Raskaus laukaisee aivoissa muutoksia, jotka edistävät siteen muodostamista lapseen

Kirjoittanut ja tarkastanut lääkäri Leonardo Biolatto

Viimeisin päivitys: 17 helmikuuta, 2023

Lääketiede, psykologia ja filosofia ovat antaneet panoksensa ikuiseen keskusteluun äidinvaiston olemassaolosta. Äskettäin Alankomaissa tehty tutkimus näyttää vahvistavan, että raskaus laukaisee aivoissa muutoksia, jotka helpottavat vauvan hoitoa, vahvistavat sidettä ja helpottavat vanhemmuuteen liittyviä tehtäviä.

Elseline Hoekzema, Nature -lehdessä julkaistun tutkimuksen johtaja, on tehnyt tutkimusta raskaana olevien naisten aivoista yli 10 vuoden ajan. Kuten hän itse on useissa tiedonannoissa todennut, meillä ei ole niin paljon tietoa kuin haluaisimme raskaana olevan naisen hermoston muutoksista.

Mutta mitä nämä muutokset aivoissa ovat? Onko niillä lajillemme sosiaalinen vai selviytymiseen liittyvä tehtävä?

Tuloksia koskeva spekulointi menee biologiaa pidemmälle. Voisiko rakkaus lapsia kohtaan olla ohjelmoitu lajiimme? Tarkastellaanpa aihetta.

Mistä hollantilaisessa tutkimuksessa oli kyse?

Hoekzeman joukoissa oli 89 hänen maansa nuorta naista, jotka halusivat osallistua pitkäaikaistutkimukseen vuodesta 2015 eteenpäin. Yksikään heistä ei vielä ollut synnyttänyt.

Viiden vuoden kuluttua, vuonna 2020, 40 heistä oli saanut lapsen. Toiset 40 henkilöä, jotka eivät olleet olleet saaneet lapsia, toimivat vertailuryhmänä tutkimuksissa. Loput 9 putosivat tutkimuksesta.

Tutkijat analysoivat naisten aivot magneettikuvauksella ja kuvantamisella ennen hedelmöittymistä, synnytyksen jälkeen 40 raskaaksi tulleella ja vuosi synnytyksen jälkeen 28 heistä. Niitä 40 naista, jotka eivät olleet tulleet raskaaksi, tutkittiin myös.

Magneettikuvien lisäksi tehtiin älykkyystestejä ja kognitiivisia suorituskykytestejä. Raskaana olevilla naisilla virtsan hormonipitoisuudet mitattiin säännöllisesti.

Tutkimuksen tulokset

Tämä sama tieteellinen ryhmä oli julkaissut alustavan tutkimuksen vuonna 2017. Siinä he raportoivat jo löydöksistä, jotka osoittivat merkittävän muutoksen raskaaksi tulleiden naisten aivojen harmaassa aineessa.

Nyt, useita vuosia myöhemmin, tulokset toistuvat. Molemmilla kerroilla magneettikuvaukset osoittivat harmaan aineen vähenemistä raskauden jälkeen. Tämä aine on hermosolujen kertymistä keskushermostoon.

Mutta vähennys ei tarkoittanut toiminnan menetystä. Päinvastoin, tutkijat selittävät, että muutokset aivoissa raskauden aikana ovat merkki siitä, että hormonit muokkaavat äidin hermostoa.

Samanlainen muutos tapahtuu, kun nainen tulee murrosikään. Silloinkin hormonitasot heilahtelevat jyrkästi.

Saatat nauttia tästäkin artikkelista: Voiko ruokasoodaa ottaa raskauden aikana?

Raskaus laukaisee aivoissa muutoksia, jotka auttavat huolehtimaan vauvasta

Tutkimusryhmä täydensi tutkimukseen osallistuneiden naisten analyyseja toiminnallisella magneettikuvauksella. Tämä on kuvantamistutkimus, joka tallentaa neuronien toiminnan aivojen “toimiessa”.

Näin he pystyivät havaitsemaan, että harmaan aineen muutokset keskittyivät itsereflektiolle ja sosialisaatiolle omistettuihin hermoverkkoihin. Tämä voi tarkoittaa sitä, että muutokset pyrkivät parantamaan keskinäistä suhdetta muiden kanssa, empatiaa ja siteitä. Ne ovat asioita, jotka tuntuvat välttämättömiltä lapsen hoidossa.

Tulosta vahvistavat muut tästä äitiryhmästä kerätyt tiedot. Tutkijat näyttivät naisille valokuvia hymyilevistä vauvoista ja havaitsivat useiden sykkeen hidastuvan. Tämä sykkeen lasku on havaittavissa, kun siirrymme rentoutumistilaan.

Naisilla, joilla oli enemmän muutoksia magneettikuvauksessa, syke laski enemmän. Siten pääteltiin, että harmaan aineen uudelleenmuotoilu johtaa suurempaan mahdollisuuteen luoda tyydyttävä side vauvan kanssa.

Pidätkö tästä artikkelista? Saatat haluta lukea tämänkin: Onko liikunta raskausaikana turvallista?

Onko tiede sitä mieltä, että äidinvaisto on olemassa?

Tämä Alankomaissa tehty tutkimus on yksi lisää niiden useiden tutkimusten joukossa yrityksenä paljastaa, mitä on äidinvaiston takana, tai onko sitä edes olemassa.

Feldman totesi vuonna 2015, että äitiys muuttaa nisäkkäiden (mukaan lukien ihmisten) aivoja. Erityisesti palkitsemispiirissä tapahtuu muutoksia, jotka säätelevät tyytyväisyyttä erilaisten ärsykkeiden edessä. Kaksi tässä eniten mukana olevaa elintä ovat mantelitumake ja hypotalamus.

Oksitosiini, johtava hormoni raskauden, synnytyksen ja imetyksen aikana, muuttaa aivojen biokemiaa edistämään äidin ja lapsen välistä yhteyttä. Ja on muutakin. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että tämän aineen määrät nousivat myös miehillä, jotka olivat isiä ja olivat ihokosketuksessa lastensa kanssa ensimmäisestä hetkestä lähtien.

Miesten osalta kansainvälisessä otoksessa havaittiin muutoksia myös isien harmaassa aineessa. Ei kuitenkaan samalla tasolla kuin naisten aivoissa Alankomaissa tehdyssä tutkimuksessa, eikä samoilla alueilla.

Raskauden aiheuttamat muutokset aivoissa tapahtuvat suurelta osin subkortikaalisella alueella. Tämä alue on evoluution kannalta primitiivisempi ja se voi viitata sopeutumiseen, jonka olemme perineet hominideilta ja nisäkkäiltä. Miehillä muutokset rajoittuvat aivokuoreen.

Onko äidinvaisto väistämätön ilmiö?

Tämän raskauden aiheuttaman primitiivisen ja perinnöllisen muutosmekanismin olemassaoloa aivoissa ei voida suoraan yhdistää äidin vaistoon. Sara Hendersonin väitöskirja käy läpi kaikki biologiset ja sosiaaliset näkökohdat, joista muodostuu naisten oletettu taipumus olla äitejä ja huolehtia lapsistaan.

On selvää, että raskauteen liittyy paljon muutoksia. Hormonit vaikuttavat taipumukseen säilyttää uusi elämä, joka on muodostumassa.

“Hypoteesimme on, että raskaushormonit, pääasiassa steroidit, ovat tärkein tekijä, joka säätelee raskaana olevien naisten neuronien plastisuutta.”

-Tutkimuksen päätelmät, Nat Commun 13, 6931 (2022)

Ja on täysin mahdollista, että nämä muutokset jatkuvat lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana. Miksi? Ehkä lajin selviytymisen vuoksi.

Raskaudesta, äitien aivoista ja sen muutoksista on vielä paljon selvitettävää. Mikä on äidinvaiston paikka tässä ihmissuhteiden vuorovaikutuksessa? Asia ei ole vielä selvä.