Potilas nolla: tutkimus pandemian aikana

21 toukokuu, 2020
Laboratoriot ympäri maailmaa ovat yhdistäneet voimansa keksiäkseen rokotteen ja lääkkeen koronavirusta vastaan. Sillä välin oleellinen tutkimustehtävä on potilas nollan löytäminen tulevien epidemioiden puhkeamisen ehkäisemiseksi.

Koronavirus on levinnyt taukoamatta kaikkialle maapallolle ja vienyt kokonaan median ja maiden hallitusten huomion. Silti kaiken tämän hälyn keskellä on eräs tekijä, jonka yleensä sivuutamme: se merkitys, joka potilas nollan löytämisellä on pandemiassa. Mikä on potilas nolla ja miksi sen löytäminen on tärkeää? Vastaamme näihin kysymyksiin tässä artikkelissa.

Me kaikki olemme kuulleet puhuttavan, edes etäisesti, eräästä asiasta pandemian alusta asti: huomio on keskittynyt Kiinan Hubei-maakunnan mereneläviä myyville markkinoille. Tästä eteenpäin tutkimuslinjat sumenevat: Lepakosta vai muurahaiskävystäkö virus ensiksi siirtyi ihmisiin? Kuka tarkalleen ottaen oli se ensimmäinen tartunnan saanut henkilö?

Kaikki tämä saattaa vaikuttaa merkityksettömältä. Miksi käyttää niin paljon resursseja jonkin sellaisen tutkimiseen, jolle ei voi enää mitään? Vastaus on yksinkertainen ja selkeä: tieto siitä, kuinka tämä pandemia alkoi, auttaa ehkäisemään tällaista tilannetta toistumasta.

Jatka lukemista, mikäli haluat tietää lisää potilas nollasta koronaviruksen kohdalla.

Indeksitapaukset

Potilas nolla eli indeksitapaus viittaa ensimmäiseen tapaukseen, joka kiinnittää tutkijoiden huomion ja käynnistää tietyt toiminnat, käynnit ja vaiheet, joita tarvitaan tartunnanaiheuttajan löytämiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa on kolme eri indeksitapausta:

  • Primaaritapaus: Kronologisessa järjestyksessä ensimmäinen tapaus.
  • Toinen primaaritapaus: Tämä on primaaritapauksen jälkeinen tapaus ja kuuluu maksimaalisen itämisajan sisälle yhteisestä tartuntalähteestä.
  • Sekundaaritapaus: Tämä viittaa primaaritapauksen jälkeiseen tapaukseen, jonka itämisajan huomioiden voidaan katsoa levinneen primaaritapauksesta. Toisin sanoen kyseessä on henkilö, joka saa taudin oltuaan kontaktissa primaaritapauksen kanssa.

Tämä terminologia saattaa kuulostaa oudolta ja vaikeaselkoiselta, mutta yhden asian tulisi olla selvä: indeksitapaus voi olla mikä tahansa näistä kolmesta. Nollapotilaan kohdalla ei ole niinkään tärkeää se, oliko henkilö varsinaisesti ensimmäinen vai toinen tartuntatapaus; tärkeää on pikemminkin varoittaa terveysviranomaisia ja käynnistää tutkimus.

Emme koskaan saa varmuudella tietää, kuka oli ihan ensimmäinen tartunnan saanut henkilö. Henkilö voi monissa tapauksissa olla oireeton, ja huomio kiinnitetään siihen tapaukseen tai tapauksiin, jotka ensimmäisinä herättivät huolta (eli luonnollisestikin oireileviin).

Potilas nolla on indeksitapaus
Emme koskaan tiedä varmuudella, kuka ensimmäisenä sai tartunnan esimerkiksi COVID-19:stä. Tutkijoiden on kuitenkin saatava selville mahdollisimman paljon.

Tutustu: Kuinka kauan koronavirusrokotteen kehittäminen kestää?

Potilas nolla: Kiinan indeksitapaus

Tämä uutinen voi tulla yllätyksenä: ensimmäinen raportoitu koronavirustapaus näyttäisi olevan peräisin päivämäärältä 17. marraskuuta 2019 Kiinan viranomaisten mukaan. Sen uskotaan olleen 55-vuotias Hubein maakunnan asukas.

Asiantuntijat tulevat näihin johtopäätöksiin luonnollisestikin tekemällä testejä sairaudesta a posteriori, sillä kun potilaalla on taudin kliininen kuva, mutta sairautta ei ole vielä tunnistettu, oireita pidetään muiden aiheuttajien syynä.

  • Tämän vuoden maaliskuun lopussa asiantuntijat pitivät mahdollisena taudin alkuperänä muurahaiskäpyä. Lisäksi viimeaikaiset tutkimukset tukevat tätä teoriaa.

Nature -tiedelehdessä julkaistiin tulokset analyysista, joka tehtiin jäätyneen muurahaiskävyn jäänteille. Tulokset kertovat paljon, sillä viidessä kaikista 18 näytteestä havaittiin kaksi jopa 90-prosenttisesti samankaltaista koronaviruskantaa kuin se joka nyt riehuu maailmalla. Tämä viittaa siihen, että on enemmän kuin todennäköistä, että muurahaiskävyn virus on saattanut muuntautua voidakseen vallata ihmiselimistön.

Jos meillä siis on tiedossa enemmän kuin todennäköinen taudin vektori (taudin välittäjä) ja ensimmäinen potilas, jolla esiintyi taudin kliininen kuva, mitä meiltä puuttuu?

Vaikka eri tutkimukset ovat vielä kesken, löydökset viittaavat siihen, että muurahaiskävyn koronaviruksen mutaatio mahdollisti sen tarttumisen ihmisiin.

Älä jätä lukematta: Koronaviruksen somatisointi: minulla on oireita, mutta ei tartuntaa

Tieto auttaa toimimaan

Ei ole vain yhtä potilas nollaa, vaan potilas nolla riippuu maantieteellisestä alueesta. On erittäin tärkeää löytää pääasiallinen alkuperä, mutta myös muun maailman nollapotilaat.

Euroopassa 33-vuotias saksalainen on saattanut olla ensimmäinen eurooppalainen virustartunnan saanut potilas, New England Journal of Medicine (NEJM) -julkaisun mukaan. Tämä herättää useita kysymyksiä:

  • Kuinka potilas sai tartunnan?
  • Mitä kulkuneuvoja hän käytti liikkuakseen paikasta toiseen tartunta-ajan aikana?
  • Kuinka monen ihmisen kanssa potilas oli tekemisissä itämisajan aikana?

Näihin ja lukemattomiin muihin kysymyksiin asiantuntijat haluavat löytää vastauksen etsimällä indeksitapauksen. Jos tunnemme globaalin pandemian liikkeet, seuraava pandemia ei tule niin isona yllätyksenä maille. Jos tutkijoille esimerkiksi selviää, että 90 % jokaisen maan indeksipotilaista sai tartunnan lentomatkalla, seuraavia epidemioita on helpompi hallita.

Perustiedot tapahtuneesta ovat avain taudin ehkäisyyn. Tästä syystä, huolimatta kaikista pandemian leviämisen ehkäisytomenpiteistä, sen alkuperän tunteminen on myös oleellisen tärkeää.

  • Yuen KS, Ye ZW, Fung SY, Chan CP, Jin DY. SARS-CoV-2 and COVID-19: The most important research questions. Cell Biosci. 2020;10:40. Published 2020 Mar 16. doi:10.1186/s13578-020-00404-4
  • Carinci, F. (2020, February 28). Covid-19: Preparedness, decentralisation, and the hunt for patient zero. The BMJ. BMJ Publishing Group. https://doi.org/10.1136/bmj.m799
  • Lam, T. T.-Y., Shum, M. H.-H., Zhu, H.-C., Tong, Y.-G., Ni, X.-B., Liao, Y.-S., … Guan, Y. (2020). Identifying SARS-CoV-2 related coronaviruses in Malayan pangolins. Nature. https://doi.org/10.1038/s41586-020-2169-0
  • Xiao, K., Zhai, J., Feng, Y., Zhou, N., Zhang, X., Zou, J.-J., … Shen, Y. (2020). Isolation and Characterization of 2019-nCoV-like Coronavirus from Malayan Pangolins. BioRxiv, 2020.02.17.951335. https://doi.org/10.1101/2020.02.17.951335
  • Rothe, C., Schunk, M., Sothmann, P., Bretzel, G., Froeschl, G., Wallrauch, C., … Hoelscher, M. (2020, March 5). Transmission of 2019-NCOV infection from an asymptomatic contact in Germany. New England Journal of Medicine. Massachussetts Medical Society. https://doi.org/10.1056/NEJMc2001468