Sudokun hyödyt aivoille tieteen mukaan

Sudokussa laitetaan numeroita ruudukkoon, mikä panee hermosolut toden teolla töihin sekä treenaa muistia ja keskittymistä. Tutustu tämän pelin hyötyihin alta.
Sudokun hyödyt aivoille tieteen mukaan

Viimeisin päivitys: 30 elokuuta, 2021

Sudoku on hyvin monimutkainen älypeli. Numeroiden järjestäminen vaatii paljon ponnistelua, millä on monia hyötyjä aivoille. Tämän on tiedekin todistanut. Sudoku on lähtöisin Yhdysvalloista, mutta siitä tuli suosittu sen saavuttua Japaniin. Alta voit lukea, mitkä ovat sudokun hyödyt aivoille ja terveydelle yleisesti.

Sudoku koostuu ruudukon täyttämisestä, jossa on 9 x 9 ruutua (jotka puolestaan on jaettu pienempiin 3 x 3 -ruudukoihin) numeroilla 1–9. Siinä on jo valmiina joitakin numeroita, jotka tunnetaan annettuina numeroina tai vihjeinä. Sudokujen pelaaminen on hyvin suoraviivaista, vaikkakin niitä löytyy eri vaikeusasteissa.

Vaikka kyseinen peli perustuukin numeroihin, sen pelaamiseksi ei tarvita huippuhyviä matikantaitoja. Se on todella hauskaa, ja harjoituksen myötä taidot alkavat kehittyä.

Pelissä tarvitaan kärsivällisyyttä, sillä sudokun ratkominen voi viedä aikaa. Muista, että harjoitus tekee mestarin; ajan myötä pystyt täyttämään sudokuja yhä nopeammin.

Taidot, joita sudoku parantaa

Sudokun pelaaminen tuottaa aivoille monia hyötyjä. Siinä treenataan jo olemassa olevia taitoja ja omaksutaan uusia. Sudoku treenaa esimerkiksi havainnointikykyä, muistia, logiikkaa ja koordinaatiota.

Tutkimukset, joita on tehty matematiikan käyttämisestä tällaisissa peleissä, ovat osoittaneet, että vaadittuja taitoja ovat niin nokkeluus, kekseliäisyys kuin kärsivällisyyskin. Tämä merkitsee sitä, että sudokun ratkominen opettaa käsittelemään stressaavia tilanteita. Ratkominen kannattaa aloittaa helpommista sudokuista.

Sudokun hyödyt aivoille

Sudokun ratkominen hyödyttää terveyttä monella tapaa, erityisesti aivoja. Nämä ovat sudokun hyödyt aivoille ja terveydelle.

Sudokun hyödyt aivoille saa silloin, kun sitä pelaa toistuvasti

Sudokun hyödyt aivoille: stimuloi loogista ajattelukykyä

Looginen ajattelu on kykyä ymmärtää ympäröivää maailmaa ja suhdetta eri tekojen, objektien ja tosiasioiden välillä. Tätä oppii analysoinnin, abstraktion ja mielikuvituksen kautta.

Joidenkin tutkimusten mukaan pelit kuten sudoku pitävät sisällään vinhoja matemaattisia pulmia, jotka stimuloivat loogista ajattelua ja erityisesti matemaattis-loogista ajattelua.

Se edistää nopeaa ajattelua

Kun alat ratkoa sudokuja ja siirryt helpommilta tasoilta vaikeampiin pulmiin, tulet huomaaman, että ajan myötä saat ne täyteen yhä nopeammin johtuen harjoittamastasi analysoinnista ja abstraktiosta. Tähän viitataan nopeana ajatteluna, jota sudoku siis stimuloi ja parantaa.

Sudokun hyödyt aivoille: parantaa keskittymistä

Sudoku vaatii useita taitoja. Yksi niistä on keskittymiskyky, joka on melkeinpä edellytys pelin ratkomiseksi onnistuneesti loppuun saakka. Pelaajan on onnistuttava välttämään numeroiden toistuminen ja niiden sijoittaminen väärään kohtaan.

Sen panos on tässä suhteessa niin merkittävä, että tutkimukset ovat osoittaneet sudokun olevan yksi parhaista opetuspeleistä, joita tunneilla pelataan oppilaiden huomion ja keskittymiskyvyn parantamiseksi.

Se parantaa ongelmanratkaisukykyä

Kun ryhdyt ratkomaan sudokuja aloittelijana, se voi tuntua hieman työläältä ja turhauttavaltakin – joko siksi, että niiden ratkominen kestää vielä niin pitkään, tai koska kaikki kykysi eivät ole vielä kehittyneet. Ratkomisen myötä opit kehittämään ongelmanratkaisutaitojasi keskittyneemmin.

Tiede on todistanut eri näkökohdista, että matikka ja numeroihin perustuvat opetuspelit auttavat osaltaan edistämään tätä kykyä.

Parantaa kognitiivisia toimintoja

Monet tekijät voivat vaikuttaa haitallisesti kognitiivisiin toimintoihin, erityisesti ikääntyminen. Tutkimuksessa, johon koottiin 50–93-vuotiaita aikuisia, havaittiin, että toistuva numeropelien pelaaminen, kuten juuri sudokun ratkominen, liittyy voimakkaasti kognitiivisten toimintojen laatuun tässä väestöryhmässä.

Sudokun hyödyt aivoille: auttaa vähentämään stressiä

Stressi on seurausta ylirasituksesta ja se ilmenee sekä fyysisellä että psyykkisellä tasolla. Se johtuu todennäköisimmin psyykkisistä vaatimuksista, joita aivoihin kohdistetaan. Se vaikuttaa terveyteen lukuisin tavoin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että se voi muuttaa plastisuuteen ja neurogeneesiin liittyviä prosesseja.

Lautapelit tai älypelit, kuten juuri sudoku, ovat yleensä hyvin rentouttavia. Jos sinulla on ollut stressaava päivä, helpon sudokun ratkominen 10 minuutin ajan voi auttaa tyhjentämään mielen ja aktivoimaan sen niin, että voit jatkaa töitäsi uudelleen latautuneena.

Aivojen treenaamisen merkitys

Sudokun hyödyt aivoille ovat monet
Matemaattiset pelit ovat hyödyksi kognitiivisten kykyjen terävöittämisessä, erityisesti vanhuudessa.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että päivittäinen oppiminen, kuten sudokun kaltaisten pelien pelaaminen, stimuloi aivoja, parantaa aivotoimintaa ja ehkäisee kognitiivista heikentymistä. Kaikki tämä tarkoittaa parempaa hyvinvointia.

Tämä taas auttaa paremmin ehkäisemään unohtelua ja muistin heikkenemistä. Ihminen on terävämpi ja hänen kykynsä pysyvät voimissaan pitkän aikaa.

Tällaiset sudokun kaltaiset aktiviteetit, joilla voidaan treenata aivoja, tunnetaan aivojumppana. Niitä käytetään paljon vahvistamaan ja kehittämään taitoja kuten kekseliäisyys.

Nauti sudokun hyödyistä aivoille!

Olet nyt nähnyt joitakin sudokun hyötyjä aivoille. Voitko kuvitella miten terävä olisit, jos olisit ratkonut sudokuja lapsesta saakka? Tätä on mielenkiintoista pohtia.

Vieläkään ei ole liian myöhäistä. Voit aloittaa nyt ja kannustaa lapsiasikin ratkomaan sudokuja. Se parantaa aivotoimintojen lisäksi heidän elämänlaatuaan. Sudokun hyödyt aivoille pysyvät heillä ainiaan auttaen ehkäisemään kognitiivista heikentymistä.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Becerra, Alberto; Núñez, Juan; Perea, José María (2016) ¿Cuánta matemática hay en los sudokus?. Revista Pensamiento Matemático, Vol 6, Nº 1, pags 113-136. Sección juegos y rarezas matemáticas. España. Recuperado de dialnet.unirioja.es
  • Javier Suárez Quero. Las matemáticas en el sudoku. Universidad de Almería, 2017. Disponible en: http://repositorio.ual.es/bitstream/handle/10835/6445/16582_Suarez%20Quero%2C%20Javier.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  • Kahnmena Daniel. Pensar rápido, pensar despacio.
  • Leal Huise, Sandra, & Bong Anderson, Simón (2015). La resolución de problemas matemáticos en el contexto de los proyectos de aprendizaje. Revista de Investigación, 39(84),71-93.[fecha de Consulta 17 de Marzo de 2021]. ISSN: 0798-0329. Disponible en: https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=3761/376140399004
  • Romero, Rosario, & Cueva, Henry, & Barboza, Luis (2014). La gimnasia cerebral como estrategia para el desarrollo de la creatividad en los estudiantes. Omnia, 20(3),80-91.[fecha de Consulta 17 de Marzo de 2021]. ISSN: 1315-8856. Disponible en: https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=737/73737091006
  • Zárate, S., & Cárdenas, F. P., & Acevedo-Triana, César, & Sarmiento-Bolaños, M. J., & León, L. A. (2014). Efectos del estrés sobre los procesos de plasticidad y neurogénesis: una revisión. Universitas Psychologica, 13(3),15-47.[fecha de Consulta 17 de Marzo de 2021]. ISSN: 1657-9267. Disponible en: https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=647/64733438030
  • Lluen Rodríguez, J. D. (2017). Proyecto “Sudoku” en la capacidad de resolución de problemas matemáticos de los estudiantes del segundo año de secundaria de la IEP.“Henri Wallon” 2016.
  • Lozano Alonso, S., & Pérez Sanz, J. R. Evaluación de la mejora del sentimiento de soledad en pacientes geriátricos institucionalizados mediante la realización de actividades socioculturales a través de la escala ESTE II.
  • Giraldo Pinzón, H. D., Mendoza Toloza, C. A., & Ávila Plaza, P. A. (2019). Alzheimind: aplicación móvil que utiliza inteligencia artificial para el tratamiento temprano del Alzheimer.
  • Llerena Gomez, C. E. (2018). Razonamiento lógico y su impacto en el proceso de enseñanza-aprendizaje de los estudiantes de la Escuela “Aurora Estrada Ayala De Ramirez Perez” de la ciudad de Babahoyo provincia de los Rios (Bachelor’s thesis, BABAHOYO: UTB, 2018).
  • Rios Mendoza, F. M., & Romero Ruiz, G. R. (2019). Efecto del programa de ludoterapia en la calidad de vida de los adultos mayores del CIAM–YANTALÓ, 2019.
  • Ruiz, M. J. A. (2019). Los pasatiempos como recurso didáctico en el aula de E/LE (1): Planteamientos generales. Los mensajes cifrados. Foro de profesores de E/LE, (15), 1-18.
  • García, B. E. (2020). PROGRAMA DE SALUD: LA JUBILACIÓN, PUNTO DE PARTIDA.
  • Sandí Delgado, J. C., & Espinoza Torres, I. Fortalecimiento de la calidad de vida de las personas adultas mayores del Caribe costarricense.
  • Arias Hidalgo, E. N. (2019). EL JUEGO SUDOKU Y EL DESARROLLO DEL PENSAMIENTO LÓGICO MATEMÁTICO EN LA INSTITUCIÓN EDUCATIVA INTEGRADA “PEDRO SÁNCHEZ GAVIDIA”–HUÁNUCO–2017.
  • Romano, M., Nissen, M. D., Del Huerto, N., & Parquet, C. (2007). Enfermedad de alzheimer. Revista de posgrado de la vía cátedra de medicina, 75, 9-12.
  • Luque Lopez, M. E. (2020). Sudoku como herramienta para elevar el nivel de concentración de los estudiantes del primer grado de educación secundaria de la Institución Educativa “Simón Bolívar”, de Moquegua-2019.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.