Päärynäpiirakka on terveellinen jälkiruoka
Päärynät voivat olla pääosassa monissa jälkiruoissa johtuen niiden pehmeästä ja kosteasta rakenteesta, joka sopii hyvin erilaisiin ruokiin. Päärynä viinin kanssa on hyvin tunnettu käyttötapa, mutta on myös monia muita ideoita.
Päärynöitä kasvaa yllin kyllin esimerkiksi Espanjassa, jossa tietyt lajikkeet on nimetty niiden alkuperän mukaan. Tällaisia lajikkeita ovat esimerkiksi Murciassa tuotettu Jumilla, La Riojassa tuotettu Rincon de Soto sekä Kataloniassa tuotettu Lerida.
Espanjan ulkopuolella, ympäri maailman, on myös monia päärynälajikkeita. Suosittelemme tutustumaan hieman tähän hedelmään, joka omenan ja muutaman muun hedelmän tapaan on erittäin ravintopitoinen.
Päärynöiden ominaisuudet ja hyödyt
Yhden päärynän syömisestä saa noin 53 kaloria per 100 grammaa. Se sisältää kuituja, jotka tekevät siitä helpommin sulatettavan ja se on hyväksi koko ruoansulatusjärjestelmälle samalla kun hapokkuus antaa sille supistavan ominaisuuden.
Päärynät ovat hyväksi seuraaville kehon järjestelmille: hermojärjestelmälle, ruoansulatusjärjestelmälle ja sydän- ja verisuonijärjestelmälle. Tämä johtuu niiden sisältämästä korkeasta ravintopitoisuudesta, kuten B-monivitamiineista (B1, B2 ja niasiini). Tämä hedelmä ravitsee myös hiuksia ja ihoa.
Päärynöissä on myös merkittävä määrä A- ja C-vitamiinia kaikkien niihin liittyvien etujen kanssa. Niissä on seuraavia mineraaleja: magnesiumia, kalsiumia, kaliumia, fosforia ja kuparia.
Lue myös tämä artikkeli: 5 suolistoa puhdistavaa hauduketta
Päärynät sisältävät myös tanniineja, öljyhappoa, palmitiinihappoa, glutamiinihappoa, linolihappoa, kahvihappoa ja asparagiinihapooa! Ne ovat kaikki tarpeellisia eri biologisten prosessien tukemisessa ja niistä on paljon hyötyä koko yleiselle terveydelle.
Lue myös tämä artikkeli: Näin teet herkullisen sitruunapiirakan
Päärynäpiirakka
Tämä päärynäpiirakka on tehty erittäin kevyeen ja ilmavaan taikinaan. Tämä resepti on suunniteltu erityisesti päärynöille, mutta niiden sijaan voidaan käyttää myös omenoita ja muita kauden hedelmiä.
Tämä on hyvin perusresepti, jossa päärynäviipaleet asetellaan pinnalle. Niiden kanssa voidaan käyttää mitä vain muita hedelmiä, jotka paistuvat hyvin uunissa.
Seuraava resepti on tarkoitettu 4 hengelle. Jos haluat suuremman määrän, varmista että lisäät jokaista ainesta samassa suhteessa.
Ainesosat
- 2 suurta, kypsää päärynää
- 2 kananmunaa
- 100 g omenasosetta
- 100 g kreikkalaista jogurttia
- 2 rkl riisijauhoja
- 100 g ruskeaa sokeria
- 3 rkl mantelijauhetta
- 1 sitruunan mehu
- Kanelia (maun mukaan)
- Hyppysellinen suolaa
Valmistus
- Lämmitä uuni ensin 180-asteiseksi.
- Voitele piirakkavuoka tai vuoraa se leivinpaperilla. Voit myös käyttää pikkuvuokia erillisten annosten tekemiseksi.
- Kuori päärynät, heitä siemenet pois ja viipaloi hedelmät ohuiksi. Laita ne kulhoon ja kaada pinnalle hieman sitruunanmehua, jotta ne eivät muuta väriään.
- Erottele kananmunien keltuaiset ja valkuaiset.
- Laita jogurtti, kananmunan keltuaiset ja omenasose toiseen kulhoon. Sekoita kaikki hyvin kunnes saat tasaisen seoksen.
- Lisää sitten mantelijauhe, riisijauhot ja suola. Sekoita kunnes saat tasaisen taikinan ilman paakkuja.
- Vatkaa kananmunan valkuaiset vispilällä kunnes siihen muodostuu pehmeitä huippuja.
- Yhdistä valkuaiset hitaasti taikinaan kääntäen hellästi.
- Laita taikina voideltuun vuokaan tai muotteihin ja asettele päärynäviipaleet pinnalle painaen niitä hieman alas upoksiin.
- Ripottele hieman fariinisokeria ja kanelia pinnalle.
- Paista noin 40 minuutin ajan tai kunnes piirakka on ruskea.
- Anna jäähtyä ja tarjoile.
Tämä päärynäpiirakka on hyvin vähäkalorinen, joten se on kevyttä mutta silti herkullista. Voit tarjoilla sen kylmän tai kuuman teen kanssa käyttämättä mitään makeutusaineita.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Nawirska, A., & Kwaśniewska, M. (2005). Dietary fibre fractions from fruit and vegetable processing waste. Food Chemistry, 91(2), 221–225. https://doi.org/10.1016/j.foodchem.2003.10.005
- Wang, H., Cao, G., & Prior, R. L. (1996). Total antioxidant capacity of fruits. Journal of Agricultural and Food Chemistry, 44(3), 701–705. https://doi.org/10.1021/jf950579y
- Bunzel, M., & Ralph, J. (2006). NMR characterization of lignins isolated from fruit and vegetable insoluble dietary fiber. Journal of Agricultural and Food Chemistry, 54(21), 8352–8361. https://doi.org/10.1021/jf061525z