Mitä ovat "minä-viestit"?

07 huhtikuu, 2020
Ihmisten väliselle kommunikaatiolle on ominaista sen suuri monimutkaisuus. Tästä syystä olemme kehittäneet sarjan erilaisia strategioita, joiden avulla voimme oppia ilmaisemaan itseämme paremmin. Yksiä näistä strategioista ovat niin kutsutut "minä-viestit". Tässä artikkelissa selitämme tarkemmin, mistä ne koostuvat.
 

“Minä-viestit” ovat erityisen hyödyllinen väline kommunikointia varten silloin, kun haluamme ilmaista ajatuksiamme tai tunteitamme loukkaamatta kuitenkaan samalla keskustelukumppaniamme.

Kuvitellaanpa esimerkiksi sellainen tilanne, ettemme pidä tavasta, jolla joku toinen ihminen toimii. Näissä tilanteissa on usein niin, että meillä voi olla suuriakin vaikeuksia ilmaista pahaa oloamme ja sen aiheuttamia tunteita.

Kun tällaisia ​​olosuhteita syntyy, vältämme usein sanomasta sen mitä todellisuudessa ajattelemme, koska haluamme välttää riitatilanteeseen joutumista; ja jos sanomme jotain, emme aina löydä tilanteeseen sopivia oikeita sanoja ollaksemme samalla sekä riittävän vakuuttavia että välttääksemme loukkaamasta toista.

Tässä tapauksessa minä-viestit ovat erittäin sopiva strategia, koska niiden avulla voimme ilmaista itseämme kunnioittavasti ilman että loukkaamme tai sätimme toista.

Mitä minä-viestit ovat?

Minä-viestit ovat viestintästrategia, joka antaa meille kyvyn näyttää tunteemme vakuuttavasti, mutta samalla välttäen loukkaamasta tai hyökkäämästä keskustelukumppaniamme vastaan.

Hyödyntääksemme minä-viestejä meidän on asetettava etusijalle sanojen ilmaiseminen omasta näkökulmastamme ja keskittämällä huomiomme siihen aiheeseen josta puhutaan, sekä kuvaamalla samalla millaisia tunteita se meissä aiheuttaa.

Hyödyntääksemme minä-viestejä meidän on asetettava etusijalle sanojen ja tunteiden ilmaiseminen omasta näkökulmastamme

Minä-viestit ovat viestintäresursseja, joiden avulla voimme ilmaista itseämme vakuuttavammin ja vähentäen samalla konflikteja kun ilmaisemme itseämme asioista tai tilanteista, josta emme pidä.

Esimerkiksi silloin, jos sanomme: “Et koskaan auta siivoamaan tai laita mitään takaisin omalle paikoilleen, sinä aina vain välttelet vastuuta“, kyseessä on selkeä kritiikki, joka voi nousta helposti esiin kahden yhdessä elävän ihmisen välillä. Tämän lauseen ansiosta kritiikin kohteena olevan henkilön on helppo tuntea olevansa sanallisen hyökkäyksen kohteena ja vastata tähän samalla mitalla.

Sen sijaan voisimme esimerkiksi sanoa: “Viimeisen kuun aikana olen kantanut suurta vastuuta kodin siivouksesta ja järjestyksestä, ja minusta tuntuu, etten saa kotitöissä tarvitsemaani tukea“. Tämä lause kuulostaa jo paljon sopivammalta, eikö vain? Tällä tapaa henkilö kuvaa mitä on tapahtunut ja näyttää, kuinka tilanne on saanut hänet tuntemaan, mutta ei keskity toisen syyttelyyn ja sormella osoitteluun.

Viestin ilmaiseminen tällä tavalla tarkoittaa sitä, että keskustelukumppanimme voi tuntea enemmän empatiaa meitä kohtaan ilman, että tuntisi olonsa arvostelluksi tai syytetyksi, ja näin ohjaa myös häntä ilmaisemaan omia tunteitaan paremmin.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Mitä tehdä, kun kumppani ei auta kotitöissä?

Minä-viestien ja sinä-viestien väliset erot

“Sinä-viestit” ovat viestintätapoja, joita meillä on tapana käyttää huonosti johdetuissa keskusteluissa. Tarkastellaanpa seuraavaksi joitakin eroja sinä-viestien ja minä-viestien välillä.

Syyttäminen

Sinä-viestit estävät hyvää kommunikointia, sillä toinen henkilö voi tuntea itsensä helposti hyökätyksi, jos päämääränämme on syyttää toista tapahtuneesta. Toisen syyllisyyden korostamisella saavutetaan vain täysin päinvastainen vaikutus: toinen alkaa loogisesti puolustamaan itseään, ei ota omaa vastuuta yhteisestä velvollisuudesta ja vastaa kritiikkiin kritiikillä.

Minä-viestit taas puolestaan minimoivat tämän reaktion, joka johtaa keskustelukumppanin puolustavaan asenteeseen. Keskustelukumppanimme ei tule vastaamaan meille samalla tavalla, jos sanomme: “Eilinen oli kamala ja kaikki oli sinun syytäsi“, kun jos sanomme: “Olin eilen todella surullinen, koska et soittanut minulle.

Tuomitseminen

Sinä-viesteissä puhuja antaa toiselle henkilölle tuomion, jossa ainoa asia, mitä toinen aiheuttaa, on enemmän mielipahaa ja närkästystä. Monesti näissä tilanteissa sellaiset sanonnat, kuten “Teet aina samoin, et koskaan muutu“, johtavat vain siihen, että toinen henkilö ei edes halua löytää tilanteeseen ratkaisua.

Tämän sijaan voisimme esimerkiksi sanoa: “Tunnen oloni usein hermostuneeksi, jos et ilmoita minulle että saavut myöhässä” on parempi vaihtoehto, koska se kuvaa puhujan tunteita ja välttää samalla tuomitsemasta toista.

"Sinä-viestit" estävät hyvää kommunikointia, sillä toinen voi tuntea itsensä helposti syytetyksi tai tuomituksi

Sinä-viestit tuomitsevat toista ja haittaavat hyvää kommunikointia. Kyseessä on toisin sanoen tapa, joka vaikeuttaa tilanteesta puhumista ja ongelmanratkaisua.

Konfliktin ratkaiseminen

Sinä-viestit eivät ratkaise tilanteen pohjalla olevaa ongelmaa, vaan päinvastoin, ne yleensä pahentavat sitä. Minä-viestit taas ovat hyvä strategia sellaisen ratkaisun löytämiseksi, joka tyydyttää molempia osapuolia.

Keskittyminen tapahtuman kuvaamiseen, omien tunteiden ilmaisemiseen sekä erilaisten vaihtoehtojen esille tuomiseen voivat auttaa suuresti ongelman ratkaisemisessa ja konfliktin selvittämisessä.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Onko sinun vaikea ilmaista rakkautta kumppaniasi kohtaan?

Kuinka minä-viestejä tulisi käyttää?

  • Muotoilemme lauseet aina omasta näkökulmasta katsottuna: “Olen huolissani, koska…” tai “Tunnen huonoa oloa, kun…” tai vastaavasti “Olen surullinen, koska…”.
  • Kuvailemme toisen henkilön käyttäytymistä mahdollisimman puolueettomasti: “Kun saavut myöhässä ilman varoitusta…” tai “Kun kerron sinulle päivästäni ja keskittymisesi on muissa asioissa…” tai vastaavasti “Kun puhut halveksivasti parhaasta ystäväni…”.
  • Selitämme, kuinka toisen käyttäytyminen saa meidät tuntemaan: “Minusta tuntuu, että et kunnioita minua tai arvosta aikaani” tai “Minusta tuntuu, että jätät minut huomiotta” tai vastaavasti “Minusta tuntuu, että et arvosta minua tarpeeksi.”
  • Ehdotamme ratkaisua: “Olisin kiitollinen, jos ilmoitat etukäteen, että aiot tulla myöhässä” tai “Minusta olisi parempi idea, että seuraavalla kerralla lähdemme ostoksille aikaisemmin, jotta välttäisimme jonottamasta niin pitkiä aikoja” tai vastaavasti “Minusta olisi mukavaa, että hoitaisimme ensi viikolla pyykkäämiseen puoliksi”.

Minä-viestit voivat osoittautua todella tehokkaaksi ja hyödylliseksi tavaksi kommunikoida lähes kenen tahansa kanssa; oli kyseessä sitten hyvä ystävä, kumppani, perheenjäsen, työkaveri tai yksinkertaisesti ihminen, johon vasta olemme tutustuneet.

Tärkein päämäärä tässä viestinnässä on se, että ehkäisemme omilla ilmaisuillamme ja sanavalinnoillamme loukkaamasta, tuomitsemasta ja syyllistämästä toista ihmistä. Minä-viestit auttavat meitä altistamaan keskustelukumppanimme tilanteelle jota elämme, ja samalla esittämään hänelle ratkaisun tilanteeseen ilman, että toinen tuntisi oloaan hyökätyksi.

Tällä tavalla keskustelukumppanimme ei ota puolustavaa linjaa ja vastaa kritiikkiin kritiikillä vaan ymmärtää, että emme voimme tilanteessa hyvin, joten hänen olisi paljon helpompaa tehdä kanssamme yhteistyötä ongelman ratkaisemiseksi ja konfliktin selvittämiseksi.

 
  • Armero, M. (2018). Aprendiendo a vivir. Uno Editorial.
  • Castanyer, O. (2014). Aplicaciones de la asertividad. Editorial Desclée de Brouwer.
  • De Castro, A. (2013). La comunicación oral: Técnicas y estrategias. Editorial Universidad del Norte.