Logo image
Logo image

Resilienssi lapsilla pandemian aikana

2 minuuttia
Psyykkinen resilienssi lapsuudessa on ollut monien teoreettisten artikkelien aiheena. Nykyisessä pandemiassa se luo kuitenkin lisähaastetta.
Resilienssi lapsilla pandemian aikana
Viimeisin päivitys: 21 toukokuuta, 2020

Resilienssi lapsilla pandemian aikana vaatii syvällistä tieteellistä analyysia. Pandemian päätyttyä saattaa ilmestyä uusia julkaisuja ja artikkeleja, jotka auttavat meitä ymmärtämään tätä ilmiötä paremmin.

Ihan ensiksi on kuitenkin ymmärrettävä, mitä resilienssi merkitsee käsitteenä. Jatka lukemista!

Mitä on resilienssi?

Perinteisesti resilienssi on yhdistetty tiettyjen objektien kykyyn venyä ja palautua sitten alkuperäiseen muotoonsa. Eli huolimatta jostakin tekijästä, joka kykenee muokkaamaan objektin tilaa tai olomuotoa, se pysyy muuttumattomana siihen kohdistuneen paineen jälkeen.

Tätä samaa ideaa voi soveltaa myös ihmisiin. Vaikka emme olekaan objekteja, saatamme silti kohdata hyvin ongelmallisia tilanteita ja painetta, ja tästä huolimatta pysyä koskemattomina.

Resilienssi voi olla yksilöllistä tai kollektiivista. Kollektiivista resilienssiä voi soveltaa yhteiskuntaan kokonaisuutena. On tehty paljon tutkimuksia, jotka korostavat resilienssin merkitystä altistuessamme katastrofille tai tragedialle. Tässä resilienssin merkitys koronaviruspandemian aikana astuu esiin.

Some figure

Lue myös: Suru karanteenin aikana

Mitkä ovat resilienssin piirteet?

Resilienssiin kuuluu esimerkiksi seuraavia piirteitä:

  • Huumorintaju
  • Hyvä itsetunto
  • Turhautumisen sietokyky
  • Kyky kehittää empatiaa
  • Joustavuus: tämä liittyy ihmisten sopeutumiskykyyn stressaavissa tilanteissa

Jotkut resilienssiä käsittelevät raportit huomauttavat, että vaikka onkin hyvä ylistää ja edistää ihmisten resilienssiä, on myös oleellisen tärkeää olla unohtamatta velvollisuuksia. Tämä velvollisuus voi olla yksilöiden, yhteisöjen ja myös instituutioiden.

Resilienssi lapsilla pandemian aikana

Espanjan lastenlääkäriyhdistys painottaa, että resilienssi “on positiivinen asenne, jonka avulla kohtaamme vaikeudet, sopeudumme stressaaviin tilanteisiin ja selviämme vastoinkäymisistä vahvempina”.

Argentiinan lastenlääkäriyhdistys puolestaan viittaa resilienssiin keskeisenä osatekijänä lasten kasvua ja kehitystä koskevassa oppaassaan. Se on piirre, joka auttaa sekä lapsia että perheitä suojautumaan vastoinkäymisiltä.

Pandemian kohtaaminen lapsuudessa on kiistatta stressiä aiheuttava tekijä. Resilienssi lapsilla voi olla vastaus kysymykseen, miksi jotkut lapset näyttäisivät pääsevän yli vaikeista tilanteista ilman minkäänlaisia kolhuja, toisin kuin muut, jotka eivät näyttäisi selviytyvän niin hyvin.

Some figure

Sinua saattaa kiinnostaa myös: 10 vinkkiä, joiden avulla voit huolehtia mielenterveydestä karanteenin aikana

Opitaanko resilienssi?

Useiden vuosikymmenten ajan lukuisat asiantuntijat ovat omistaneet vuosia tutkimukselle tunnistaakseen ne kriteerit, joilla resilienssiä voi mitata.

Tässä mielessä näitä kykyjä on tärkeää edistää nuoresta iästä lähtien. Aivan kuten vasta-aineet, nämä kyvyt voivat vahvistaa lasten reaktiota vastoinkäymisissä, kuten tässä pandemiassa.

Resilienssi lapsilla

On tärkeää olla sokaistumatta resilienssin käsitteestä. Vaikka se onkin arvokas resurssi, sitä ei pidä ajatella ihmelääkkeenä tai ratkaisuna kaikkiin ongelmiimme.

Pandemian aikoina ihmisiin vaikuttavat pelot, epävarmuudet ja epäilykset. Jokaisen yksilön resilienssi, ja erityisesti lasten, voi tehdä merkittävän ja arvokkaan eron elämässämme.

Voi olla hyödyksi omaksua optimistinen asenne ja katsoa elämän valoisaa puolta. Tätä ei kuitenkaan tulisi tehdä kieltämällä todellisuutta ja nykytilanteen vakavuutta.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Fernández Pérez, M. (2020). Sociedad de Psiquiatría Infantil de la Asociación Española de Pediatría.
  • de Pediatría, S. A., & Subcomisiones, C. (2017). Guía para el seguimiento del desarrollo infantil en la practica pediatrica. Arch Argent Pediatr2.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.