Synoviaalinivelten eri tyypit ja niiden ominaisuudet

20 helmikuu, 2020
Synoviaaliniveliä ympäröi puuhkan muotoinen nivelpussi, joka sulkee nivelontelon ja yhdistyy nivelten luihin.
 

Synoviaalinivelet ovat niitä niveliä, joissa toisiaan koskettavat luut on erotettu nivelontelolla. Synoviaalinivelet ovat itse asiassa ihmiskehon kaikista niveltyypeistä yleisimpiä ja monipuolisimpia niveliä. Synoviaaliniveliä ympäröi puuhkan muotoinen nivelpussi (tai nivelkapseli), joka sulkee nivelontelon ja yhdistyy nivelten luihin. Tässä artikkelissa listaamme synoviaalinivelten eri tyypit ja niiden ominaisuudet.

Synoviaalinivelten ominaisuudet

Synoviaaliniveliä suojaava rustokerros peittää luita ympäröivien nivelten pinnat niin, että luiden päät eivät koskaan joudu suoraan yhteyteen toistensa kanssa

Ensinnäkin synoviaaliniveliä suojaa rustokerros, joka peittää luita ympäröivien nivelten pinnat. Tällä tavalla luiden pinnat eivät joudu suoraan yhteyteen toistensa kanssa. Siksi silloin, kun näitä niveliä tarkastellaan esimerkiksi röntgenkuvissa, vierekkäisten luiden välillä näyttää olevan tilaa.

Toinen synoviaalinivelten ominaisuuksista on nivelkapselin läsnäolo, joka koostuu sisäkerroksesta eli nivelkalvosta (membrana synovialis) sekä ulkokerroksesta eli kollageenipitoisesta syykalvosta (membrana fibrosa).

Nivelkalvo

Tämä kalvo on kiinnitetty nivelpintojen reunoille aivan ruston ja luun väliseen rajapintaan, ja se ympäröi nivelonteloa.

Nivelkalvosta löytyy runsas määrä suonia ja se tuottaa nivelnestettä, joka kertyy nivelonteloon ja joka voitelee nivelen pintoja niin, että ne voivat liikkua suhteessa toisiinsa aiheuttamatta nivelen pintaan kitkaa tai kulumista.

Nivelten ulkopuolelle ilmaantuu myös niin sanottuja suljettuja nivelkalvon pusseja, missä ne muodostavat limapusseja tai tupellisia jänteitä. Limapussit asettuvat usein elimistön eri rakenteiden, kuten jänteiden ja luun, jänteiden ja nivelten tai ihon ja luun väliin ja auttavat vähentämään kitkan muodostumista silloin, kun yksi näistä rakenteista liikkuu liikkeen mukana toisen yli. Tupelliset jänteet taas ympäröivät nimensä mukaisesti jänteitä ja vähentävät niiden välistä kitkaa.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Lievitä olkapääkipua näiden luontaishoitojen avulla

Kollageenipitoinen syykalvo

Kollageenipitoinen syykalvo muodostuu tiheästä sidekudoksesta ja sen tehtävänä on ympäröidä ja vakauttaa niveltä. Kollageenipitoisen syykalvon osat voivat paisua muodostamaan siteitä, jotka auttavat vakauttamaan niveltä entistä enemmän. Nivelpussin (tai nivelkapselin) ulkoiset nivelsiteet taas tarjoavat nivelelle ylimääräistä vahvistusta.

Muita synovaalinivelille ominaisia rakenteita

Kolmas synovaalinivelille ominainen piirre on sen lisärakenteiden esiintyminen nivelpussin tai nivelkalvon peittämällä alueella, kuten:

  • Nivellevyissä: Nivellevyt koostuvat yleensä syyrustosta. Syyrusto on on yksi elimistön rustokudostyypeistä (yhdessä lasiruston ja elastisen ruston kanssa), joka koostuu tiivistä sidekudoksesta. Nivellevyt auttavat imemään itseensä puristusvoimaa, säätämään nivelten pintojen muotojen muutoksia liikkeen aikana sekä lisäämään nivelten suorittamien liikkeiden mahdollisuuksia.
  • Rasvakudoskertymissä: Rasvakudoskertymiä (tai rasvapusseja) voidaan löytää yleensä nivelkalvon ja nivelpussin välistä. Lisäksi niillä on tapana työntyä sisään ja ulos näillä alueilla mukautuen yhdessä nivelen muutoksiin liikkeen aikana.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Ruokaa nivelille: mitä sinun pitäisi tietää

Synoviaalinivelten eri tyypit

Synovaalinivelten eri tyypit voidaan yleensä jakaa seitsemään eri ryhmään, joista suurin nivel sijaitsee polvessa

Synovaalinivelten eri tyyppejä voidaan määritellä yhteensä seitsemän erilaista:

  1. Tasonivelet: Tasonivelet sallivat liukuvan liikkeen silloin, kun yksi luu liikkuu toisen yli. Näiden nivelten joukkoon kuuluu olkapäästä löytyvä akromioklavikulaarinen nivel.
  2. Sarananivelet: Sarananivelet ovat niveliä, jotka sallivat nivelten liikkumisen poikittaisen akselin ympäri. Tällä tavalla ne säätelevät esimerkiksi käsivarsien taivutuksen ja levittämisen liikettä. Näiden nivelten joukosta löytyy kyynärpäässä sijaitseva sarananivel.
  3. Kiertonivelet: Nämä nivelet sallivat liikkeen sellaisen akselin ympäri, joka ylittää luun diafyysin (pitkän luun varren) pituussuunnassa. Kiertonivelet säätelevät kehon kiertoliikettä ja näiden nivelten joukkoon kuuluu muun muassa kaulan kiertonivel, joka mahdollistaa pään kiertämisen ja kääntämisen puolelta toiselle.
  4. Nivelnastat: Nämä nivelet sallivat pääasiassa liikkeen akselin ympäri rajoitetusti kierrossa toisen akselin ympäri. Ne muodostuvat kahdesta kuperasta kondyylistä eli nivelnastasta. Kondyylit liittyvät yhteen koveraan tai litteään pintaan. Näiden nivelten joukkoon kuuluu esimerkiksi ihmiskehon suurin nivel eli polvinivel.
  5. Munamaiset nivelnastat: Munamaiset nivelnastat eli munanivelet sallivat liikkumisen kahden akselin ympäri, jotka ovat suorassa kulmassa toisiinsa nähden. Tällä tavalla ne säätelevät taivutuksen, venytyksen, loitonnuksen ja ympyrän muotoisia liikkeitä. Näiden nivelten joukkoon kuuluvat esimerkiksi ranteesta löytyvät nivelnastat.
  6. Satulanivelet: Satulanivelet sallivat liikkumisen kahden eri akselin ympäri, jotka ovat suorassa kulmassa toisiinsa nähden. Satulanivelten nimi johtuu siitä, että sen nivelpinnat ovat satulan muotoisia. Ne säätelevät taivutuksen, venyttämisen, loitonnuksen, lähennyksen ja ympyrän muotoisia liikkeitä.
  7. Pallonivelet: Pallonivelet ovat kaikkein liikkuvaisimpia niveliä, sillä ne sallivat nivelten liikkumisen useiden eri akselien ympäri. Nämä nivelet säätelevät taivutuksen, venytyksen, loitonnuksen, lähennyksen, ympyrän muotoisia sekä pyöriviä liikkeitä. Näiden nivelten joukkoon kuuluvat esimerkiksi lantiosta ja olkapäästä löytyvät pallonivelet.

Lopuksi

On sanomattakin selvää, että nivelten rooli elimistön kokonaisvaltaisessa toiminnassa on elintärkeä, sillä emme pystyisi liikuttamaan kehomme luita ilman nivelten olemassaoloa. Eli toisin sanoen kiitos kehomme liikkuvuudesta kuuluu nivelille, sillä niiden ansiosta ​​voimme taivuttaa, kiertää, koukistaa, loitontaa, lähentää ja venyttää kehomme eri osia sulavasti ja luonnollisesti.

 
  • Padrós Soler, G., Galán Ortega, A., Guillén Campuzano, E., Hortas Nieto, M. L., Marín Soria, J. L., Muñoz Pérez, M., & Noguera Bennaser, A. (2004). Recomendaciones para el estudio del líquido sinovial. Química Clínica.

  • Iturriaga, V., Mena, P., Oliveros, R., Cerda, C., Torres, D., & del-Sol, M. (2018). Importancia del Líquido Sinovial en la Articulación Temporomandibular y sus Implicancias en la Patología Articular. International Journal of Morphology. https://doi.org/10.4067/s0717-95022018000100297

  • Aguado Jódar, X. (1992). Diferencias y similitudes entre el rozamiento deslizantes y de giro. Fuente: Serway R. A.. Física. Editorial McGraw-Hill.