittava viestintä
Itsevarma kommunikointi tarkoittaa kykyä kommunikoida tehokkaasti, turvallisesti ja kunnioittavasti. Tämän ansiosta keskustelut ovat harmonisempia, ja pystymme saavuttamaan ymmärryksen sekä ratkaisemaan ongelmat.
Perusasiat:
- Jätä kaikki kielteiset ajatuksesi toiselle puolelle.
- Luota siihen, mitä tunnet ja mitä haluat sanoa. Sinun totuutesi, tarpeesi ja ideasi tulisi tulla kuulluksi.
- Kiinnitä huomiota siihen, mitä toinen henkilö sanoo sinulle, kuuntele aktiivisesti ja kunnioittavasti. Älä anna tunteiden viedä sinua.
- Odota muutama sekunti ennen kuin vastaat.
- Puhu selkeästi. Lyhyet viestit ovat suorempia ja helpommin ymmärrettäviä.
- Keskity tosiasioihin, älä mielipiteisiin.
- Ole rauhallinen ja positiivinen.
Voimme kaikki kehittää itseilmaisun taitoa. Meidän täytyy vain haluta muutosta ja sitoutua siihen. Anna mennä!
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Fernandez, P. y Ramos, N. (2002) Corazones inteligentes. Barcelona: Cairos.
- Gallego, D. J. y otros (1999) Implicaciones educativas de la inteligencia emocional. Madrid: UNED.
- Goleman, D. (1996) La inteligencia emocional. Madrid: Kairós.
- Goleman, D. (1999) La práctica de la inteligencia emocional. Madrid: Kairós
- Kidwell, B., & Hasford, J. (2014). Emotional ability and nonverbal communication. Psychology & Marketing, 31(7), 526-538. doi:10.1002/mar.20714
- Salovey, P. y Sluyter (eds.). Emocional Development and Emocional Intelligence: Implications for Educators. Pp. 3-31. New York: Basic Books.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.