Ruokia, joita kirroosipotilaan tulisi syödä

Kirroosi on sairaus, johon ei ole parannuskeinoa. Siksi on tärkeää osata noudattaa oikeanlaista ruokavaliota ja välttää tiettyjä ruokia. Jos haluat tietää aiheesta lisää, jatka lukemista!
Ruokia, joita kirroosipotilaan tulisi syödä

Viimeisin päivitys: 03 tammikuu, 2021

Ruoat, joita kirroosipotilaan tulisi syödä, riippuvat siitä missä vaiheessa tauti kullakin hetkellä on. Kun otetaan huomioon, että kirroosiin ei ole parannuskeinoa, pitkän aikavälin tavoitteiden asettaminen on ensisijaista, koska ruokavalion ja elintapojen muutos tulee kestämään vuosia.

Maksakirroosi on vakava sairaus, joka koskettaa ihmisiä ympäri maailmaa. Suomessakin sairautta esiintyy yhä enenevässä määrin, ja lisäksi siihen liittyvä kuolleisuus on kasvussa.

Millainen sairaus kirroosi on?

Kirroosi on krooninen tila, jossa solut kuolevat joissakin osissa maksaa, mikä johtaa fibroosiin (tämä on eräänlainen arpi). Näin ollen nämä kyhmyt tai arvet korvaavat maksakudoksen noilla alueilla, mikä johtaa väistämättä muutoksiin maksan koostumuksessa ja toiminnassa.

Useiden tutkimusten mukaan yksi tämän patologian suurimmista aiheuttajista on liiallinen alkoholin käyttö. Muita aiheuttajia ovat sappitukos, krooninen B- tai C-hepatiitti ja muut maksasairaudet. On erittäin tärkeää mikä kirroosin aiheuttaja omalla kohdalla on, sillä noudatettava ruokavalio vaihtelee aiheuttajan mukaan.

Taudin vaiheet ja oireet

Tähän sairauteen liittyy kaksi perusvaihetta. Alkuvaihe voi ilmetä ilman oireita tai oireet voivat olla melko epämääräisiä ja ne voidaan sekoittaa muihin tiloihin. Tällaiset oireet voivat olla mm. väsymys, ruokahaluttomuus ja lievä kuume. Jos alkuvaiheen kirroosia ei hoideta tavalla tai toisella, sairaus etenee ja solujen tuhoutuminen jatkuu. Sairaus muuttuu tällöin pitkälle edenneeksi tai myöhäisvaiheen maksakirroosiksi. Tässä jälkimmäisessä vaiheessa ruokavalion on oltava erittäin tiukka, koska silloin ilmenee seuraavia hankalia oireita:

  • Enkefalopatia. Tämä aiheuttaa sekavaa mieltä sen vuoksi, että aivoissa on myrkyllisiä aineita.
  • Ruoansulatuskanavan verenvuoto.

Aliravitsemus

Aliravitsemus on hyvin yleinen merkki kirroosia sairastavilla. Useat tutkimukset viittaavat siihen, että jopa 25 % sairauden alkuvaiheessa olevista ja 80 % sairauden edistyneessä vaiheessa olevista potilaista kärsii siitä. On tavallista, että potilas menettää rasvakudosta sekä lihasmassaa (jälkimmäistä miehet enemmän kuin naiset) .

Alkoholistien kohdalla aliravitsemus on vieläkin vakavampaa. Ensinnäkin jo itse maksasairaudella on tässä suhteessa haitallisia vaikutuksia, ja lisäksi riippuvuus aiheuttaa usein huonoja tapoja, kuten rajoittunutta ruokavaliota.

Ruokia, joita kirroosipotilaan tulisi syödä

Yleensä potilailla diagnosoidaan kirroosi vasta sitten, kun tauti on jo päässyt edistyneeseen vaiheeseen. Tärkein tavoite tällöin ruokavalion suhteen on saada ravintoaineita monipuolisesti, jotta puutostiloja ei pääsisi syntymään. Lisäksi kirroosia sairastavien tulisi noudattaa aina maksalle ystävällistä ruokavaliota.

Tämä tutkimus, joka tehtiin koskien maksakirroosia sairastavien potilaiden ruokavaliota, osoittaa, että kirroosin alkuvaiheessa olevien ja vakaiden potilaiden ruokavaliovaatimukset ovat melko normaaleja. Heidän ruokavaliossaan tulee olla läsnä kaikki ruokaryhmät ja rasvoja tulee nauttia vain vähän.

Espanjan ruuansulatusjärjestelmän patologisen yhdistyksen mukaan siihen on sisällytettävä seuraavat ruoat:

  • Valkoinen ja punainen liha (on tärkeää priorisoida vähärasvaisia vaihtoehtoja)
  • Kala
  • Kananmuna
  • Hedelmät ja vihannekset
  • Viljat
  • Terveelliset kasviöljyt (kohtuullisissa määrin)
  • Pähkinät (kohtuullisissa määrin)
  • Siemenet
  • Rasvattomat tai vähärasvaiset maitotuotteet
Ruoat, joita kirroosipotilaan tulisi syödä, riippuvat siitä missä vaiheessa tauti kullakin hetkellä on.

Tämän alan tutkimukset osoittavat, että puutostilojen välttämiseksi proteiinia pitäisi saada 1–1,5 grammaa painokiloa kohti päivässä. Asiantuntijat suosittelevat myös, että suurten ja raskaiden aterioiden sijaan syötäisiin 5 kevyttä ateriaa päivässä.

Lisäksi kaikki myrkylliset aineet (mukaan lukien alkoholi) on poistettava kokonaan ruokavaliosta. Itse asiassa, silloin kun kyseessä on alkoholin aiheuttama maksakirroosi, alkoholin eliminointi hidastaa sairauden etenemistä ja parantaa potilaan ennustetta huomattavasti.

Nämä ruokavalio-ohjeet pätevät kirroosipotilaisiin yleisesti, mutta on tärkeää huomioida, että lääkärin tulee arvioida jokainen tapaus yksityiskohtaisesti.

Sinua saattaa kiinnostaa tämäkin artikkeli: 5 tapaa suojautua alkoholin aiheuttamalta maksavauriolta

Mitä muuta tulee ottaa huomioon

Artikkelin alussa listasimme oireita, jotka ilmenevät sairauden edistyneessä vaiheessa. Kun vakavia oireita ilmenee, on välttämätöntä että potilaan ruokavalio suunnitellaan tarkkaan ja yksilöllisesti terveydenhuoltoalan ammattilaisen avulla. Farmacia Profesional -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan on tärkeää ottaa huomioon seuraavat asiat:

  • Nesteitä tulee juoda enintään 1,2 litraa päivässä.
  • Suolan saantia tulee rajoittaa rajusti, sillä se aiheuttaa nesteiden kertymistä ja pahentaa askitesta.
  • Proteiinin saantia tulee myös vähentää, jotta maksa kuormittuisi mahdollisimman vähän. Yksi maksan tehtävistä aineenvaihdunnassa on nimittäin proteiinien käsitteleminen.

Enkefalopatiaa, jota esiintyy kirroosin pitkälle edenneessä vaiheessa, sairastavilla potilailla proteiinin saantia voidaan rajoittaa niinkin vähäiseen kuin 0,5 grammaa painokiloa kohti. Kun terveydentila kohenee, saantia voidaan nostaa hiljalleen takaisin normaaliin. Jos lääkäri päättää vähentää potilaan proteiininsaantia vaikka pienessäkin määrin, on välttämätöntä, että tämä saa ruokavaliota täydentäviä BCAA-aminohappoja (Branched-Chain Amino Acids) ravintoainepuutosten ehkäisemiseksi.

Myös monivitamiinien käyttöönottoa voidaan harkita. B- ja K-vitamiinit ovat erityisen tärkeitä. B-vitamiini ehkäisee neuropatioiden kehittymistä ja K-vitamiini vähentää hyytymishäiriöistä johtuvia verenvuotoja.

Potilaat, joilla on pitkälle edennyt kirroosi, voivat harkita maksansiirtoa.

Maksansiirto

Potilaat, joilla on pitkälle edennyt kirroosi, voivat harkita maksansiirtoa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että leikkauksella on huomattavat riskit ja että se ei todellakaan ole lopullisesti parantava ratkaisu, sillä leikkauksen jälkihoito on raskas.

Kun potilaalle on tehty maksansiirto, hänen tulee ottaa lääkkeitä jotka ehkäisevät kehoa hylkimästä uutta elintä. Vaikka nämä lääkkeet ovatkin tehokkaita ja välttämättömiä, niillä on samalla haittavaikutuksia, joista monet kohdistuvat vieläpä juuri maksaan.

Ruokia, joita kirroosipotilaan tulisi syödä: yhteenveto

Oli kirroosi sitten sitten lievä ja vakaa taikka vakava ja oireileva, joka tapauksessa maksan toiminnassa on puutteita ja tämä aiheuttaa myrkyllisten aineiden kertymistä elimistöön. Siksi erilaisten komplikaatioiden välttämiseksi on tärkeää noudattaa ohjattua ruokavaliota tarkkaan.

Jokaisen potilaan tulee saada tarkka diagnoosi lääkäriltään, ja tämän pohjalta hänelle tulee rakentaa paras mahdollinen ruokavalio. Ruokavaliomuutosten lisäksi lääkäri määrää potilaalle lääkkeitä, ja näiden kahden yhdistelmä voi auttaa elämänlaadun ylläpitämisessä tai kohentamisessa.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Opi lisää maksasairauksista
Askel Terveyteen
Lue se täällä Askel Terveyteen
Opi lisää maksasairauksista

Tässä artikkelissa kerromme yleisimmistä maksasairauksista. Kaikki maksaan kohdistuvat sairaudet täytyy ottaa vakavasti.



  • Aceves-Martins, M. (2014). Cuidado nutricional de pacientes con cirrosis hepática. Nutrición Hospitalaria29(2), 246-258.
  • Kalaitzakis, E., Simrén, M., Olsson, R., Henfridsson, P., Hugosson, I., Bengtsson, M., & Björnsson, E. (2006). Gastrointestinal symptoms in patients with liver cirrhosis: associations with nutritional status and health-related quality of life. Scandinavian journal of gastroenterology41(12), 1464-1472.
  • Román Abal, E. M., & de Patología, A. E. D. E. (2007). Guía de cuidados para pacientes con cirrosis hepática y sus familiares.
  • Buey, L. G., Mateos, F. G., & Moreno-Otero, R. (2012). Cirrosis hepática. Medicine-Programa de formación médica continuada acreditado11(11), 625-633.
  • Gaviria, Mónica Marcela, Gonzalo Correa Arango, and María Cristina Navas. “Alcohol, cirrosis y predisposición genética.” Revista Colombiana de Gastroenterología 31.1 (2016): 27-35.
  • Fernández, Marlen Ivón Castellanos. “Nutrición y cirrosis hepática.” Acta Médica de Cuba 11.1 (2003).
  • Mesejo, A., M. Juan, and A. Serrano. “Cirrosis y encefalopatía hepáticas: consecuencias clínico-metabólicas y soporte nutricional.” Nutrición Hospitalaria 23 (2008): 8-18.
  • Ruiz-Margáin, A., et al. “Manejo dietético y suplementación con aminoácidos de cadena ramificada en cirrosis hepática.” Revista de Gastroenterología de México 83.4 (2018): 424-433.
  • Vilas-Rivas, María José, et al. “Recomendaciones al alta para pacientes diagnosticados de cirrosis.” ICUE. Investigación y CUidados de Enfermería 2.2 (2017): 45-49.