Täysmaito vai vähärasvainen maito?

29 marraskuun, 2019
Suurin ero näiden maitojen välillä on se, että vähärasvainen maito sisältää vähemmän rasvaa. Siinä on näin ollen vähemmän kaloreita kuin täysmaidossa.

Kiinnostaisiko sinua tietää, mitä uusimmat tutkimukset sanovat täysmaidon ja vähärasvaisen maidon terveyshyödyistä? Kumpi on parempi valinta: täysmaito vai vähärasvainen maito?

Yksi ensimmäisistä asioista, joita laihdutuskuurille ryhtyvät ihmiset tekevät painon pudottamiseksi on se, että he vaihtavat rasvaisen maidon vähärasvaiseen versioon. Logiikka tämän taustalla on se, että rasvasta saatujen kaloreiden vähentäminen johtaisi painonlaskuun. Jotkut sen sijaan juovat vähärasvaista maitoa yksinkertaisesti siitä syystä, että se maistuu heistä paremmalta kuin paksu ja rasvainen täysmaito.

Oli syy mikä tahansa, on tärkeää miettiä omaan päivittäiseen ruokavalioon kuuluvia tuotteita ja määritellä, kumpi on itselle parempi vaihtoehto: täysmaito vai vähärasvainen maito.

Täysmaito vai vähärasvainen maito

Suurin ero näiden maitojen välillä on se, että vähärasvainen maito sisältää suhteellisesti vähemmän rasvaa, kuten nimikin jo viittaa. Siinä on siis vähemmän kaloreita.

Mutta jos maidosta poistetaan rasva, siitä poistuu myös erilaisia rasvaliukoisia vitamiineja, kuten A-, D- ja E-vitamiinia. Joka tapauksessa lähes kaikenlaisiin maitoihin, sekä vähärasvaisiin että rasvattomiin, lisätään nykyään erilaisia vitamiineja ja kivennäisaineita.

Kumpi siis on ravinteikkaampaa, täysmaito vai vähärasvainen maito?

Lue myös: Harvard-tutkimus: vähärasvaisen maidon haitat

Kumpi on ravinteikkaampaa: täysmaito vai vähärasvainen maito?

Vähärasvaisesta maidosta häviää myös rasvaliukoisia vitamiineja

Rasvan poistaminen maidosta vähentää siitä myös vitamiineja ja kalsiumia, mikä laskee maidon ravintoarvoa.

Kuten yllä mainitsimme, suurin ero piilee maitojen rasvapitoisuuksissa ja sen vaikutuksissa juoman kaloripitoisuuteen ja makuun. Mutta kun maidosta poistetaan rasva, siitä häviää myös maidolle ominaisia rasvaliukoisia vitamiineja. Näihin lukeutuvat A- ja D-vitamiini, joista jälkimmäinen tunnetaan myös kalsiferolina. Maidon kuorimisessa häviää luontaisesti myös E-vitamiinia eli tokoferolia.

Barcelonan yliopistossa työskentelevän professorin Sergio Casalmiglian mukaan näiden vitamiinien häviämisen myötä heikkenee myös kalsiumin imeytymiskyky, sillä ruoansulatusjärjestelmä kerää kalsiumia paremmin silloin, kun maidossa on myös rasvaa ja vitamiineja.

Tällä hetkellä jalostettu vähärasvainen maito ei kuitenkaan juuri eroa täysmaidosta rasvaliukoisten vitamiinien ja kalsiumin määrän suhteen, sillä se rikastetaan keinotekoisesti A-, D- ja E-vitamiineilla. Mutta on kokonaan toinen juttu, imeytyvätkö nämä ravintoaineet.

Nämä vitamiinit eivät välttämättä ole synteettisiä, mutta ne eivät ole peräisin myöskään rasvasta, joka on poistettu. Näin ollen molemmissa maidoissa on nykyään saman verran vitamiineja ja kivennäisaineita, mutta toisessa on vähemmän kaloreita.

Mitä tutkimukset sanovat?

Vuonna 2017 American Journal of Nutrition -lehdessä julkaistu tutkimus esittää, että täysmaidosta valmistetun juuston ja jogurtin syöminen ei lihota, vaan saattaa jopa ehkäistä lihomista, kuten myös diabetesta. Nämä ovat hyötyjä, joita vähärasvaisten tai rasvattomien maitotuotteiden kuluttajat eivät tutkimuksen mukaan saa.

Toinen tutkimus tuli siihen johtopäätökseen, että täysmaidon juominen saattaisi ehkäistä diabetesta. Tutkimuksessa analysoitiin 3 000 ihmisen verinäytteitä yli 15 vuoden ajanjaksolla. Siinä havaittiin, että täysmaitoa juoneet ihmiset sairastuivat diabetekseen 46 % pienemmällä todennäköisyydellä.

Harvardin yliopiston tutkija Mohammed Yakoob ei myöskään löytänyt yhteyttä täysmaidon ja liikalihavuuden tai diabeteksen lisääntymisen välillä meta-analyysissään, jonka hän teki potilasasiakirjoista USA:ssa. Sen sijaan hänen katsauksensa ehdottaa, että täysmaidon kuluttajat olisivat itse asiassa paremmin suojassa niiltä.

Lue myös tämä artikkeli: 7 neuvoa lehmänmaidon juonnin lopettamiseen

Lapsilla tehdyt tutkimukset

Täysmaitoa juovilla lapsilla on tutkimusten mukaan alhaisempi paino

Tutkimukset eivät ole löytäneet yhteyttä vähärasvaisen maidon käytön ja lasten alhaisemman painon välillä.

Vuonna 2016 julkaistu tutkimus tarkasteli 2 700:aa 2-6 vuoden ikäistä lasta. Tuloksista kävi ilmi, että täysmaitoa juoneilla lapsilla oli alhaisempi paino.

Tohtori Dariush Mozaffarian sanoo: ”Mielestäni nämä tulokset viittaavat siihen, että meidän täytyy muuttaa vähärasvaisia maitotuotteita suosittelevia käytäntöjä. Ei ole todisteita siitä, että vähärasvaisia maitotuotteita syövät olisivat paremmassa kunnossa kuin ne, jotka nauttivat täysmaitotuotteita.”

Toivottavasti sait jonkin verran hyödyllistä tietoa täysmaidon ja vähärasvaisen maidon ravintoarvoista. Näyttää ainakin toistaiseksi siltä, että yllä mainitut tutkimukset ovat valaisseet asiaa hieman.

  • Ludwig, D. S., & Willett, W. C. (2013, September). Three daily servings of reduced-fat milk: An evidence-based recommendation? JAMA Pediatrics. https://doi.org/10.1001/jamapediatrics.2013.2408
  • Shelley M Vanderhout, Catherine S Birken, Patricia C Parkin, Gerald Lebovic, Yang Chen, Deborah L O’Connor, Jonathon L Maguire, the TARGet Kids! Collaboration; Relation between milk-fat percentage, vitamin D, and BMI z score in early childhood, The American Journal of Clinical Nutrition, Volume 104, Issue 6, 1 December 2016, Pages 1657–1664, https://doi.org/10.3945/ajcn.116.139675.
  • Mohammad Y Yakoob, Peilin Shi, Frank B Hu, Hannia Campos, Kathryn M Rexrode, E John Orav, Walter C Willett, Dariush Mozaffarian; Circulating biomarkers of dairy fat and risk of incident stroke in U.S. men and women in 2 large prospective cohorts, The American Journal of Clinical Nutrition, Volume 100, Issue 6, 1 December 2014, Pages 1437–1447, https://doi.org/10.3945/ajcn.114.083097
  • Tanja Kongerslev Thorning, Hanne Christine Bertram, Jean-Philippe Bonjour, Lisette de Groot, Didier Dupont, Emma Feeney, Richard Ipsen, Jean Michel Lecerf, Alan Mackie, Michelle C McKinley, Marie-Caroline Michalski, Didier Rémond, Ulf Risérus, Sabita S Soedamah-Muthu, Tine Tholstrup, Connie Weaver, Arne Astrup, Ian Givens; Whole dairy matrix or single nutrients in assessment of health effects: current evidence and knowledge gaps, The American Journal of Clinical Nutrition, Volume 105, Issue 5, 1 May 2017, Pages 1033–1045.