Miksi käveleminen kannattaa
Liikuntaa tulisi harrastaa jatkuvasti ja pitkäjänteisesti, ei pelkästään lyhyinä pyrähdyksinä. On suositeltavaa harrastaa vähintään 2,5 tuntia keskitason liikuntaa viikossa. Liikunnan tulisi saada hien pintaan ja sykkeen korkealle, mikä vahvistaa lihaksia, kohottaa kuntoa ja polttaa rasvaa.
Liikunnalla voi ehkäistä korkeaa verenpainetta, veritulppaa, masennusta ja tietyn tyyppisiä syöpiä, ja se vähentää myös sydänkohtausten ja ylipainon riskiä. Liikunnan tiedetään myös pitkittävän elämää huomattavasti. Suosittelemmekin tekemään puolen tunnin kävelylenkin niin usein kuin mahdollista.
Miten kannattaa kävellä?
Kävelylle ei kannata lähteä kylmiltään, vaan ensin tulisi lämmitellä ja kävelyn jälkeen, kehon jo viilennyttyä hieman, kannattaa venytellä.
Kun venyttelet, huomioi seuraavat asiat:
- Vältä pomppimista.
- Älä pakota venytystä pidemmälle kuin mihin kehosi pystyy.
- Hengitä syvään venytyksen aikana.
- Liiku hitaasti ja hallitusti, älä nyi.
Tehdäksesi hyvän puolen tunnin lenkin, pidä mielessä seuraavat asiat jotta vältyt vammoilta ja varmistat, että liikunnalla on parhaat tulokset:
- Varpaiden tulisi osoittaa eteenpäin kävellessä.
- Jokaisella askeleella tulisi kannan osua maahan ensin, sitten vasta lopun jalan. Painon tulisi siirtyä eteenpäin jokaisella askeleella.
- Käsien tulisi liikkua luonnollisesti sivuilla, heiluen rytmissä askelten kanssa.
- Pidä hyvä ryhti: hartiat taakse ja alas, älä jännitä niskaa ja pidä leuka pystyssä. Luo katse eteenpäin, älä maahan.
Miksi käveleminen kannattaa?
Voit ajoittaa kävelylenkin mihin aikaan päivästä tahansa ja pitkällä aikavälillä säännöllinen kävely on aivan yhtä tehokasta kuin juokseminenkin. Kävely yhdistyy helposti vaikka kauppareissuun tai työmatkaan, eikä sille täten tarvitse järjestää erityistä aikaa. Säännöllinen käveleminen pitää verenpaineen tasaisena, vähentää haitallista kolesterolia, voi ehkäistä tiettyjä syöpiä ja vähentää riskiä sairastua masennukseen ja diabetekseen.
Monien alan asiantuntijoiden mukaan käveleminen kannattaa myös siksi, että liikunta vähentää ennenaikaisen kuoleman riskiä, taistelee sydän- ja verisuonisairauksia vastaan sekä ylläpitää terveyttä ja hyvää elämänlaatua. Etenkin aerobisen liikunnan, kuten kävelyn, juoksun ja pyöräilyn on todettu tutkimuksissa vähentävän alttiutta sydänsairauksien kehitykseen.
Usein hehkutetaan juoksemisen hyötyjä keholle, mutta kaikki meistä eivät vain yksinkertaisesti pidä juoksemisesta tai eivät pysty siihen esimerkiksi polvikipujen takia. Käveleminen on joskus jopa parempi laji kuin juoksu.
- Kävely vähentää kolesterolia 7 %, juokseminen 4,3 %.
- Kävely vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin 9,3 %, juokseminen 4,5 %.
- Kävely vähentää korkean verenpaineen riskiä 7,2 %, juokseminen 4,2 %.
- Riski sairastua diabetekseen vähenee 12,3 % kävelyä harrastamalla ja 12,1 % juoksua harrastamalla.
Pitkällä aikavälillä juoksemisen ja kävelemisen terveyshyödyt ovat samaa luokkaa, mutta jos tarkoituksena on esimerkiksi pudottaa painoa, suosittelemme juoksemista kävelyn sijaan, sillä näin tuloksia syntyy nopeammin. Juokseminen polttaa rasvaa tehokkaammin.
Kävelyllä on samat terveysvaikutukset kuin juoksulla, vaikka se on huomattavasti rauhallisempi liikuntamuoto, ja se sopiikin siksi erityisen hyvin vanhemmille henkilöille sekä niille, jotka eivät syystä tai toisesta pysty juoksemaan. Käveleminen kannattaa myös niille, joilla on esimerkiksi niveltulehdusta tai polviongelmia.
Huomioi nämä asiat
Aina liikuntaa harrastettaessa tulisi pitää mielessä tiettyjä asioita ja varokeinoja esimerkiksi loukkaantumisen välttämiseksi. Jos tykkäät kävellä metsissä tai muuten vaikeakulkuisilla poluilla tai teillä, pidä silmällä mihin lasket jalkasi, ettet nyrjäytä nilkkaasi tai joudu käärmeen puremaksi. Kesäisin kannattaa välttää punkkialueilla kävelyä, ja suojata jalat ja kädet pitkähihaisilla ja -lahkeisilla vaatteilla.
Kävellessä on tärkeää käyttää mukavia, tukevia kenkiä ja hengittäviä vaatteita, jotka pitävät kehon ilmastoituna. Älä kanna painavia käsi- tai olkalaukkuja. Jos tarvitset tilaa tavaroillesi tai juomapullolle, laita ne joko vyötärölaukkuun tai pieneen reppuun, jonka paino jakautuu tasaisesti koko selän alueelle.
Suosi kerrospukeutumista: voit riisua ja lisätä niitä tarpeen mukaan kävelyn aikana. Talviaikaan tai hämärässä kannattaa käyttää kirkkaita värejä ja heijastimia, jotta autoilijat ja pyöräilijät näkevät sinut pimeälläkin. Aktiivisille liikkujille suosittelemme talveksi heijastinliiviä.
Ryhmässä tai kaverin kanssa käveleminen voi tuntua turvallisemmalta, jos hermoilet esimerkiksi pururadalla tai metsässä kävelyä. Kännykkä kannattaa pitää mukana hätätilanteen varalta. Voi olla hyvä idea ottaa mukaan henkilökortti. Ilmoita perheenjäsenelle tai ystävälle mihin olet menossa lenkille ja kuinka kauan lenkin tulisi kestää, näin he voivat löytää sinut nopeammin mikäli jotain odottamatonta tapahtuu.
Pidä silmällä ympäristöä etenkin hiljaisilla alueilla tai hämärässä liikkuessasi. Jos kuuntelet musiikkia, älä käännä äänenvoimakkuutta täysille, jotta voit kuulla liikenteen ja ympäristön äänet selvästi.
Liikuntaa tulisi harrastaa jatkuvasti ja pitkäjänteisesti, ei pelkästään lyhyinä pyrähdyksinä. On suositeltavaa harrastaa vähintään 2,5 tuntia keskitason liikuntaa viikossa. Liikunnan tulisi saada hien pintaan ja sykkeen korkealle, mikä vahvistaa lihaksia, kohottaa kuntoa ja polttaa rasvaa.
Liikunnalla voi ehkäistä korkeaa verenpainetta, veritulppaa, masennusta ja tietyn tyyppisiä syöpiä, ja se vähentää myös sydänkohtausten ja ylipainon riskiä. Liikunnan tiedetään myös pitkittävän elämää huomattavasti. Suosittelemmekin tekemään puolen tunnin kävelylenkin niin usein kuin mahdollista.
Miten kannattaa kävellä?
Kävelylle ei kannata lähteä kylmiltään, vaan ensin tulisi lämmitellä ja kävelyn jälkeen, kehon jo viilennyttyä hieman, kannattaa venytellä.
Kun venyttelet, huomioi seuraavat asiat:
- Vältä pomppimista.
- Älä pakota venytystä pidemmälle kuin mihin kehosi pystyy.
- Hengitä syvään venytyksen aikana.
- Liiku hitaasti ja hallitusti, älä nyi.
Tehdäksesi hyvän puolen tunnin lenkin, pidä mielessä seuraavat asiat jotta vältyt vammoilta ja varmistat, että liikunnalla on parhaat tulokset:
- Varpaiden tulisi osoittaa eteenpäin kävellessä.
- Jokaisella askeleella tulisi kannan osua maahan ensin, sitten vasta lopun jalan. Painon tulisi siirtyä eteenpäin jokaisella askeleella.
- Käsien tulisi liikkua luonnollisesti sivuilla, heiluen rytmissä askelten kanssa.
- Pidä hyvä ryhti: hartiat taakse ja alas, älä jännitä niskaa ja pidä leuka pystyssä. Luo katse eteenpäin, älä maahan.
Miksi käveleminen kannattaa?
Voit ajoittaa kävelylenkin mihin aikaan päivästä tahansa ja pitkällä aikavälillä säännöllinen kävely on aivan yhtä tehokasta kuin juokseminenkin. Kävely yhdistyy helposti vaikka kauppareissuun tai työmatkaan, eikä sille täten tarvitse järjestää erityistä aikaa. Säännöllinen käveleminen pitää verenpaineen tasaisena, vähentää haitallista kolesterolia, voi ehkäistä tiettyjä syöpiä ja vähentää riskiä sairastua masennukseen ja diabetekseen.
Monien alan asiantuntijoiden mukaan käveleminen kannattaa myös siksi, että liikunta vähentää ennenaikaisen kuoleman riskiä, taistelee sydän- ja verisuonisairauksia vastaan sekä ylläpitää terveyttä ja hyvää elämänlaatua. Etenkin aerobisen liikunnan, kuten kävelyn, juoksun ja pyöräilyn on todettu tutkimuksissa vähentävän alttiutta sydänsairauksien kehitykseen.
Usein hehkutetaan juoksemisen hyötyjä keholle, mutta kaikki meistä eivät vain yksinkertaisesti pidä juoksemisesta tai eivät pysty siihen esimerkiksi polvikipujen takia. Käveleminen on joskus jopa parempi laji kuin juoksu.
- Kävely vähentää kolesterolia 7 %, juokseminen 4,3 %.
- Kävely vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin 9,3 %, juokseminen 4,5 %.
- Kävely vähentää korkean verenpaineen riskiä 7,2 %, juokseminen 4,2 %.
- Riski sairastua diabetekseen vähenee 12,3 % kävelyä harrastamalla ja 12,1 % juoksua harrastamalla.
Pitkällä aikavälillä juoksemisen ja kävelemisen terveyshyödyt ovat samaa luokkaa, mutta jos tarkoituksena on esimerkiksi pudottaa painoa, suosittelemme juoksemista kävelyn sijaan, sillä näin tuloksia syntyy nopeammin. Juokseminen polttaa rasvaa tehokkaammin.
Kävelyllä on samat terveysvaikutukset kuin juoksulla, vaikka se on huomattavasti rauhallisempi liikuntamuoto, ja se sopiikin siksi erityisen hyvin vanhemmille henkilöille sekä niille, jotka eivät syystä tai toisesta pysty juoksemaan. Käveleminen kannattaa myös niille, joilla on esimerkiksi niveltulehdusta tai polviongelmia.
Huomioi nämä asiat
Aina liikuntaa harrastettaessa tulisi pitää mielessä tiettyjä asioita ja varokeinoja esimerkiksi loukkaantumisen välttämiseksi. Jos tykkäät kävellä metsissä tai muuten vaikeakulkuisilla poluilla tai teillä, pidä silmällä mihin lasket jalkasi, ettet nyrjäytä nilkkaasi tai joudu käärmeen puremaksi. Kesäisin kannattaa välttää punkkialueilla kävelyä, ja suojata jalat ja kädet pitkähihaisilla ja -lahkeisilla vaatteilla.
Kävellessä on tärkeää käyttää mukavia, tukevia kenkiä ja hengittäviä vaatteita, jotka pitävät kehon ilmastoituna. Älä kanna painavia käsi- tai olkalaukkuja. Jos tarvitset tilaa tavaroillesi tai juomapullolle, laita ne joko vyötärölaukkuun tai pieneen reppuun, jonka paino jakautuu tasaisesti koko selän alueelle.
Suosi kerrospukeutumista: voit riisua ja lisätä niitä tarpeen mukaan kävelyn aikana. Talviaikaan tai hämärässä kannattaa käyttää kirkkaita värejä ja heijastimia, jotta autoilijat ja pyöräilijät näkevät sinut pimeälläkin. Aktiivisille liikkujille suosittelemme talveksi heijastinliiviä.
Ryhmässä tai kaverin kanssa käveleminen voi tuntua turvallisemmalta, jos hermoilet esimerkiksi pururadalla tai metsässä kävelyä. Kännykkä kannattaa pitää mukana hätätilanteen varalta. Voi olla hyvä idea ottaa mukaan henkilökortti. Ilmoita perheenjäsenelle tai ystävälle mihin olet menossa lenkille ja kuinka kauan lenkin tulisi kestää, näin he voivat löytää sinut nopeammin mikäli jotain odottamatonta tapahtuu.
Pidä silmällä ympäristöä etenkin hiljaisilla alueilla tai hämärässä liikkuessasi. Jos kuuntelet musiikkia, älä käännä äänenvoimakkuutta täysille, jotta voit kuulla liikenteen ja ympäristön äänet selvästi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Williams, P. T., & Thompson, P. D. (2013). Walking versus running for hypertension, cholesterol, and diabetes mellitus risk reduction. Arteriosclerosis, Thrombosis, and Vascular Biology. https://www.ahajournals.org/doi/full/10.1161/ATVBAHA.112.300878
- Tanasescu, M., Leitzmann, M. F., Rimm, E. B., Willett, W. C., Stampfer, M. J., & Hu, F. B. (2002). Exercise type and intensity in relation to coronary heart disease in men. Journal of the American Medical Association. https://jamanetwork.com/journals/jama/article-abstract/195439
- Rowe, D. A., Kemble, C. D., Robinson, T. S., & Mahar, M. T. (2007). Daily walking in older adults: Day-to-day variability and criterion-referenced validity of total daily step counts. Journal of Physical Activity and Health. https://journals.humankinetics.com/view/journals/jpah/4/4/article-p435.xml
- Zhao, W., Ukawa, S., Kawamura, T., Wakai, K., Ando, M., Tsushita, K., & Tamakoshi, A. (2015). Health benefits of daily walking on mortality among younger-elderly men with or without major critical diseases in the new integrated suburban seniority investigation project: a prospective cohort study. Journal of epidemiology, 25(10), 609-616. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4626390/
- Fuentes, P. C., Barba, M. M. C. Y., Matamoros, D. C., & Hervías, M. F. (2006). Los efectos de los estiramientos musculares:¿ qué sabemos realmente?. Revista Iberoamericana de Fisioterapia y Kinesiología, 9(1), 36-44. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1138604506731136
- Molina Zúñiga, R. (1998). El ejercicio y la salud,” la caminata”: beneficios y recomendaciones. Revista Costarricense de Salud Pública, 7(12), 65-72. https://www.scielo.sa.cr/scielo.php?pid=S1409-14291998000100007&script=sci_arttext
- Matute-Llorente, Á., Vicente-Rodríguez, G., & Casajús, J. A. (2012). Bases generales de prescripicón de ejercicio físico. Ejercicio físico como prescripción terapéutica. Colección ICD: investigación en ciencias del deporte, (58). https://revistasdigitales.csd.gob.es/index.php/ICD/article/view/614
- Diehr, P., & Hirsch, C. (2010). Health benefits of increased walking for sedentary, generally healthy older adults: using longitudinal data to approximate an intervention trial. Journals of Gerontology Series A: Biomedical Sciences and Medical Sciences, 65(9), 982-989. https://academic.oup.com/biomedgerontology/article/65A/9/982/756607
- Fonarow, G. C., Albert, N. M., Curtis, A. B., Gheorghiade, M., Liu, Y., Mehra, M. R., … & Yancy, C. W. (2012). Incremental Reduction in Risk of Death Associated With Use of Guideline‐Recommended Therapies in Patients With Heart Failure: A Nested Case‐Control Analysis of IMPROVE HF. Journal of the American Heart Association, 1(1), e000018. https://www.ahajournals.org/doi/full/10.1161/jaha.111.000018
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.