Terveen ruoansulatuksen päivä ja suoliston mikrobisto

Terveen ruoansulatuksen päivä on syntynyt maailman gastroenterologiajärjestön aloitteesta. Päivän tarkoituksena on herättää tietoisuutta mm. ruoansulatukseen liittyvistä sairauksista. Tämän päivän artikkeli kertoo lisää aiheesta.
Terveen ruoansulatuksen päivä ja suoliston mikrobisto

Viimeisin päivitys: 25 toukokuuta, 2022

Terveen ruoansulatuksen päivä on maailman gastroenterologiajärjestön aloitteesta syntynyt päivä, jota vietetään vuosittain. Sitä on vietetty vuodesta 2005 lähtien, ja sitä tukevat monet organisaatiot sekä yhteensä 110 valtiota.

Toukokuun 29. päivä vuonna 1958 pidettiin ensimmäistä kertaa gastroenterologian maailmankongressia Washingtonissa, jolloin määriteltiin  kyseiseen erityisalaan erikoistunut ryhmä. Paljon myöhemmin, vuonna 2004 terveen ruoansulatuksen päivä muuttui todeksi ja se lanseerattiin vuotta myöhemmin.

Jokaisena vuonna päivään liittyy jokin gastroenterologinen terveysteema, jota kehitellään 12 kuukauden ajan. Seuraavaksi vuodeksi valitaan jälleen uusi teema. Päivän tarkoituksena on herättää tietoisuutta erilaisista sairauksista, kuten vatsan tai paksusuolen syövästä voimakkaiden ennaltaehkäisevien kampanjoiden turvin.

Nykypäivänä tietoisuus suoliston mikrobistosta on entistäkin ajankohtaisempaa. Joka puolella maailmaa tutkitaan suoliston mikrobiston hoitoa sekä sitä, millainen vaikutus suoliston mikrobistolla voi olla erilaisten sairauksien kehittymiseen. Tästä syystä aihe onkin tärkeä keskustelunaihe ruoansulatusterveydessä.

Terveen ruoansulatuksen päivä ja suoliston mikrobisto

Mikrobiomi ja mikrobisto eroavat merkitykseltään toisistaan. Jälkimmäinen tarkoittaa mikro-organismien joukkoa, joka elää tietyllä alueella ihmisen elimistössä. Mikrobiomi tarkoittaa kaikkia näitä mikro-organismeja sekä niiden omaavaa geneettistä materiaalia.

Bakteerit yleensä elävät suolistossa, ja normaaleissa olosuhteissa käyvät läpi minimaalisia muutoksia. Ne itseasiassa muodostavat ruoansulatuskanavan mikrobiston stabiliteettinsä ansiosta. Kun mikrobistossa tapahtuu muutoksia, alkaa ilmetä sairauksia.

Suoliston mikrobiomilla ja autoimmuunisairauksilla, psykiatrisilla sairauksilla sekä rappeuttavilla sairauksilla on havaittu olevan yhteys toisiinsa. Myös allergiat ovat tärkeä osa ihmisen tasapainoa, sillä nämä mikro-organismit muokkaavat niitä.

Terveen ruoansulatuksen päivä edistää ihmisten tietoisuutta siitä, että mikrobiomi on lähes kuin henkilökohtainen sormenjälki. Suoliston bakteeriyhdistelmä on jokaisella yksilöllä ainutlaatuinen, ja se on eräänlainen merkki sisäisen ja ulkoisen ympäristön tasapainosta.

Muutokset elämäntyylissä sekä ruokavaliossa vaikuttavat suoliston mikrobistoon. Lisäksi nämä bakteerit käyvät läpi evolutiivisen prosessin, jota seuraa bakteerien kasvu ja kehitys elimistössä.

Terveen ruoansulatuksen päivä tähtää herättämään tietoisuutta suoliston terveydestä.
Ruoansulatuskanava sisältää bakteereja, jotka elävät suolistossa ja ovat osa ruoansulatuskanavan päivittäistä toimintaa.

Kolme ruokaa edistämään tervettä mikrobistoa

Terveen ruoansulatuksen päivä keskittyy ruoansulatuskanavan terveyteen. Tässä avainasemassa on suoliston mikrobisto, joka elää alueella säännöllisesti.

Kaikki mitä syömme vaikuttaa mikrobiomiin. Jotkin ruoka-aineet stimuloivatkin hyvien bakteerien hallittua kasvua, kun taas toiset ruoat tuhoavat bakteeriyhdyskuntia samalla mahdollistaen pääsyn haitallisille itiöille.

Seuraavaksi esittelemämme kolme ruokaa voivat suojella ja jopa stimuloida normaalia, hyvää mikrobistoa, ja niiden sisällyttäminen ruokavalioon auttaa pitämään ulkoiset, vahingolliset agentit kaukana.

Hedelmät ja kasvikset

Hedelmät ja kasvikset sisältävät runsaasti ravintokuitua, ruokakomponenttia jota elimistömme ei sulata. Se pääosin säätelee peristaltiikkaa eli ruoansulatuskanavan liikkeitä.

Nämä ruoka-aineet sisältävät lisäksi prebiootteja. Suoliston bakteerit imevät itseensä näitä mikroravinteita ja ne auttavat vahvistamaan ja kehittymään organismin tarpeiden mukaan.

On mielenkiintoista, että tieteelliset löydokset koskien artisokkaa paljastavat, että artisokka voi lisätä Bifidus-bakteerin määrää suolistossa. Tämä mikro-organismien ryhmä auttaa suojelemaan suoliston terveyttä. Prebiootteja on lisäksi linsseissä, kikherneissä sekä täysjyväviljoissa.

Fermentoidut tuotteet

Fermentoitu tuote on ruokaa, joka on jo käynyt läpi bakteerihajotusprosessin. Fermentaatiossa mikro-organismit ottavat tuotteessa olevan sokerin ja muuttavat sen joksikin muuksi aineeksi, kuten alkoholimolekyyleiksi.

Yksi klassisimmista fermentoiduista tuotteista on jogurtti. Syödessäsi jogurttia suolistosi saa annoksen sen sisältämiä bakteereja. Monet näistä bakteereista asettuu suolistoon ja jatkavat siellä eloaan.

Jogurtin lisäksi on olemassa monia muitakin fermentoituja tuotteita. Joillakin maantieteellisillä alueilla esimerkiksi hapankaali ja kefiiri täyttävät nämä kriteerit.

Jokaisen yksilön suoliston bakteerikanta on ainutlaatuinen.
Mikrobiston muodostavat bakteerit elävät ohutsuolessa.

Polyfenolit

Polyfenoliyhdisteet ovat monien tieteellisten tutkimusten kohteena niiden sisältämien ominaisuuksiensa vuoksi. Polyfenoleja löytyy mm. suklaasta, viinistä, oluesta, manteleista ja mustikoista.

Riittävä määrä polyfenoleja lisää Bifidus-bakteerin määrää suolistossa sekä niillä voi olla sydäntä ja verisuonia suojaavia ominaisuuksia. Näin ei välttämättä kuitenkaan aina ole, sillä jokainen polyfenoli käyttäytyy kuitenkin eri tavalla ihmisen elimistössä. 

Terveen ruoansulatuksen päivä herättää tietoisuutta mikroskooppisella tasolla

Suoliston mikrobisto on mikroskooppisen pientä, eikä sitä voi havaita paljaalla silmällä. Näitä bakteereita pidetään kuitenkin osana ihmistä. Niiden ansiosta pystymme ylläpitämään ruuansulatuksellista tasapainoa, minkä ansiosta selviydymme.

Meidän tulee siis pitää huolta suolistomme mikrobistosta tasapainoisen ruokavalion avulla, joka ravitsee ja stimuloi bakteereja. Mikroskooppisella tasolla riittää vielä runsaasti tutkimustyötä, mutta näiden bakteerien tiedetään vaikuttavan merkittävästi ihmisen terveyteen.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Castañeda Guillot, Carlos. “Update in prebiotics.” Revista Cubana de Pediatría 90.4 (2018).
  • García, Breixo Ventoso. Microbiota y metabolismo: la importancia de la microbiota en el correcto funcionamiento fisiológico. Vol. 4. 3Ciencias, 2017.
  • Moreno-Indias, Isabel. “Beneficios de los polifenoles contenidos en la cerveza sobre la microbiota intestinal.” Nutrición Hospitalaria 34 (2017): 41-44.
  • Moreira, Ana Paula Boroni, et al. “Influence of a high-fat diet on gut microbiota, intestinal permeability and metabolic endotoxaemia.” British Journal of Nutrition 108.5 (2012): 801-809.
  • Passos, Maria do Carmo Friche, and Joaquim Prado Moraes-Filho. “Intestinal microbiota in digestive diseases.” Arquivos de gastroenterologia 54.3 (2017): 255-262.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.