Tiedätkö jo, mitkä ovat sinkin tehtävät ihmisen elimistössä? Se on välttämätön ja terveydelle äärimmäisen tärkeä mineraali, jota on oltava riittävästi ruokavaliossa.
Sinkillä on erityinen tehtävä yli 300 entsyymissä, sillä se osallistuu kaikkiin ihmiselimistön biokemiallisiin reaktioihin. Sinkkiarvoilla on näin ollen suora vaikutus kasvuun, kehitykseen, hermoston toimintaan ja immuunijärjestelmään.
Mitkä ovat sinkin tehtävät ihmisen elimistössä?
Sekä sinkki, kupari että seleeni osallistuvat elämän kehittymisen kannalta välttämättömiin prosesseihin. Tätä mineraalia on kaikissa kehon elimissä, kudoksissa, nesteissä ja eritteissä.
Sen katalyyttiset toiminnot nopeuttavat kemiallisia reaktioita ja täyttävät rakenteellisia ja säätelyyn liittyviä tehtäviä. El Zinc: Oligoelemento Esencial -julkaisun mukaantällä mineraalilla on moduloiva vaikutus hermosolujen viestinnässä.
Sinkillä on antioksidanttisia ja tulehduksenvastaisia ominaisuuksia, ja se ehkäisee soluvaurioita. Se säätelee myös immuniteetin eri välittäjiä, sillä se osallistuu immuunisolujen aktivaatioon, kehitykseen ja toimintaan. Näin ollen se edistää haavojen paranemista.
Lisäksi sinkki säätelee verenpainetta verenkiertoelimistössä. Tästä syystä se vaikuttaa kardiorespiratoriseen eli sydämen ja keuhkojen toimintaan ja lisää voimaa terveissä ihmisissä ja urheilijoilla. Sinkkilisäravinteilla on lisäksi myönteisiä vaikutuksia treeniin kaikissa näissä tapauksissa.
Sinkki tehostaa myös makuaistia, mikä puolestaan stimuloi ruokahalua. Sinkin syönnin lisääminen edistää myös painonnousua ja lievittää ahdistus- ja masennusoireita. Ja aivan kuin tässä ei olisi riittämiin, se on vielä avuksi anoreksiasta toipumisessakin.
Sinkin tehtävät elimistössä ovat monet ja ne vaihtelevat makuaistin säätelystä verenpaineen ylläpitoon.
83 % elimistömme sinkistä sijaitsee lihas- ja luusoluissa. Sinkin puutteellista saantia ruokavaliosta ei voi kompensoida mitenkään, koska tämän ravintoaineen varastoimiseksi ei ole mitään erityistä paikkaa.
Useiden tutkimusten mukaan päivittäinen sinkin tarve riippuu iästä. Tarve on väliltä 8 ja 11 milligrammaa päivässä aikuisille naisille ja miehille tässä järjestyksessä. Joissakin elämänvaiheissa, kuten raskaus- ja imetysaikana, sen tarve nousee 13 milligrammaan päivässä.
Onneksi tätä ravintoainetta on laajalti eri ruoissa, mutta sen pitoisuus vaihtelee aivan kuten minkä tahansa muunkin ravintoaineen. Sinkin merkittävimmät ravintolähteet ovat:
Meren antimet, erityisesti merenelävät (osterit ja äyriäiset)
Lihat, erityisesti nautakarjan, porsaan, siipikarjan ja kalan elimet ja lihakset
Maitotuotteet ja munat
Kasviperäiset ruoat, kuten täysjyvä, palkokasvit, pähkinät ja siemenet
Sinkki on sitoutuneena proteiineihin ja nukleiinihappoihin, joten sen biosaatavuus on tästä riippuvainen. Näin ollen kasvien sinkki imeytyy huonommin johtuen fytiinihaposta — aineesta, joka muodostaa liukenemattomia komplekseja, jotka estävät sen imeytymistä suolistosta.
Sinkin puute on harvinainen, koska tätä ravintoainetta on monissa ruoka-aineissa. Puutos ei kuitenkaan ole mahdoton. Kansallisen terveysinstituutin tietojen mukaan sen puutos aiheuttaa muutoksia kaikissa niissä reaktioissa, joihin sinkki osallistuu. Näin ollen se voi vaikuttaa:
Vauvojen ja lasten kehitystahtiin
Normaaliin seksuaaliseen kehitykseen sitä viivästyttäen, sekä miehillä impotenssiin
Hiustenlähtöön, silmä- ja ihovaurioihin
Ruokahaluun
Se voi johtaa ripuliin ja laihtumiseen
Makuaistiin ja keskittymiskykyyn
Immuunitoimintaan
Sinkkiä saa useimmista ruoista ja sen puutos, vaikka se onkin harvinainen, johtaa useisiin erilaisiin häiriöihin elimistössä.
Sinkin tehtävät ihmisen elimistössä: mitä tulee pitää mielessä
Kuten voit nähdä, tällä mineraalilla on lukuisia tehtäviä ihmisen elimistössä ja sen saannin tulee olla riittävää kaikissa elämänvaiheissa. Käänny siis ravitsemusasiantuntijan puoleen, joka voi opastaa sinkin päivittäisen tarpeen täyttämisessä.
Sinkkitasosta riippuvaisten prosessien kirjo on laaja ja se vaihtelee makuaistin tehostamisesta immuunijärjestelmän toimintaan. Tasapainoisen ruokavalion tulisi riittää sinkin päivittäisen tarpeen täyttämiseen.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
López de Romaña, D., Castillo, C., & Diazgranados, D. (2010). El zinc en la salud humana-1. Revista chilena de nutrición, 37(2), 234-239.
Rubio, C., González Weller, D., Martín-Izquierdo, R. E., Revert, C., Rodríguez, I., & Hardisson, A. (2007). El zinc: oligoelemento esencial. Nutrición Hospitalaria, 22(1), 101-107.
Datos sobre el zinc. National Institute of Heatlh. Disponible en https://ods.od.nih.gov/pdf/factsheets/Zinc-DatosEnEspanol.pdf
Torres Acosta, R., & Bahr Valcarcel, P. (2004). El zinc: la chispa de la vida. Revista cubana de pediatría, 76(4), 0-0.
de Burguera, Oscar Alarcón Marcela, et al. “Valoración de niveles séricos y óseos de calcio, cobre, estroncio, hierro, magnesio y zinc en pacientes con osteoporosis.” Vitae: Academia Biomédica Digital 23 (2005): 5.
Llavero-Valero, M., and M. Currás Freixes. “Protocolo diagnóstico y terapéutico de las alteraciones del magnesio y el zinc.” Medicine-Programa de Formación Médica Continuada Acreditado 13.14 (2020): 816-818.
Jiménez, Rafael, Mayder Martínez, and Ronoel Peñalver. “Efecto del zinc sobre el crecimiento y desarrollo del niño con bajo peso al nacer.” Colomb Med 38.1 (2007): 6-13.
King, Janet C., David M. Shames, and Leslie R. Woodhouse. “Zinc homeostasis in humans.” The Journal of nutrition 130.5 (2000): 1360S-1366S.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.
